"Progress is exponential–not just a measure of power of computation, number of Internet nodes, and magnetic spots on a hard disk–the rate of paradigm shift is itself accelerating, doubling every decade. Scientists look at a problem and they intuitively conclude that since we’ve solved 1 percent over the last year, it’ll therefore be one hundred years until the problem is exhausted: but the rate of progress doubles every decade, and the power of the information tools (in price-performance, resolution, bandwidth, and so on) doubles every year. People, even scientists, don’t grasp exponential growth. During the first decade of the human genome project, we only solved 2 percent of the problem, but we solved the remaining 98 percent in five years."
Doctorow ei osaa päättää, onko teknologinen singulariteetti spirituaalinen vai teknologinen juttu, vai pelkkä näppärä taustakuva scifikirjaan. Sanoisin, että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä: 1) niitä, jotka odottelevat singulariteettia peukaloitaan pyöritellen kuin jotain varmaa lottovoittoa, ja 2) niitä, jotka tekevät työtä singulariteetin edistämiseksi ja varmistelevat tehdessään, että se sujuu hyvin. Ja sitten on ihmisiä, jotka ovat jotain siltä väliltä. Singulariteetti ei ole varma juttu, eikä ole edes automaattisesti varmaa onko se hyvä juttu. Täytyy vain yrittää puskea asioita siihen parempaan suuntaan. Vaikka pallo näyttäisikin menevän omalla painollaan kohti maalia, aina voi tapahtua jotain odottamatonta ja suunta voi muuttua täysin, kun ei ole ottanut huomioon kaikkia matkalla olevia pieniä epätasaisuuksia.
Kurzweilin ohella toinen "Heinleiniläinen sankari" on SpaceShipOne-mies Burt Rutan. Onhan se nyt mukavaa, että todellisellakin maailmalla on omat selkeät päähenkilönsä ja sivuhenkilönsä. Muut voivatkin olla sitä kasvotonta tavallista kansaa, joka mainitaan sivulauseissa kuten: "Ihmiskunta seurasi tätä kosmista näytelmää henkeään pidätellen."
Täytyypä vielä mainita, että Heinleinin Stranger in the Strange Land on aika hyvä kirja, joka kannattaa lukaista ihan yleissivistyksenkin kannalta.
". . .I would never undertake to be a `Prophet,' handing out neatly packaged answers to lazy minds. [. . .] anyone who takes that book as answers is cheating himself. It is an invitation to think--not to believe."
- Robert A. Heinlein
Kommentit
Markku @ 7:57:05 | 2005-04-19|
Singulariteetin mahdollisuus perustuu halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin. Niiden riittävyys talouskasvun ja teknologisen kehityksen ylläpitämiseen nykymittakaavassa edes muutaman vuosikymmenen aikavälillä on erittäin kyseenalaista.
Tiedemies @ 9:18:30 | 2005-04-19|
Kuten aina ja kaikki kaikissa asioissa, Markku on sekä oikeassa että väärässä.
Markku on oikeassa siinä, että nykymittakaavassa ja nykyteknologialla kasvu nojaa niin voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin, että singulariteettia vastaavan teknologian kehittyminen on äärimmäisen epätodennäköistä.
Markku on väärässä siinä, että talouskasvu ja teknologinen kehitys eivät ole niin vahvasti toisiinsa kytköksissä, että talouskasvun pysyvä hidastuminen nollatasolle tai sen alle, väistämättä pysäyttäisi teknologisen kehityksen. Se voi hidastaa kehitystä, mutta tietämyksen ylläpito ei vaadi resursseja. Massakulutukseen menevien hyödykkeiden tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja hirmuisesti, mutta toisaalta prototyyppien rakentamisessa ja kehityskustannuksissa raaka-aine- ja energiakustannukset ovat aivan mitättömät. Niiden osuus tietysti nousee, kun raaka-aineet kallistuvat.
Mutta raaka-aineiden ja energian hinnan satakertaistuminekin korkeintaan kaksinkertaistaa useimpien tekniikan ja tieteenalojen kustannukset (poikkeuksiakin on.). Itseasiassa, on odotettavissa, että pysyvä raaka-aine ja energiakriisi, joka on odotettavissa tuossa 10-30 vuoden sisällä, vain lisää tutkimuksen ja tuotekehityksen osuutta substituutiovaikutuksen vuoksi. Tutkimus suuntautuu todennäköisesti energian ja raaka-aineiden säästämiseen nykyistä enemmän.
Negatiivisella talouskasvullakin kovimmat vaikutukset tulevat todennäköisesti liikennesektorille, minkä sokkivaikutus sitten hidastaa muiden alojen heikkenemistä jos talous sopeutuu riittävän nopeasti kallistuneeseen logistiikkaan ja hullut amerikkalaiset lakkaavat ajelemasta kaupunkimaastureilla ajoissa. 200 dollarin tynnyrihinta raakaöljylle ei lopeta vielä talouskasvua, jos liikennesektori ajetaan ajoissa alas.
Markku @ 15:06:18 | 2005-04-19|
Ikävä kyllä Tiedemiehen käsitys, että nollakasvu tai talouden supistuminen eivät hidasta teknistä tutkimusta, ei kuulosta realistiselta. Mietäänpä esimerkiksi singulariteetin kannalta oleellisen tietotekniikan kehittämistä. Se vaatii valtavia pääomia, joita se kerää massamarkkinoilta. Niitä pääomia ei ole tarjolla, kun talouskasvu kääntyy negatiiviseksi. Toiseksi, tietämyksen ylläpito aktiivisena ihmisten mielissä todellakin maksaa rahaa. Ihmisen kouluttaminen nielee resursseja ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työskentelyä ammatissa. Kun energiaresurssit ehtyvät, kansan yleistä koulutustasoa joudataan alentamaan ja erityisesti moni korkeaa teknologiaa hyödyntävä ammattikunta joko supistuu rajusti tai katoaa kokonaan.
Yksityisetsivä @ 13:47:59 | 2005-04-20|
Niin, kehityksen hidastuminen sellaisen pikkuasian kuin öljyn vuoksi olisi aika ikävää. Tyylikkäämpien energiamuotojen kehittämiseen kannattaa panostaa tässä vaiheessa, kun on vielä energiaa millä panostaa, eikä sitten kun se on jo liian myöhäistä. Singulariteetti siinä mielessä, että rakentamamme tekoälysiemen kehittyy supertekoälyksi, ei kuitenkaan vaadi mitään valtavia määriä fossiilisia polttoaineita. Energiankulutus kasvaa, mutta hyötysuhteet paranevat koko ajan ja teemme enemmän vähemmällä (“we will soon be doing almost everything with virtually nothing”). Toisaalta planeettakin muuttuu yhä vähemmän liikkuvia osia sisältäväksi, joten tavaroita ei tarvitse siirrellä paikasta toiseen bensan avulla samaan tahtiin kuin nykyään. Siinä on vain se ajan kanssa kamppailu, että ehdimmekö avata aurinkopurjeet ennenkuin planeetasta loppuu bensa.
Reaper @ 20:30:25 | 2005-04-21|
Hei, mä oon lukenut Strangerin! Mutta musta tuntuu ettet sä ole ihan grokannut sitä kehuistasi huolimatta koska toi otsikkona oleva grok on ainakin suomennoksena aika outo epäsana noin niinkuin morfologisesti ottaen.
Yksityisetsivä @ 19:43:55 | 2005-04-22|
Mutta olen Googlettanut sen, ja sehän on sama asia
Ja jonakin kauniina päivänä Google on kehittynyt niin pitkälle, että palvelun nimi on Grok.
"Grok means to understand so thoroughly that the observer becomes a part of the observed—to merge, blend, intermarry, lose identity in group experience. It means almost everything that we mean by religion, philosophy, and science—and it means as little to us (because we are from Earth) as color means to a blind man."
http://en.wikipedia.org/wiki/Grok
Markku @ 12:09:35 | 2005-04-25|
Lausetta "Tyylikkäämpien energiamuotojen kehittämiseen kannattaa panostaa tässä vaiheessa, kun on vielä energiaa millä panostaa, eikä sitten kun se on jo liian myöhäistä." lukuun ottamatta Yksityisetsivän teksti oli fysikaalisista realiteeteista vieraantunutta höpinää. Puheille tekoälysiemenistä minä nauran, koska lähimainkaan tarpeeksi järeää rautaa ei ole tulossa edes nykykehitysvauhdilla vielä vuosikymmeniin puhumattakaan tarvittavista ohjelmistoista. Teollinen sivilisaatio on luultavasti vuosisadan puolessa välissä mittakaavaltaan huomattavasti pienempi kuin nyt. Ainoa ongelmamme ei tosiaankaan nimittäin ole öljyn tai kaasun ehtyminen vaan mukana sopassa ovat mm. viljelysmaaperän eroosio ja pohjavesivarojen väheneminen sekä saastuminen.
Yksityisetsivä @ 0:09:16 | 2005-04-29|
>Yksityisetsivän teksti oli fysikaalisista realiteeteista
>vieraantunutta höpinää.
Kaipaa tarkennusta.
>Puheille tekoälysiemenistä minä nauran, koska lähimainkaan
>tarpeeksi järeää rautaa ei ole tulossa edes nykykehitysvauhdilla
>vielä vuosikymmeniin puhumattakaan tarvittavista
>ohjelmistoista.
Kyllä, nykyistä kehitysvauhtia pitäisi korjata nopeammaksi.
Markku @ 18:18:38 | 2005-05-01|
Yksityisetsivä kirjoitti alunperin:" Energiankulutus kasvaa, mutta hyötysuhteet paranevat koko ajan ja teemme enemmän vähemmällä (“we will soon be doing almost everything with virtually nothing”)."
Minä kirjoitin: "Yksityisetsivän teksti oli fysikaalisista realiteeteista vieraantunutta höpinää. "
Yksityisetsivä kysyi: "Kaipaa tarkennusta."
Huoh, voisit perehtyä vaikkapa termodynamiikan perusasioihin alkaen Carnot'n periaatteesta. Esimerkiksi kaikki sähköntuotanto aurinkokennoja ja vesivoimaa lukuun ottamatta perustuu lämpökoneisiin. Niiden tehokkuudelle asettaa teoreettisen kovan fysikaalisen ylärajan Carnot'n periaate, jota ei mikään tehokkuuden parantelu voi ylittää. Aurinkokennoissakin ehdottomana ylärajana on auringon säteilyintensiteetti, joka ei kovin suuri ole tällä planeetalla.
Samaten voit unohtaa fantasiat useiden dekadien energiansäästöistä nanoteknologian avulla, vaikka jotain säästöjä varmasti tuleekin. Esimerkiksi hienot nanomateriaalit eivät asymptoottisessa mielessä energiaa paljon säästä, koska niiden valmistuksessa on pohjimmiltaan kysymys energian käyttämisestä entropian vähentämiseksi lopputuotteessa ja sen dumppaamisesta jonnekin muualle.
Yksityisetsivä @ 0:58:19 | 2005-05-03|
Niin, fysiikan lakeja on hankala mennä rikkomaan. Käsittääkseni kuitenkin on niin, että pääsemme yhä lähemmäs ylärajaa. Vaikkapa fossiilisilla polttoaineilla pyörivä polttokenno antaa paremman hyötysuhteen kuin polttomoottori, tai nanolangoilla voi muuttaa hukkalämpöä sähköksi, tai aurinkokennosatelliiteilla & purjeilla voidaan saada enemmän auringon säteilyä käyttöön, tai voimme hyötykäyttää Kuun pintaa auringon keräämiseen.
