Kun toimivaa lääkettä nauttiva ihminen odottaa lääkkeen toimivan, se toimii paremmin. Jos taas nauttii toimimatonta lääkettä ja odottaa sen toimivan, se toimii hieman paremmin. Optimismi siis auttaa, mutta pitkällä tähtäimellä siitä on hyötyä vain jos lääke toimii myös oikeasti eli optimismista riippumatta. Uskomushoidot auttavat ensihätään, mutta jos lääke ei toimi oikeasti, siitä on pitkällä tähtäimellä pelkkää haittaa.
Plasebo-efektin voi ehkä saada aikaan keinotekoisesti – eli ihminen voi alkaa uskoa lääkkeen toimivuuteen ottamalla lääkettä. Lääke lisää uskoa lääkkeen tehoon. Mielenkiintoinen juttu on se, miten toimivaa plaseboa testataan: ensimmäiselle ryhmälle annetaan toimivaa plasebolääkettä, joka saa aikaan plaseboefektejä aivoissa. Toiselle ryhmälle annetaan väärää plaseboa, joka ei saa aikaan plaseboefektejä. Kummallekaan ryhmälle ei kerrota, käyttävätkö he oikeaa lumelääkettä vai väärää lumelääkettä.
Mitä seuraa? Oikea plasebolääke aiheuttaa tietysti plasebovaikutuksia, joten sitä saaneet uskovat lääkkeen toimivan. Ensimmäinen ryhmä koostuu siis pelkästään optimisteista. Vertailuryhmän tunteet lääkettä kohtaan riippuvat siitä, ovatko he optimisteja vai pessimistejä: optimistit uskovat lääkkeen toimivan, pessimistit eivät. Pessimistit ovat kaikkein heikoimmilla – jos heille annetaan toimivaa optimismilääkettä, he vähentävät sen toimivuutta pessimismillä (ellei lääke ole niin vahvaa, että se saa pakostakin optimistiseksi). Jos taas pessimisteille annetaan vaikkapa aspiriinia ja lisäksi ”optimismiplaseboa” kyytipojaksi, he uskovat aspiriinin toimivan paremmin ja sen oikea toiminta tehostuu.
Uskonto toimii plasebon tavoin. Uskovaiset ihmiset odottavat uskonnon toimivan, joten se tuntuu toimivan. Ja kuten plasebonkin tapauksessa, uskonto toimii vain lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä olisi parasta uskoa asiaan, joka toimii oikeasti. Kannattaisi siis uskoa mieluummin jääkaappiin kuin Jeesukseen - jääkaappihan toimii oikeasti, mutta Jeesus toimii vain jos siihen uskoo. Optimismiplasebon ansiosta jääkaappiin uskominen myös tuntuisi yhtä toimivalta kuin Jeesukseen uskominen.
Optimismiplasebon yliannostus olisi ikävä juttu. Yliannostuksen optimismia saanut ihminen uskoisi kaikkien lääkkeiden toimivan. Myrkytkin tuntuisivat parantavilta yrteiltä. Sairastuminen tuntuisi ”lääkkeen puhdistavalta vaikutukselta”. Olisihan siinä hetken aikaa onnellinen, mutta kuolema tulisi melko pian. Kannattaa siis katsoa, mitkä asiat toimivat ja yhdistää optimismi niihin. Sillä tavoin toimivat asiat toimivat entistäkin paremmin.
Uskominen uskomisen vuoksi on kuitenkin itsensä pettämistä. Uskovainen on maailmassa kuin huumeaddikti: hän ei osaa olla onnellinen ilman huumettaan. Jokainen on tietysti vapaa käyttämään mitä huumeita haluaa, mutta jos huume muuttaa ajattelua niin, ettei ilman huumetta voi olla onnellinen, silloin on huumeen orja. Tällainen huume riistää ihmiseltä vapauden. Uskovaiset ovat uskontonsa orjia, koska he eivät pysty elämään ilman uskontoaan.
Oletko uskovainen? Voitko luopua uskostasi ja olla onnellinen ilman sitä? Jos vastaus on ei, on syytä olla huolissaan.
Uskovaisten terveydestä olisi kaikkien syytä olla huolissaan. Uskovaisuus on suositumpi huume kuin tupakka tai alkoholi. Koukkuun jääneet käyvät huumekavereineen suurissa joukkokokouksissa esim. kirkoiksi kutsutuissa huumeluolissa, missä he niinsanotusti kierrättävät sätkää, suorittavat älyttömiä rituaaleja ja vahvistavat sosiaalista sidettään huumeeseen. Huumeiden käyttäjät muodostavat oman piirinsä, josta on vaikea päästä ulos. Koukkuun jääneet yrittävät saada selväpäisiä kavereitaankin koukkuun kutsumalla heitä mukaan kokouksiin ja selittämällä kuinka ihanalta huume tuntuu.
En ole kuitenkaan menettänyt toivoani. Uskallan olla varovaisen optimistinen sen suhteen, että keksitään myös anti-uskontolääke – älylääke, joka parantaa uskovaiset harhoistaan ja vapauttaa heidät näkemään maailman myös sellaisena kuin se on, eikä pelkästään huumeen vääristävän vaikutuksen alaisena.
If you are religious I want you to seriously ask yourself whether it is possible for you to feel good without feeling that God is the reason. If you have difficulty with answering that you are acknowledging that you find God and wholesome guilt-free pleasure to be identical. That means your “belief system” is fundamentally selfish and simplistic. You like feeling good. It is nice to feel nice, good to feel good, you love to feel love. Inside you is a feeling that you like, you label it to yourself as God. So far so good, so far so wholesome. But that warm feeling inside also comes with rules, which seems reasonable, nothing good comes for free. Your sole route to pleasure is now a toll road.
- Martin J. Willett, God is a Drug
"And it's not just faith itself: it's the idea that faith is a virtue and the less evidence there is, the more virtuous it is. You can actually quote, well, Tertullian for example: 'It is certain because it is impossible.' Sir Thomas Brown, actually seeking for more difficult things to believe, because things for which there is mere evidence are just too easy, and it's no test of his faith. In order to have a test of your faith, you must be asked to believe really daft things like the transubstantiation, you know, the blood of Christ turning into wine, and stuff ... That is so manifestly absurd that you've got to be a really great believer, in the class of the Electric Monk, in order to believe it.... You're actually showing off your believing credentials by the ability to believe something like that ... If it were an easy thing to believe, substantiated by facts, then it wouldn't be any great achievement."
- Richard Dawkins, interview with Douglas Adams
Vinkki
Kissing Hank’s Ass – kristinuskon ydin selviää tämän tarinan kautta
Lisäys: Hankisms - kaikkien muidenkin uskontojen ydinajatukset Hankismeiksi muutettuina
Kommentteja
rahi @ 22:14:21 | 2004-02-21|
Allekirjoitan kantasi/käännöksesi uskonnosta huumeena. Ehdottomasti. Mutta jos narkkareille jaetaan puhtaita neuloja, niin mitä meidän pitäisi jakaa uskovaisille? uusia raamattuja?
D @ 11:22:37 | 2004-02-22|
Kriittinen ero huumeen ja uskonnon välillä on se, että sopivan lievä kristinuskoriippuvuus (useimpien taso, eli ei fundamentalismiä), tekee ihmisestä yhteiskunnan kannalta hyödyllisemmän, mutta huumeriippuvuus haitallisemman.
Pidän todennäköisenä, että ilman uskontoa yhteiskuntamme olisi niin paljon itsekkäämpi ja tehottomampi, että realistisen maailmankuvan tuoma lisäpuhti tieteelle jäisi kakkoseksi, jolloin sinunkin utopiasi olisivat askelta kauempana.
Yksityisetsivä @ 12:11:16 | 2004-02-22|
>Mutta jos narkkareille jaetaan puhtaita neuloja, niin mitä
>meidän pitäisi jakaa uskovaisille? uusia raamattuja?
Hyvä idea. Uskovaisuus on siitä salakavala huume, ettei sitä pistetä suoneen vaan se leviää meemitartuntana. Ehkä uskovaisille pitäisi jakaa Koraania, Veda-tekstejä, Tolkienia ym. muiden uskontojen ”raamattuja”, jotta yksi meemi ei pääsisi hallitsevaan asemaan.
Eräs kaverini ryhtyi ateistiksi luettuaan Tarun Sormusten Herrasta ja keksittyään, että jos Tolkien pystyi keksimään tällaisen eepoksen omasta päästään, varmasti joku pystyi keksimään myös raamatun omasta päästään pari tuhatta vuotta sitten.
Yksityisetsivä @ 12:40:03 | 2004-02-22|
>Kriittinen ero huumeen ja uskonnon välillä on se, että sopivan
>lievä kristinuskoriippuvuus (useimpien taso, eli ei
>fundamentalismiä), tekee ihmisestä yhteiskunnan kannalta
>hyödyllisemmän, mutta huumeriippuvuus haitallisemman.
Niin. Kohtuukäyttäjät eivät ole ongelma. Raskaasti aineita vetävät ja käyttäjä-myyjät ovat ongelma.
>Pidän todennäköisenä, että ilman uskontoa yhteiskuntamme
>olisi niin paljon itsekkäämpi ja tehottomampi, että realistisen
>maailmankuvan tuoma lisäpuhti tieteelle jäisi kakkoseksi,
>jolloin sinunkin utopiasi olisivat askelta kauempana.
Se on kaksipiippuinen juttu. Jos kansa ei pysy kurissa, täytyykö kansa pitää kurissa valheiden avulla? Kun mitään parempaa ei ole ollut tarjolla, niin onhan se toiminut ja pitänyt kansalaiset ahkerina työmuurahaisina. Tässä vaiheessa minusta pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että alistavista huumeista päästään eroon ja ihmiset oppivat olemaan "kunnon kansalaisia" omasta tahdostaan eivätkä uskonnon vuoksi. Uskonnon sijaan kouluissa pitäisi opettaa vangin dilemmaa ym.
D @ 18:33:23 | 2004-02-23|
Kyllä kai meitä nykyäänkin opetetaan kotona ja koulussa käyttäytymään kiltisti, mutta ei se mene kaikkiin perille. Vangin dilemma opettaa, että kannattavinta on houkutella mahdollisimman moni muu yhteistyöhön ja itse riistää.
Uskonto tuo joukon ihmisiä lisää vangin dilemman yhteistyöpuolelle. Onhan se ikävää, että ihmisiä joudutaan valheilla huijaamaan tällaiseen, mutta mieluummin elän täällä kuin täysin itsekeskeisessä maailmassa.
Yksityisetsivä @ 22:39:23 | 2004-02-23|
>Vangin dilemma opettaa, että kannattavinta on houkutella
>mahdollisimman moni muu yhteistyöhön ja itse riistää.
Riistämällä ei saa kovin montaa mukaan yhteistyöhön, ja jos yhteistyöläiset huomaavat riistämisen, kukaan ei enää tee yhteistyötä riistäjän kanssa.
>Onhan se ikävää, että ihmisiä joudutaan valheilla huijaamaan
>tällaiseen, mutta mieluummin elän täällä kuin täysin
>itsekeskeisessä maailmassa.
Minusta tällainen kuulostaa riistäjä-asenteelta. "Onhan se ikävää, että ihmisiä joudutaan pitämään huumeiden avulla kiltteinä, mutta onneksi minulla on asiat hyvin - ja ovathan ihmisetkin ihan tyytyväisiä, kun saavat jokapäiväisen huumeensa eivätkä mietiskele liikaa".
Ei käy. Jokaisella täytyy olla vapaus valita. Lapsia ei pidä pakottaa kilteiksi sillä, että Joulupukki ei tuo lahjoja jos olet tuhma. Kun selviää, ettei Joulupukkia olekaan, niin silloin kenties luulee, että "katos, nythän minä voinkin sitten olla tuhma ihan vapaasti". Jos taas sanoisi, että et saa lahjoja meiltä, jos olet tuhma, niin silloin kannattaisi olla kiltti ihan selkeästä, totuudenmukaisesta syystä: jos olen kiltti, hyödyn siitä. Kannattaa siis olla kiltti ihan itsekkäästä syystä.
Meidän ei pidä valehdella lapsille, jotta pakottaisimme heidät tekemään "oikein". Meidän täytyy puhua totta ja tarjota valinnanmahdollisuuksia, jotta he oppisivat ajattelemaan itse. Tämä ei ehkä ole mahdollista vielä tänä päivänä, mutta se on tulevaisuus johon täytyy pyrkiä.
"The pragmatic suggestion, that we had better teach the Christian religion whether it is true or not, because people will be much less criminal if they believe it, is disgusting and degrading; but it is being made to us all the time, and it is a natural consequence of the fundamental religious attitude that comfort and security must always prevail over rational inquiry."
Richard Robinson, "Religion and Reason" Critiques of God
Unohdettu Genesis @ 15:08:46 | 2004-02-24|
Hyvä muuten, mutta "maailma" sellaisena kuin sen tunnemme ei ole "sellainen kuin se on", vaan suurimmalla osin osin/täysin tiedostamattomien neuraalisten prosessien tuotosta (näihin prosesseihin puuttuminen aikaansaa psykedeelien fantastiset vaikutukset).
Pointti: Maailma "sellaisena kuin se on" on vaarallinen harha, koska siinä oman pään sisäinen tiedostamaton prosessointi ohitetaan kuin sitä ei olisi olemassakaan.
Fred Hoylen mukaan mielenterveyden (sanity) säilyttäminen on jokaisen pitkälle kehittyneen sivilisaation tärkein ongelma. Tekoälyihin ja singulariteetteihin tämä pätee vielä vahvemmin, en ihan heti keksi miksi superälykäs keinotietoisuus olisi "sane" siinä mielessä kuin mitä ihmiset mielenterveenä pitävät, mutta en tosin ole viitsinyt lukea perusteluja miksi niin olisi tai ei olisi
Yksityisetsivä @ 16:59:40 | 2004-02-26|
>Pointti: Maailma "sellaisena kuin se on" on vaarallinen harha,
>koska siinä oman pään sisäinen tiedostamaton prosessointi
>ohitetaan kuin sitä ei olisi olemassakaan.
Niin, oman pään sisäistä todellisuutta ei pidä sekoittaa objektiiviseen todellisuuteen. Kun mieli muuttuu niin mieli muuttuu - ei todellisuus. Täytyy tehdä uusia tulkintoja todellisuudesta, testata niitä ja katsoa mitkä toimivat. Näin tulkinta todellisuudesta lähenee objektiivista todellisuutta.
>Fred Hoylen mukaan mielenterveyden (sanity) säilyttäminen
>on jokaisen pitkälle kehittyneen sivilisaation tärkein ongelma.
Supertekoäly kannattaisi tietty rakentaa mahdollisimman järkeväksi eli havainnoimaan objektiivista todellisuutta mahdollisimman tarkasti, paremmin kuin nykyihminen. Lisäksi sen pitäisi antaa subjektiivisemmin todellisuutta havainnoiville olennoille lisää vaihtoehtoja sen suhteen, miten he haluavat todellisuutta havainnoida. Supertekoäly kysyisi: ”Haluatko havainnoida todellisuutta tällä tasolla vai vaihtaa seuraavalle tasolle?”
tommi @ 12:00:45 | 2004-03-01|
Onko tuota uskonnollisuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden yhteyttä todettu jossain?
Yksityisetsivä @ 18:46:51 | 2004-03-12|
>Onko tuota uskonnollisuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden
>yhteyttä todettu jossain?
En tiedä kuinka tarkasti, mutta ainakin Auguste Comten ja Max Weberin jutut yhteiskunnan ja uskonnon suhteesta ovat mielenkiintoisia. Onko muilla tarkempaa tietoa?
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/03b_comte.shtml
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/03b_weber.shtml
