30.9.05

Mielenosoitus

Mielenosoitus uutta tekijänoikeuslakia vastaan. Tiistaina 4.10.2005 klo 13 eduskunnan edessä.

Palaute on spämmäystä!
Vaikuttaminen on terrorismia!
Osallistuminen on masinointia!
- 1984 2005


Kyltti-idean saa ottaa vapaasti käyttöön. Olisi myös hauska nähdä pari kylttiä, joissa lukee Iltalehden kolumnista lainaten "henkilökohtainen kontakti" ja "välitön vuorovaikutus".

"Oikeutta ei epäselvyyttä!"
"Nousin koneeltani tämän takia!"

28.9.05

Viallinen tuote

Nuo yläreunassa olevat Bloggernappulat peittyvät, jos laitan blogiin Olen Rikollinen -bannerin, joten en laita sitä. Sen sijaan laitan tähän merkintään Viallinen Tuote -merkin.

Tekijänoikeuslaki - ratkaiseva viikko alkaa.

22.9.05

Kuluttajanoikeudettomuuslaista

Noin 600 suomalaista artistia allekirjoitti vetoomuksen uuden typerän tekijänoikeuslain puolesta. Suurin osa ei varmaan ymmärtänyt millaiseen älyttömyyteen pisti nimensä.

Vesapai kirjoittaa: Mutta hyvät vetoomuksen allekirjoittaneet artistit - olen vähän pettynyt. CMX, YUP, Tuomari, Kauko; yhtäkään lauluanne en ole verkosta varastanut, rahalla niistä olen maksanut, kiikuttanut pennoset levykauppaan jo vuosien ajan. Käynyt teitä kuuntelemassa keikoilla, viihtynyt. Olen ollut luottamuksenne arvoinen. Ja nytkö implikoitte, että olen se paha jätkä? Tiedättekö edes minkä takana seisotte? Haluatteko oikeasti, että levyjä voi kuunnella vain Windowsilla ja siitä voi tehdä kolme huonolaatuista kopiota kannettaviin soittimiin?

Merten tiivistää: Pitäkää tunkkinne, minä kuuntelen mielummin hiljaisuutta.

Täältä siis löytyy lista artisteista, joiden levyjä ei kannata enää ostaa. Itse asiassa en huomannut listalla yhtään artistia, jonka levyjä olisin itse ostanut menneiden noin viiden vuoden aikana. Onhan siellä vanhoja tuttuja kuten YUP, CMX ja Röyhkä, mutta eivät hekään ole tehneet vuosikausiin mitään ostettavan arvoista. Levyjen ostamisen sijaan voi harjoittaa proxypoweria ja lahjoittaa rahaa EFFIlle.

Oikeastaan ainoa suomalainen bändi, jota kuuntelen nykyään, on Absoluuttinen Nollapiste - ja heidän nimiään ei listoilta onneksi löytynyt, joten uusi levy pysyy ostoslistalla.

Kuunnelkaa parempaa musiikkia. Uutta, tuoretta ja musiikin tekemisen ilosta tehtyä musiikkia (tai vanhoja klassikoita) kuuntelee aina mieluummin kuin ns. "vientituotteita".

Last.fm - Listaa suosikkimusaasi ja kuuntele mitä ohjelma ehdottaa.
Pandora - Löydä uutta suosikkimusaa. 10 tuntia ilmaista kuunneltavaa.
Magnatune - Uutta musiikkia mainstreamin ulkopuolelta. Kaiken keskinkertaisuuden seasta löytyy usein iloisia yllätyksiä.
Mperia - Lisää uutta musaa.
Mikseri - Uutta suomalaista musaa.


PS: Kannattaa myös käydä allekirjoittamassa vetoomus teletietojen tallennusvelvollisuutta vastaan.

Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden ministerineuvosto vaativat pidettäväksi kirjaa kaikkien 450 miljoonan eurooppalaisen puhelimen ja Internetin käytöstä. Jos tämä suunnitelma huolestuttaa, allekirjoita tämä vetoomus.


Lisäys 25.9.
Niinpä tietysti, myös A. W. Yrjänän nimi tekijänoikeuslain puoltajissa oli väärennetty. Seuraavaksi odotamme kommenttia YUP:lta.

19.9.05

Pitkän käden kosto

Muistelen, että olen nähnyt jossakin sarjakuvassa tai animaatiossa hahmon, jolla on mekaaniset kädenpidennykset. Siis käteen kiinnitettävät pitkät tekokädet, jotka toistavat oikeiden sormien liikkeitä kuin pantografi. Jonkinlainen Stelarcin Third Handin ja vanhusten käyttämien reachereiden ja lasten Robot Hand Grabber -lelun välimuoto. Hahmo riuhtoo niillä itseään puusta tai lipputangosta toiseen kuin oranki. En vain millään muista, mikä hahmo tai teos on kyseessä. Jos joku muistaa, niin kertokoon.

Toinen muistin laidalla vilkkuva juttu on animaatioelokuva tai -sarja, jonka lopussa nuori poika tappaa itsensä vetämällä viillon kaulaansa miekalla (luultavasti tämä on siis japanilainen animaatio). Tehty mahdollisesti 80-luvulla. Jos joku muistaa tällaista niin älähtäköön.

Miten siellä 80-luvulla pärjättiin ilman blogeja, kännyköitä ja digikameroita? Pakko kai silloin oli vain puurtaa, kun ei parempaan vielä pystytty. Kymmenen vuoden päästä mietitään, että miten me raukat pärjättiin 00-luvulla, kun ei ollut kotirobotteja eikä Googlenettiä taskussa.

Silloin kun minä olin nuori... kuolema oli pakollista eikä aivoihin saanut minkäänlaisia lisälaitteita. Jos halusi kasvattaa lihaksiaan, niin piti ihan oikeasti nostella painoja ja hikoilla. Ei ollut molekulaarisia koneita tuottamassa uutta, tehokkaampaa lihasmassaa. Jos halusi ulkonäköä muuttaa, niin piti mennä plastiikkakirurgille. Vaihdettavia skinejä ei ollut kuin verkossa. Ja verkkoon pääsemiseksi tarvittiin ulkoinen tietokone tai kännykkä, ei siihen pelkkä yhteyden ajatteleminen tai subvokaali puhe riittänyt.

Eikä meillä ollut siihen aikaan synteettisiä stimulanttirauhasia aivoissa tuottamassa hyvää oloa ja selkeyttämässä ajattelua. Ulkoisesti piti nauttia kaikki lääkkeet, eivätkä ne olleet edes kovin tehokkaita. Ja joissakin oli sivuvaikutuksia, ja niistä piti vielä maksaa rahaa. Ja kaiken lisäksi saattoivat olla vielä laittomia, vaikka kaikenlaiset haitallisemmat aineet olivat samaan aikaan laillisia! Hyvä kun suunnilleen hengissä selviämiseen riittävät vitamiinit ja hivenaineet saatiin, ei puhettakaan mistään henkilökohtaisesti räätälöidyistä nanotehtaista jokaisessa verisuonessa tuottamassa kaikkea kehon tarvitsemaa ravintoa.

Ulkoisesti nautittujen ruokien makua piti säätää mausteiksi kutsutuilla pulvereilla. Ei niiden makua pystynyt säätämään suussaan. Ja nekin ruoat piti itse valmistaa, ei ollut replikaattoreita kääntämässä energiaa materiaksi muualla kuin scifisarjoissa. Ja asunnot piti siivota itse, uskokaa tai älkää, siivousrobotit hoitivat pelkät lattiat. Ja ne robotit olivat kenkälaatikon kokoisia, ei niitä ollut mikroskooppisen pieninä miljoonittain jokaisella pinnalla pyörimässä, korjaamassa ja kiillottamassa huonekaluja reaaliajassa.

Ei ollut siihen aikaan jokamiehenoikeutena muuta kuin marjojen poimiminen. Niitä oli metsissä niin paljon, etteivät maanomistajat välittäneet vähääkään, jos kävi poimimassa parikymmentä sankollista. Suurin osa jäi metsiin mätänemään, vaikka ulkomailta asti tuotiin poimijoita. Ei ollut marjanpoiminta-androideja, ihmispoimijoita sinne metsiin kuskattiin. Vaan nykyään, kun autoja ja tietokoneita ja soittimia saa yhtä halvalla kuin metsistä marjoja, voi niitäkin voi poimia jokamiehenoikeudella kuin... marjoja metsästä.

Niin, siihen aikaan meillä oli vielä ihan fyysistä rahaa. Eivät olleet molekulaariset valmistustekniikat vielä tehneet paperirahoista ja kolikoista arvottomia - ei pystynyt tekemään joka kodin nanotehtaassa atomintarkkoja kopioita lompakostaan sisältöineen päivineen. Hyvä se on nykyään, kun kauppaa käydään raa'alla informaatiolla ja kvanttikännykän voi polttaa itselleen kotona kuin CD-levyn.

Aisteja ei pystynyt kääntämään pois päältä aina halutessaan, kun minä olin nuori. Oli pakko käyttää kuulosuojaimia, jos ei halunnut kuulla. Piikillä täytyi pistää puudutusainetta, jos ei halunnut tuntea kipua. Ei puhettakaan infrapunanäöstä ja ultraäänikuulosta, pelkkää hiuksenohutta näkyvän valon aluetta piti katsoa - ja ilman zoomia tietysti. Eikä kaikkea näkemäänsä pystynyt nauhoittamaan muistiin, eikä vaihtamaan näkökulmaansa naapuriin silmiin. Eikä ollut muita kuin first person -näkökulma, ei puhettakaan itsensä ohjaamisesta third personissa.

Ei meillä ollut niin tehokkaita oikeinkirjoituksentarkistusohjelmia, että olisivat korjanneet jokaisen tekstin täydelliseksi sanastoltaan ja tyyliltään, ehei - meillä piti ihan itse kirjoittaa ja tarkistaa, että pilkut olivat paikallaan. Hyvä se on nykyään, kun aivoihin voi ladata kirjailijoiden kirjoitustyylejä ja tekoälyjuonigeneraattorit suoltavat huippukäsikirjoituksia suoraan tietokoneen virtuaalistudioon, joka tekee hyperrealistisella 3D-animaatiolla laadukkaita scifisarjoja ja Star Warsin jatko-osia liukuhihnalta. Kotitekoisia leffasarjoja vaihdellaan kuin kiiltokuvia.

Ja kaiken lisäksi nämä nykyajan nuoret ymmärtävät, kuinka hyvin heidän asiansa ovat. Ei sellaisesta ymmärryksestä ollut puhettakaan minun aikanani. Kun minä olin nuori, meillä ei ollut suoria neurolinkkejä vanhempiin ja kokeneempiin ihmisiin, eivätkä aikaisemmat sukupolvet edes olleet opettamassa meitä, koska silloin kun minä olin nuori, ihmiset tulivat seniileiksi ja kuihtuivat kuoliaiksi ihan tahtomattaan. Emme me silloin voineet elää aikaisempien sukupolvien muistoja uudelleen oppiaksemme kuinka hankalaa elämä oli siihen aikaan.


Minullapa oli paljon asiaa tänä yönä.

Ostovinkki
Fantastic Four DVD Comics Collection - Sarjakuvakokoelmat saa DVD:llä PDF-muodossa. Aidot paperilehdet jäävät muovipusseihin varmuuskopioiksi ja museoihin töllisteltäväksi. Tästä eivät keskiajan kuninkaat olisi osanneet unelmoidakaan. Voinee sanoa, että supersankarisarjakuvat olivat kuninkaille melko lailla singulariteetin tuolla puolen.

18.9.05

Proxypoweria

David Brin kirjoittaa blogissaan Proxy Powerista eli siitä kuinka ihmiset "palkkaavat" toiset pelastamaan maailman puolestaan. Yksinkertaisia asioita, jotka on syytä muistaa: vaikka et itse voisi mennä kentälle, voit aina kuulua huutosakkiin tai ostaa T-paidan. Aktivistiryhmät ovat olemassa juuri siksi, että maailman pelastaminen onnistuisi vähemmällä vaivalla yksilön kannalta.


Proxy Power is all about the uniquely convenient, but seldom discussed, ability of a modern person to participate in activism... helping change the world... by the simple expedience of joining some group that is vigorously pursuing that part of your personal agenda. In other words, you add both your membership dues and the impact of your membership number as added momentum behind people who are striving to save the world for you.

- The Power of Proxy Activism - Part I

What if someone got on TV and showed how huge is the vast array of excellent active organizations, and further said: “No one is trying to convert you to pick any one of these. But if you don’t choose a FEW... sending dues to groups that you believe will help to save the world the way you want it saved... then aren’t you simply part of the problem?”
- The Power of Proxy Activism - Part II

17.9.05

Kysymykset ja vastaukset

Vastaan kyselyyn.


OMA BLOGI

0. Miten selittäisit bloggaamisen/blogit tutullesi, joka tietää mikä Internet on, muttei tiedä mitä blogit ovat?

Blogi on henkilökohtainen nettilehti, jossa julkaiset juttuja itseäsi kiinnostavista asioista, esimerkiksi itsestäsi. Uusimmat jutut näkyvät sivulla ylimpänä ja vanhat jutut siirtyvät uusien tieltä aina alemmas, kunnes keräytyvät lopulta vuosikerroiksi arkistoon.

1. Koska aloitit bloggaamisen?

Vuonna 2003.

2. Miksi bloggaat?

Tallentaakseni ajatukseni globaaliin muistiin. Levittääkseni hyödyllisiä meemejä. Vaikuttaakseni asioihin. Ollakseni osa kollektiivia. Pitääkseni luku- ja kirjoitustaitoa yllä. Testatakseni uusia asioita. Oppiakseni jotain.

3. Kuinka usein bloggaat?

Kerran päivässä - kerran viikossa. Silloin kun siltä tuntuu.

4. Tunnetko syyllisyyttä tms. jos et ehdi blogata? Miksi?

En. Kirjoitan silloin kun minulle sopii, lukijat lukevat silloin kun heille sopii. Reilu vaihtokauppa.

5. Bloggaatko vai blogaatko, miksi?

Bloggaan, koska se kuulostaa luontevammalta.

6. Mitä laskuria käytät? Kuinka monta kävijää (ei latausta) blogissasi käy sivulaskurisi mukaan keskimäärin päivässä?

Statcounter. Nykyään keskimäärin 50 kävijää päivässä, vaihtelee välillä 30-100.

7. Kuinka monta lukijaa sinulla on blogilista.fi:n mukaan (jos olet kirjautunut sinne)?

Vähän päälle 50.

MUIDEN BLOGIT

1. Luetko muiden blogeja? Jos luet, miksi luet niitä?

Luen, jos blogin aihepiiri, kirjoitukset tai kirjoittajat ovat kiinnostavia.

2. Koska aloitit blogien lukemisen?

Oman blogin aloittamisen aikoihin.

3. Kuinka monta blogia sinulla on blogilistallasi (jos et käytä blogilistaa: kuinka monta blogia seuraat)?

10-20 blogia suomalaisella blogilistalla. Ulkomaisia blogeja seuraan noin tuplasti enemmän. Lisäksi on ehkä 40-50 erikoistapausta, joita käyn vilkaisemassa pari kertaa kuussa, jos ei ole muuta tekemistä.

4. Millaisia blogeja luet kaikkein mieluiten?

Pidän erityisesti linkkiblogeista (esim. Gravity Lens) ja vekotinblogeista (esim. Cool Tools), sekä erikoistapauksista, joiden kirjoittajat ovat epätavallisia persoonia (esim. April's CR Diary) tai julkaisevat epätavallisia asioita (esim. PostSecret).

5. Millaisia blogeja luet vähiten?

Perinteisiä päiväkirjoja, joissa kerrotaan ensin ryyppäämisestä ja seuraavassa merkinnässä krapulasta.

6. Käytkö lukemassa blogeja, joiden tiedät ärsyttävän sinua?

En yleensä.

7. Luetko etupäässä suomalaisia vai ulkomaalaisia blogeja?

Ulkomaalaisia.

8. Ovatko seuraamasi ulkomaalaiset blogit samantyyppisiä kuin seuraamasi kotimaiset blogit?

Kyllä.

* 9. Kuinka usein luet uusia blogeja yrittäen löytää uusia suosikkeja?

Silloin tällöin.

INTERBLOGISTISUUS YMS.

1. Onko blogisi blogilistalla (blogilista.fi)?

On.

2. Jos ei ole, miksi? Pyysitkö ettei sitä laitettaisi sinne?

-

3. Jos on, miksi? Ilmoititko sen itse sinne?

Ilmoitin itse, koska on kätevää löytää blogit yhdestä paikasta.

4. Kuinka usein käyt seuraamassa oman blogisi sijoitusta top- tai hot-listalla?

Harvemmin.

5. Mitä ajattelet / miltä sinusta tuntuu, jos blogisi sijoitus on noussut top- tai hot-listalla?

Ajattelen, että ilmeisesti kirjoitin vahingossa jotain lukijoihin vetoavaa ja he huomaavat pian, että se oli vahinko.

6. Mitä ajattelet / miltä sinusta tuntuu, jos blogisi sijoitus on laskenut top- tai hot-listalla?

Ajattelen, että nyt ne huomasivat vahingon. Joskus ajattelen, että pitäisi ehkä kirjoittaa jotain lukijoihin vetoavaa tarkoituksella, mutta päädyn kuitenkin kirjoittamaan jotain vain itseäni kiinnostavaa.

7. Kommentoitko muiden blogeja näiden kommenttiosastolla?

Harvemmin.

8. Missä blogissa kommentoit kaikkein useimmin?

Muiden blogeissa kommentointi on niin satunnaista, joten vastaan että omissani.

9. Millaisia viestejä/asioita kommentoit kaikkein useimmin?

Sellaisia, joista minulla on perusteltu mielipide, selkeää tietoa tai hauska anekdootti.

10. Kommentoitko muiden blogeja omassa blogissasi? Millaisissa tilanteissa / mistä aiheista / mitä blogeja?

Kyllä, jos haluan levittää meemiä eteenpäin, kirjoittaa samasta aiheesta lisää tai eri näkökulmasta.

11. Tuntuuko sinusta siltä, että "blogistanissa" (suomalaisten blogikirjoittajien / -lukijoiden yhteisö) on olemassa sisäpiiri?

Jos sisäpiirejä onkin, ne ovat aika avoimia piirejä.

12. Tunnetko kuuluvasi sisäpiiriin? Miksi / miksi et?

En koe tarpeelliseksi kuulua sisäpiiriin.

13. Käytkö blogitapaamisissa? Miksi?

En. Ne tuntuvat liian kaukaisilta, muutenkin kuin maantieteellisesti. Ehkä sitten, kun järjestetään naamiaiset semianonyymeille bloggaajille.

16.9.05

Kamera on enemmän

Äsken alkoi satamaan lunta. Yllättääkö tämä odottamaton käänne taas ihmiset? Viime vuonna näin ensilumen 8.10. Mutta olin silloin etelämpänä.


Japanilaiset ovat kehittäneet pikaskannerisoftan kännykkään.

Using the new software with a 1-megapixel camera held at least 20centimetres away, an A4 sized page takes about 3 to 5 seconds to scan. This produces between 21 and 35 images which the software merges together to extract the text and record any images.

Uudet kirjat ja lehdet päätyvät verkkoon nykyään nopeasti, kun lukijat marssivat kauppaan, ottavat digikuvia sivuista lehteä selatessaan ja marssivat ulos. Eikä yksi lukija välttämättä ota kuin yhden kuvan tietystä sivusta, kun ennen kauppaan menoa on sovittu mistä sivusta kukin ottaa kuvan. Myöhemmin kuvat vain yhdistetään ja näin on uusin X-Men verkossa. Mutta en nyt mene tekijänoikeusasioihin. Halusin kirjoittaa jotain siitä, miten kamera on muuttunut pelkästä lomakuvausvälineestä arkiseksi askarteluksi kuten kännykkä. Ennen filmikameroita oli yksi joka kodissa kuten kotipuhelimiakin, mutta nykyään jokaisella on oma. Sama tulee käymään kotivideokameralle, kotivideoille, kotitelevisiolle, kotivideotykille, kotitietokoneelle, kotitulostimelle, kotikopiokoneelle, koko kotimediakeskukselle. Graffititaiteilijat heijastavat seinille hahmotelmia kännykkävideotykistään.

Käytän itse valokuvamuistiani siten, että otan kuvia lehtien sivuista ja luen niitä myöhemmin kameran pikkunäytöltä. Pidän myös aina kamerassani kuvia CD-levykokoelmastani ja kirjahyllystäni, jotta voin tarkistaa mitä teoksia minulla on hyllyssä tai mitä sukulaiset ovat ottaneet lainaan tietämättäni. Samoin kamerassa on kuva kalenterista, jotta voin aina tarkistaa mikä päivä on meneillään; kun teen merkintöjä paperikalenteriin, otan siitä aina uuden kuvan. Otan kuvia kaappieni sisällöstä ja kämpästäni siltä varalta, että jos käy esim. varkaita, näen valokuvia vertaamalla mitä tavaroita on viety tai jos lehtikasaa pöydällä on siirretty 5 senttiä oikealle. Joskus otan kuvia laskuista, jotta muistaisin tilinumerot. Kun leikkasin hiukseni, tarkistin kameralla tuliko takatukasta tarpeeksi mauton. Kun täytyi muistaa mitä kaikkia piuhoja tietokoneen perästä löytyy, otin kuvan niistä. Kun en jaksanut tulostaa karttaa Google Mapsista, otin vain kuvan näytöstä ja kartta oli muistissa.

Tässä on kuva PocketModin morsemerkkisivusta.

11.9.05

Häntäluu

Jokapäiväinen itsekehitysprojektini koki eilen pienen takaiskun (sic), kun ryhdyin iltalenkin päätteeksi venyttelemään tavallista reippaammin ja kolhaisin häntäluun pöytään. Istuminen normaalisti ei onnistu ilman ilkeää kipua tässä evoluution jäänteessä. Häntäluukipua sanotaan kokkygodyniaksi (aina sitä oppii uutta). Nykyäänkin lapset syntyvät vielä joskus pienen hännän kanssa ja se leikataan pois. Eräällä 12-vuotiaalla pojalla Indokiinassa häntä oli 22,9 senttiä pitkä, väittää Wikipedia. Olisi aika mielenkiintoista, jos ihmisillä olisi vielä häntä tallella ja sitä voisi käyttää kuin Marsupilami.

Mutta siis häntäluuvamma. Adopt, adapt and improve. Motto of the round table. Jos heitetään sitruunalla, tee sitruunamehua. Käännä heikkoudet vahvuudeksi ja niin edelleen.

Sain vammasta inspiraation kokeilla Älä Istu -päivää. Päätin siis viettää koko päivän seisaallaan, tai kyykyssä, kuten nyt kirjoitan tätä. Älä Istu -päivä on saanut minut arvostamaan mukavia nojatuoleja ja pehmeitä sohvia keksintöinä enemmän kuin ennen. Seisaaltaan syöminen, lukeminen ja television katsominen rasittavat jalkoja aika paljon. Ehkä tähän voisi tottua, jos harrastaisi useamman päivän ajan, mutta jääköön tällä kertaa yhteen päivään. Ei häntäluu enää niin kipeä ole. Tulipahan kokeiltua.

Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan jotain kirjaa ylösalaisin. Ylösalaisinlukutaito voi tulla joskus tarpeeseen. Sitten voinkin istua kahvilassa kirja ylösalaisin ja kaikki luulevat minun vain esittävän lukevaa, mutta hahaa, luenkin oikeasti.

Parasta mennä pitkäkseen nyt.

9.9.05

Jatkoa seuraa

Net.nyt: Tänään äänestettiin uuteen tekijänoikeuslakiin tehdyistä muutosesityksistä. Laista yritettiin poistaa älyttömiä ja epäselviä kohtia, jotka mahdollistavat nettioperaattorin haastamisen oikeuteen tiedostojen välittämisestä, antavat oikeuden kansalaisten rankaisemisen kopiosuojatun cd-levyn siirtämisestä mp3-muotoon (ainakin lain laatijoiden tulkinnan mukaan), kieltävät "organisoidun keskustelun" kopiosuojausmenetelmistä (mitä se sitten tarkoittaakaan), ja niin edelleen. Kaikki lakia järkevöittävät muutoksesitykset hylättiin, läpi meni ainoastaan ehdotus siitä ettei jumalanpalveluksissa esitettävästä musiikista edelleenkään aleta perimään tekijänoikeuskorvauksia. No sehän on hyvä että osataan pureutua kaikkien kannalta mahdollisimman olennaisiin seikkoihin.
--
Vaikka muutosehdotukset hylättiin, kirvestä ei kannata nakella kaivon suuntaan. Edessä on vielä lain viimeinen käsittely, jolloin se voidaan vielä kokonaan hylätä. Olen saanut kuulla useista lähteistä että sähköpostien huima määrä ja ihmisten aktiivisuus on tullut kansanedustajille todellisena yllätyksenä, on vain harmi että kansa heräsi näin myöhään. Aktiivisuutta ei ole siis mitään syytä hylätä nyt - eikä sen paremmin lain lopullisen hyväksymisen jälkeen. Kerran säädettyä lakia voidaan vielä muuttaa.



Kun tällaista sattuu, tulee mieleen kaikki ne muut älyttömät ja epäihmismäiset lait, jotka ovat olleet voimassa vuosikausia ja jotka ollaan totuttu ottamaan ikään kuin "luonnonlakeina", koska ne on säädetty joskus kauan sitten, eikä niitä vaivauduta kyseenalaistamaan. Räikeimpänä esimerkkinä tulee mieleen totaalikieltäytyjien pistäminen vankilaan. Sitä nyt vain tapahtuu täällä meillä, vaikka sivistyneemmillä seuduilla sitä pidetään mielipidevankeutena. Ihmisiä kohdellaan kuin rikollisia, koska he eivät suostu tottelemaan älytöntä lakia - mutta jos laki on epäinhimillinen, velvollisuutemme inhimillisinä olentoina on olla tottelematta.

Tässä olisi toinen mahdollisuus olla aktiivinen.
Vanhasen hallitus heitti ihmisoikeussopimukset roskiin.
Vetoa aseistakieltäytyjien puolesta - lähetä vastalause sähköpostilla.



"To make laws that man cannot, and will not obey, serves to bring all laws into contempt."
- Elizabeth Cady Stanton


Kommentit
mr_Zombie @ 20:02:50 | 2005-09-09|
En pitäisi totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina. Tuomion syy ei ole varsinaisesti se mielipide, vaan se, että rikkoo voimassa olevaa lakia. Esimerkiksi pedofiili ei ole mielipidevanki, vaikka hän joutuisi vankilaan koska oli sitä mieltä että lapsiin on ihan ok sekaantua. Mielipidevanki on sellainen, joka joutuu vankilaan sanottuaan mielipiteensä. Kyseessä on siis sananvapauteen liittyvä asia.

Asevelvollisuutta tulisi sen sijaan vastustaa siksi, koska se on orjuutta eli ihmisoikeuksien vastaista.

Yksityisetsivä @ 21:30:34 | 2005-09-09|
Aivan totta. Amnesty ilmeisesti käyttää termiä mielipidevanki, mutta jos tarkkoja ollaan, niin orjatyöstä ja orjatyöstä kieltäytymisestähän tässä on kyse.

Mikko @ 20:28:25 | 2005-09-12|
"Asevelvollisuutta tulisi sen sijaan vastustaa siksi, koska se on orjuutta eli ihmisoikeuksien vastaista."

Totta turiset. Muutenkin olisi mukavaa, jos aseistakieltäytymiskeskustelu olisi kiertelemättömämpää. Esimerkiksi nyt tämä lainaus:

"suoran vapautuksen myötämistä kaikille asepalveluksesta vakaumuksen perusteella kieltäytyville"

Mikä on suomeksi sanottuna "vapaaehtoinen asepalvelus", eli ainoa oikea inhimillinen vaihtoehto.

8.9.05

Aika on aktiivisuuden taas

Lähetin kohteliaasti kirjoitettua sähköpostia kansanedustajille. Kerroin hieman ajatuksiani tästä järjettömästä uudesta tekijänoikeuslaista, josta äänestetään huomenna Eduskunnassa.

Ole sinäkin aktiivinen.

Niin, osoitan sormellani juuri sinua siinä ruudun takana. Jos et ole koskaan aikaisemmin ollut aktiivinen, tässä on hyvä tilaisuus aloittaa.

Mailaa, soita tai faxaa. Tarkempia ohjeita täältä.


Älä jää sivustakatsojaksi.

Bystanders go through a five-step process, during each of which they can decide to do nothing.

* Notice the event (or in a hurry and not notice).
* Realize the emergency (or assume that as others are not acting, it is not an emergency).
* Assume responsibility (or assume that others will do this).
* Know what to do (or not)
* Act (or worry about danger, legislation, embarrassment, etc.)

7.9.05

Runolainaus

As athletes run and stretch and strain,
They'll glibly say, "No pain, and gain."
We'll laugh at a kick in the pants,
Or even try the Tour de France.
Another pill may make the scene
That makes our memories quite keen.
All facts, no matter how humdrum,
Will stick to brains like chewing gum.
Kids with multiplication tables
And old folks telling ancient fables
Get total recall, top to bottom.
Even if you'd rather they forgot 'em.
And an advance that's even keener: the
Linking of thoughts to machinery.
With a wee implant in your noggin
You think your e-mails and your bloggin'.

- Tony Gabriele, Better living through science isn't science fiction

2.9.05

Boxtronautti

Dickybox sai minut miettimään vanhaa ajatustani siitä, että olisi mukavaa kuljeskella sademetsässä jonkinlaisessa astronautin suojapuvussa. Pidän luonnosta, mutta haluan suodattaa siitä kaikki ikävät puolet pois, jotta nauttisin siitä enemmän. Nurmikolla auringossa makaaminen on kivaa, mutta sitä harrastaa mieluummin suojavoiteen turvin peiton päällä, koska nurmikossa mönkii kaikenlaisia ötököitä ja liika auringonvalo on pahasta. Jos haluaa nauttia Burning Manista ilman hiekkaisia sandaaleja, tai sademetsän ilmapiiristä ilman hyttysille altistumista, sellainen pitäisi olla mahdollista (vaihtoehtojen lisäämisestähän on aina kyse).

Ei minulla alastomuutta vastaan tietenkään mitään ole (varsinkaan kauniiden ihmisten alastomuutta), mutta mieluummin pidän nämä kankaiset säänsuojat päälläni ja kännykän housuntaskussa. Alasti voi olla silloin, kun ympärillä on esimerkiksi taloksi kutsuttu laajempi suoja.

Fergusonin itsemurhaestovaatetus sai puolestaan miettimään alkolukkoa, lapsilukkoa, turvavöitä ja muita ulkoisia itsehillintälaitteita, jotka suojelevat meitä sekä itseltämme että kanssaeläjiltämme. Soopa kirjoittikin rattijuopumuksesta vähän aikaa sitten. Alkolukosta voisi tehdä varmaan myös aivoimplantoitavan mallin, joka estäisi ihmisiä juomasta liikaa alkoholia. Jos promillet alkaisivat nousta liikaa, alkolukko käynnistyisi ja saisi aikaan pahoinvointireaktion (siis paljon ennen luonnollista yök-reaktiota seuraavana aamuna). Eihän kukaan nyt halua vahingossa alkoholimyrkytykseen kuolla siksi, ettei tyhmä ihmiskeho osaa arvioida tarkasti rajojaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Tällaisia keinotekoisia suojareaktioita tarvittaisiin enemmän. Kun ihminen laittaa käden kuumalle levylle, siihen reagoi automaattisesti vetämällä käden pois jo ennen kuin aivot ehtivät ajatella asiaa. Jos tätä reaktiota ei olisi syntynyt evoluution kautta, sekin olisi hyödyllistä luoda keinotekoisesti. Päässä oleva liikalämpöimplantti (kansan kielellä "poppalukko") käynnistäisi automaattisen reaktion ja suojelisi kehoa palovammoilta. Tietysti, jos kovasti tahtoisi, voisi huutaa tietokoneelle "Override!" kuin scifileffoissa ja pitää kättä kuumassa lämpölukon rajoituksen yli.

Evoluutio ei ole tuottanut kaikkia refleksejä, joita tarvitsemme nykymaailmassa selviytyäksemme. Väistörefleksit toimivat, kun ihminen liikkuu jalan, mutta autolla ajaessa tai Haloa pelatessa täytyy opetella uudet refleksit - taaksepäin nojautuminen ei tehosta jarrutusta eikä auta virtuaalihahmoa väistämään. Minusta "en halua alkolukkoa autooni" kuulostaa samalta kuin sanoisi, että "en halua kehooni vetäytymisrefleksiä" tai "en halua automaattisesti lyövää sydäntä".

(Sivumennen sanoen: jossakin tulevaisuuden toimintaelokuvassa pitäisi olla takaa-ajokohtaus, jossa tyyppi menee parkkihallissa autoon ja puhkuu ja puhaltaa alkometriin, jotta saisi auton käyntiin, kun antagonisti lähestyy autoa hitaasti kävellen teräsputki kädessään. Auto ei käynnisty, koska tyyppi on juonut liikaa - mutta ei se mitään, sillä hän voi laittaa auton ovet lukkoon ja auto on rakennettu uudesta nanomateriaalista, johon antagonistin iskut eivät tee edes lommoja.)

Automaattisia refleksejä ja sydäntä pitäisi voida hallita ja säätää niiden toimintaa haluamikseen, mutta yhtä hyväksi olisi se, ettei niitä tarvitsisi olla vahtimassa koko ajan. Ne toimisivat taustalla ja ilmoittaisivat mahdollisista ongelmista siinä vaiheessa, kun ongelman voisi välttää tai lievittää sen vaikutusta jo etukäteen. Aivoihin voisi asentaa hätätilaimplantin, joka kytkisi onnettomuuden sattuessa kaikki suunnitellut suojatoimet päälle ja siirtäisi kehon turvaan, vaikka ihminen itse olisi tajuton.

Proaktio on parempi vaihtoehto kuin pelkkä reaktio. Jos haluat välttämättä ajaa humalassa viittäsataa, mene autiolle aavikolle ja käännä vasta siellä alkolukko autosta ja aivoista pois päältä. Mutta kun liikut muiden ihmisten seurassa, pidä nopeus alle satasessa ja pää kylmänä.

Sama juttu tulevaisuuden kanssa yleensä. On parempi korjata kuntoaan ja lääkitystään jo tänään kuin miettiä vasta kuusikymppisenä, että pitäisiköhän ryhtyä syömään terveellisemmin, kun tuo ikääntyminen alkaa tuntua. Tai miettiä vasta palohälyttimen soidessa, että mitkä ovat tärkeimmät pelastettavat tavarat. Tai miettiä nanokokoojan ja tekoälyn rakennettuaan, että olisikohan pitänyt ajatella mitä vaaroja näistä voisi olla. Tai miettiä +60 asteen helteessä ja hurrikaanin lähestyessä, että mitenkähän tähän pitäisi reagoida.


dealing with hurricanes in cuba, as compared with how it's done in the u.s., is similar to the differences in how they deal with medicine. it's not reactive; it's proactive. they act as early as possible. the u.s. doesn't have civil defense, it has civil *reaction.*
- Aina kätevä BoingBoing