12.11.06

Nukkumattomuus

Vietnamilainen Thai Ngoc oli kuulemma valvonut kokonaiset 33 vuotta menetettyään unensa kuumetaudin jälkeen. Samankaltainen uutinen oli myös ukrainalaisesta miehestä, joka kertoi valvoneensa 20 vuotta. Tällaiset tarinat pomppaavat esiin aina silloin tällöin, mutta yleensä kun tarinoita ryhtyy tutkimaan, paljastuu, että nämä ihmiset kyllä nukkuvat, mutta eivät herättyään muista nukkuneensa. Tai uneksivat silmät auki silloin tällöin, tai ottavat mikronokosia, kun kukaan ei ole katsomassa. Ja kun nukkumattomiksi väitetyt ihmiset yleensä löytyvät jostakin syrjäisistä pikkukylistä, ei heille mitään ympärivuorokautista vartiointia ryhdytä järjestämään.

Morvanin syndroomasta kärsivät ihmiset voivat kyllä valvoa pitkiäkin aikoja. Unitutkija Michel Jouvet (joka keksi myös ensimmäisenä modafiniilin hereillä pitävän vaikutuksen) tutki 27-vuotiasta miestä, joka ei nukkunut moneen kuukauteen, mutta kärsi kuitenkin joka yö parin tunnin ajan hallusinaatioista. Eläinmaailmassa linnut ja delfiinit voivat nukkua vain toisella aivopuoliskollaan (USWS) ja muuttolinnut ottavat muutaman sekunnin mikronokosia lentäessään.

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan pisimpään valveilla pysynyt normaali ihminen (ilman dopingia tai aivohäiriöitä) on Randy Gardner. Hän pysyi valveilla 11 päivää. Itse valvoin kerran pari päivää ilman kahvia tai muita aineita, minkä jälkeen aloin kuulla harhoja (esim. aivan kuin joku avaisi oven ja kävelisi seisomaan taakseni) ja päätin mennä nukkumaan. Pisimpään unessa pysyneeksi ihmiseksi voisi puolestaan laskea Elaine Espositon, joka makasi koomassa 37 vuotta.

Unilinjan ääripäissä ovat ihmiset, jotka kärsivät liiasta uneliaisuudesta tai unettomuudesta. Ääripäiden väliin jää paljon erilaisia mahdollisia nukkumisrytmejä, joista olemme valinneet nykyisen ihmisbiologian määräämän nukkumisrytmin, koska se on yksinkertaisin ja helpoin ja suurin osa ihmisistä pysyy rytmissä luonnostaan. Joillekin biologian määräämä rytmi ei kuitenkaan toimi. He joutuvat nukkumaan liian pitkään tai liian vähän vastoin tahtoaan. Kutsumme näitä normaalialueen ulkopuolelle liukuvia unihäiriöisiksi. Tein taas selventävän kuvan:

Normaalin unen määrä lasketaan suunnilleen sen mukaan, mikä on peruslinjan ihmisten biologinen unentarve. Jos nukut 6-8 tuntia yössä, mutta olet silti väsynyt koulussa, tarvitsetko lääkitystä? Jos et pysty nukkumaan kuin 2 tuntia yössä, tarvitsetko unilääkettä? Kaikki riippuu siitä, pidätkö tilastasi ja aiheutuuko siitä ongelmia. Jos et pidä koko nukkumisesta yleensä, sopiva hoito olisi silloin kehittää unenestolääkitys tai aivoimplantti tai geeniterapia, jolla ihmisestä voisi tehdä pysyvästi unettoman. Nykypäivänä kovin tehokkaita keinoja nukkumisen poistamiseksi ei vielä ole, mutta joitakin väliaikaisesti toimivia löytyy, esimerkiksi suosikkiaine modafiniili tai tulossa oleva tehokkaampi versio armodafiniili. Tulevaisuudessa voidaan ehkä suunnitella nukkumattomuutta (tai Morvanin syndroomaa) turvallisesti imitoivia pillereitä, joita säännöllisesti syömällä saa kaikki unitilan biologiset hyödyt. Sängystä tulee pelkkään huvitteluun tarkoitettu huonekalu.

Modafiniilia ei voi vielä ostaa vapaasti lähikaupasta tai apteekista kuten kahvia. Ei riitä, että on tyytymätön biologisen kehonsa määräämään unirytmiin, täytyy tulla ensin määritellyksi sairaaksi. Jos olet tiukasti normaaliksi määritellyn alueen sisällä, et saa lääkettä muuttaaksesi tilaasi. Vaihtoehdoiksi jää siis hankkiutua sellaisiin vuorotöihin, joista aiheutuu sopivasti unihäiriöitä ja väsymystä, että lääkäri voi määritellä sinut sairaaksi ja antaa modafiniilia lääkkeeksi, tai hankkia lääkettä epävirallisia teitä pitkin. Perusihmisen unirytmiä ei osata nähdä elämänlaatua heikentävänä häiriönä, koska se otetaan automaattisesti ideaalitilana.

Ehkä pitäisi ryhtyä käyttämään immortalismin (vapaaehtoisen kuolemattomuuden kannattaminen) ohella myös sanaa insomnalismi (vapaaehtoisen nukkumattomuuden kannattaminen). Toinen sana nukkumattomuudelle on agrypnia, mutta insomnalismi kuulostaa paremmalta - on mukavaa antaa käsitteille leuhkoja nimiä. Normaalin nukkumisen käsitettä täytyisi laajentaa siten, että se määriteltäisiin henkilön haluaman unirytmin mukaan, ei perusbiologisen unirytmin mukaan. Kuten ehkäisypillerit, jotka eivät paranna mitään sairautta vaan estävät raskaaksi tulemista, tarvitaan tehokkaita unenehkäisypillereitä.

Keinovaloa ja herätyskelloja käyttävät nykyihmiset nukkuvat rauhallisemmissa ja yhtenäisemmissä jaksoissa kuin pelkän luonnonvalon ja sisäisen kellon varassa elävät alkuasukkaat, joten unirytmit ovat jo muuttuneet kehityksen myötä hallitummiksi. Tulevaisuudessa enemmistö ihmisistä luultavasti vähentää unentarvetta entisestään, kun rytmin hallinta paranee. Vapaaehtoinen nukkumattomuus lisääntyy ja unettomat yöt voi viettää vaikka tähtiä katsellen. Tässä maailmassa jatkuvasti pirteitä ihmisiä pidetään normaaleina ja nykyajan ihmiset (pulpeteissa torkkuvat koululaiset ja kofeiinia ryystävät rekkakuskit) näyttävät uniensa vangeilta, koska eivät käytä ehkäisyä.

Toisaalta keinotekoisen hibernaation & kryoniikan kehittymisen myötä voisi olla kätevää myös nukkua pidempään kuin biologia määrää, esimerkiksi avaruusmatkoilla tai pitkillä bussimatkoilla. Kuvitellaan tilanne, jossa ihminen jää vahingossa vangiksi pieneen sukelluskelloon syvälle merenpohjaan. Pelastajat ilmoittavat pääsevänsä paikalle vasta viikon päästä, joten olisi kätevää pystyä kääntämään kehonsa virransäästötilaan, ettei tarvitse pyöritellä peukaloitaan odotellessa. Heräämisen voisi säätää tapahtumaan juuri silloin, kun pelastajat koputtavat ikkunaan. Kuukausienkin mittaisista unijaksoista voisi tulla normaali käytäntö. Jos ei jaksa odottaa Nintendo Wiin saapumista kauppaan, miksi kärsiä odotuksesta? Kärsivällisyyshän tarkoittaa odotuksesta kärsimistä ja kärsimys on huono asia. Eteenpäin täytyy mennä "kaikki mulle heti" -asenteella ja nukkua ilmestymispäivään asti.

Aivan kuin nykyajan ihmiset olisi laitettu katsomaan TV-ohjelmia, jotka on määrätty tulemaan telkkarista tiettyyn aikaan ja ne on pakko katsoa. Joskus voi siirtää katsomista vähän myöhempään, mutta jossakin välissä on pakko ottaa taas jaksot kiinni. Unitelevisiota ei voi pistää kokonaan kiinni, muuten keho rankaisee sairastumisella. Kolmanneksen elämästään joutuu katsomaan juonetonta, absurdia improvisaatiosarjaa. Pidän kyllä David Lynchin leffoista, mutta ei niitäkään jaksaisi katsoa montaa tuntia joka ikinen yö. Ihmisessä ei ole säädintä, josta voisi kääntää valveutuneisuuden astetta tilanteeseen sopivaksi. Mieltä ei pysty lukitsemaan tiettyyn tietoisuuden tilaan, ihmiskehossa on liikaa hallitsematonta biologista automatiikkaa. Kun pitäisi pysyä tarkkana, mieli vajoaa maantiehypnoosiin tai vaeltelee päiväunelmointiin. Kun pitäisi osata rentoutua, työasiat palaavat mieleen stressaamaan.

Mutta nykypäivänä pitäydytään perinteissä ja yritetään olla keinuttamatta venettä, vaikka vene on jo kallistunut liikaa väärään suuntaan. Kallistumaa ei vain huomata, koska siihen on totuttu ja veneen luullaan olevan tasapainossa. Lähimarketissa myytävät huumausaineet aiheuttavat paljon suurempia ongelmia kuin ei-addiktiiviset lääkeaineet, mutta tilanteen annetaan olla, koska sen muuttaminen voisi olla vaivalloista ja sotkuista. Tupakka-askeja myydään automaatista nappia painamalla ja alkoholia pystyy ostamaan niin paljon kuin jaksaa kantaa ja väärinkäyttää niin paljon kuin ehtii, mutta hyödyllisempiä, suorituskykyä parantavia aineita saadakseen on hypittävä renkaiden läpi ja heitettävä voltteja. Jos suorituskykyä parantavat, turvalliset stimulantit olisivat mukana alla olevassa pylväikössa, niiden palkit osoittaisivat paremminkin alaspäin kuin ylöspäin.



Valitan koska välitän. Toistan jotta muistan.


"The development of modafinil brings to light a crucial social question. What would be the impediment for its use, if a compound such as modafinil is more like caffeine than amphetamine in terms of safety, and yet, as effective as the amphetamines?"
- Modafinil, the ultimate stimulant?

1.11.06

Hui-reaktio

Why We Love to be Scared
If exposed repeatedly to a fearsome stimulus, the brain will get used to it and no longer experience it as frightening. This is a key behind cognitive therapies for anxiety dysfunctions such as phobias and post-traumatic stress disorder, where a person's system overreacts to perceive something as threatening when it is not, Rudd said. When such cognitive therapies are combined with medicines, their success rate at improving symptoms "is 80 percent," he added.
Pelko aiheuttaa mielihyvää, jos tietää vaaran olevan pelkkää jännityselokuvaa tai simulaatiota. Jos vaaraa luulee todelliseksi, hui-reaktio ei tuota mielihyvää. Kun kohtaa pelon tarpeeksi monta kertaa, pääsee siitä ehkä eroon. Kauhuelokuvat ja pelit ovat kuin psyykkistä painonnostoa, jolla kehitetään aivolihasta kohtaamaan mielikuvituksen tuotteita ja näkemään ne mielikuvituksen tuotteina.

Uskovainen pelkää käskeä jumalaa iskemään itseään salamalla päähän tai pelkää myydä sielunsa saatanalle, koska luulee olevansa todellisessa vaarassa. Ehkä uskovaisille pitäisi antaa pelkoa lievittävää lääkitystä ja laittaa heidät sitten kohtaamaan pahimmat pelkonsa vähän kerrallaan. Myymään osan sielustaan tai käskemään jumalaa antamaan heille yskän jne. Ehkä laastari, joka saa luopumaan pelosta vähitellen kuten tupakoinnista. Jos suvussa on taipumusta mielikuvitusolentojen pelkäämiseen, ennen kauhuelokuvaa pitää ottaa rauhoittavaa lääkettä.

Tämä voi tietysti vaikuttaa elokuvakokemuksen arvosteluun jälkeenpäin, kun se ei tuotakaan niin suuria elämyksiä. On tietysti aika primitiivistä teknologiaa, että yritetään saada yleisö mukaan pelkillä kuvilla ja äänillä, kun voitaisiin antaa lääkettä, joka saa katsojan eläytymään kaikkeen täysillä. Tästä syystä kai uskonnollisissa rituaaleissa yritetään saada aikaan ekstaattisia kokemuksia - eihän sitä kukaan selväpäisenä saisi vaimennettua epäuskottavuuden tuntuaan.

Monet uskovaiset myös väittävät, että jos ei pelkää rangaistusta, ei pysty olemaan hyvä ja moraalinen. Eli ihmisten on pakko elää jatkuvassa mielikuvitusolentojen pelossa tai muuten heistä tulee eläimiä, jotka ryhtyvät raiskaamaan ja tappamaan kaikkia.
Well, it was a good episode of Atheist Experience on cable access last Sunday. We had a theist call in and start nosing around the question of where atheists get their morals. When he asked why atheists aren't out raping and killing because their morals are subjective and so anything goes, we answered by asking him if he would be out raping and killing if he didn't have his divine moral code. He quite innocently answered yes, as if there were no other answer imaginable. I can only assume that the threat of hell is the only thing holding this guy back from doing what he would rather do which is raping and killing. -- This guy was completely oblivious to the fact that he was talking to a group of people who didn't follow his divine moral code, and the only person who wanted to rape and kill was the Christian. WTF!
- Some of the best postings from atheist newsgroups.
USA:ssa joillakin kristityillä on tapana laittaa lapset kulkemaan Hell housen läpi. Helvetintalo on kuin kummitusjuna, jossa näytetään pelottavia kohtauksia homoista ja aborteista, ja lopussa lasten täytyy valita, menevätkö helvettiin vai taivaaseen. Helvetintalon pyörittäjät tietysti vakuuttavat, että kyse ei ole pelottelutaktiikasta. Suomalaisilla rippileireillä saatetaan tehdä jotain samanlaista, mutta tietenkin vähäisemmällä innolla ja pienemmällä budjetilla. Something Positive -sarjakuva Hell Housesta, alkaen tästä.

Porno ja väkivaltaleffat vähentävät raiskauksia ja pahoinpitelyjä.
The bottom line on these experiments is, "More Net access, less rape." A 10 percent increase in Net access yields about a 7.3 percent decrease in reported rapes. States that adopted the Internet quickly saw the biggest declines. And, according to Clemson professor Todd Kendall, the effects remain even after you control for all of the obvious confounding variables, such as alcohol consumption, police presence, poverty and unemployment rates, population density, and so forth.

Atheism: Contemporary Rates and Patterns
In sum, countries marked by high rates of organic atheism are among the most societally healthy on earth, while societies characterized by non-existent rates of organic atheism are among the most destitute. Nations marked by high degrees of organic atheism tend to have among the lowest homicide rates, infant mortality rates, poverty rates, and illiteracy rates, and among the highest levels of wealth, life expectancy, educational attainment, and gender equality in the world. The only indicator of societal health mentioned above in which religious countries fared better than irreligious countries was suicide.
Ensin vakuutetaan siitä, että hirviö on olemassa ja sitten tarjotaan pakoreitti. Ensin väitetään syntiseksi ja sitten tarjotaan pelastusta. Ensin isketään veitsellä ja sitten myydään laastaria. Uskovainen on kuin suhteessa, jossa mielikuvituspuoliso hakkaa ja haukkuu, mutta vakuuttaa samalla, että oikeasti rakastaa ja huolehtii. Mielikuvitusolento nöyryyttää ja kontrolloi, ja uskovainen vain miettii, että hänessä täytyy olla vika, kun häntä näin rangaistaan.

Ja ulkopuolisetkin vain syyttelevät uskovaista siitä, ettei hän tajua katkaista huonoa suhdetta, koska pelkää.