31.12.04

Vuosi 2004 linkkeinä

Top 10 Scientific Advances of 2004
Top 10 software innovations of 2004
Top 10 news stories of 2004

2004: The year in space and astronomy
2004: The year in biology and medicine
2004: The year in technology
2004: The Year Space Tourism Finally Took Off

2004 Year-End Google Zeitgeist
Wikipedia: 2004

Opportunity. Spirit. SpaceShipOne. Cassini-Hyugens. Homo Floresiensis. Gmail. Half-life 2. Halo 2. Christopher Reeve. Proactionary Principle. Ensimmäinen kloonattu ihmisalkio. Ensimmäinen Methuselah Mouse Prize. The Scientific Conquest of Death. QRIO. Asimo. Ja tsunami. Ja paljon muuta.

Se on sitten vuosi 2005 seuraavaksi. Jotkut optimistisimmat arviot muutamien vuosien takaa esim. AI:sta ja kokoojista sijoittuvat vuoteen 2005. Parasta siis ruveta hommiin, jos niistä aikoo tehdä itseään toteuttavia ennustuksia.


Now is the accepted time, not tomorrow, not some more convenient season. It is today that our best work can be done and not some future day or future year. It is today that we fit ourselves for the greater usefulness of tomorrow. Today is the seed time, now are the hours of work, and tomorrow comes the harvest and the playtime.
- W.E.B. Du Bois

30.12.04

Ruokalista, osa 2

Huhtikuussa kirjoitin, että olen alkanut siirtyä pikkuhiljaa CRON-dieettiin. Siirtyminen on sujunut kutakuinkin aikataulussa. Käytännön syistä on tullut pieniä epäterveellisiä piikkejä - joulut, lomamatkat ja muut kissanristiäiset sekoittavat ruokailurutiinia. Perheen jouluperinteisiin kuuluu se, että ruokailuun täytyy käyttää aikaa ja se on "viihdettä", mutta yritän pitää kiinni siitä, että ruoka on vain kehon polttoainetta ja ennaltaehkäisevää lääkettä.

Koko vuoden kuvaa katsoen olo on kuitenkin keventynyt. Paino oli alkuvuonna 60 kg, nyt se näyttää pysyttelevän 57 kilon kohdalla (painon pudotus ei tietenkään ole CRON:in pääasia, se on vain sivujuonne). Mutta itse asiaan:

Toissapäivänä laitoin suuhuni:
- 2 ruisleipää
- tonnikalaa sweet & sour -kastikkeessa
- Kunto-näkkileivän
- 3 lasia appelsiinimehua
- useita laseja vettä
- banaanin
- rusinoita
- kurkkusalaattia
- puolukkarahkaa
- 2 kpl multivitamiinia
- 2 kpl omegat-kapseleita
- 2 kpl omega-3 kapseleita
- 1 kapseli karnitiinia
- 3 kpl karnosiinitabletteja
- 2 kpl Q10-kapseleita
- 2 kpl alfalipoiinikapseleita
- yhden xylitol-purukumin

Eilen söin:
- kukkakaaligratiinia
- 2 perunaa, pientä
- 3 porkkanaa
- 2 ruisleipää
- useita laseja vettä
- tomaattia
- tuorekurkkua
- salaatinlehtiä
- rusinoita
- 2 kpl multivitamiinia
- 2 kpl omegat-kapselia
- 1 omega-3 kapseli
- 1 kapseli karnitiinia
- 3 kpl karnosiinia
- 2 kpl Q10:ntä
- 2 kpl alfalipoiinia
- aspiriinin

Tänään olen ottanut:
- uunilohta
- perunan
- 2 ruisleipää
- 2 paprikaa (keltainen ja punainen)
- 2 tomaattia
- puoli tuorekurkkua
- punajuuriviipaleita
- ananaspaloja
- useita laseja vettä
- punaviinimarjamehua
- rusinoita
- 1 kpl multivitamiinia
- 2 kpl omegat-kapselia
- 1 omega-3 kapseli
- 3 kpl karnosiinia
- 2 kpl Q10:ntä
- 1 kpl alfalipoiinia

Vielä on parantamista ja tarkentamista, ja listalla taitaa olla näin joulun jälkeen tavallistakin vähemmän mittaa. Eikä muutos kovin suurelta loppujen lopuksi näytä alkuvuoteen verrattuna. Pitäisi laskea kalorit noista kaikista. Huomenna on ruokaohjelmassa ainakin broileria.

Nälästä en ole erityisemmin kärsinyt, eikä kylmyyskään ole vaivannut. Mainitsin aikaisemmin, että seksihalut ovat hävinneet melkein täysin, mutta hankala sanoa, kuinka paljon ruokavaliolla siihen on ollut merkitystä. Samalla olen kuitenkin muuttunut enemmän ulkona käyväksi ja sosiaalisemmaksi ihmiseksi, mikä on näkynyt vähentyneenä nettiaktiviteettina. Energia on siirretty (näin scifistisesti sanoen) kommunikaatiosta ja lasertykeistä warppimoottoreihin ja elossapitoon.

Ensi vuonna saatan ehkä siirtyä vielä tiukempaan ravintorytmiin ja alkaa laskemaan tarkkoja kalorimääriä summittaisten arvioiden sijaan, mutta on myös mahdollista, että pysyttelen nykyisessä rytmissä. Extremeurheiluksi en aio syömistä muuttaa enkä käyttää koko päivää hedelmien punnitsemiseen. Keskityn pikemminkin nykyisen ruokamäärän sisällön säätämiseen kuin varsinaisen määrän vähentämiseen.

Edelliseen CRON-juttuun tullut Markun kommentti oli jäänyt minulta huomaamatta. Taidanpa lainata sen tähän kokonaan:

Minäkin ihmettelen tätä kuoleman välttelemisen ihmettelyä. Itse asiassa pidän aika röyhkeänä ajatusta, että kuolema kuuluu essentiaalisesti ihmisyyteen. Kuka sellainen ihminen kuvittelee olevansa, joka esittää itsensä lisäksi muiden puolesta, että heidän täytyy kuolla, koska "kuolema kuuluu ihmisyyteen"?

CRONista muuten sen verran, että entropian vähentynyt kasvunopeus soluissa, kudoksissa ja elimistössä todennäköisesti selittää sen tehosta valtaosan. Entropiaa aiheuttavat hapetuksessa sivutuotteena syntyvät vapaat radikaalit ja sokerimolekyylien sotkeutuminen proteiineihin (karmelisaatio).

Antille tiedoksi, että CRANin toimivuudessa ei löydy kymmenistä testatuista eläinlajeista yhtään ainutta poikkeusta. Sitä on testattu vuosikymmenien aikana myös korkeammilla nisäkkäillä. Kulttuurierot ruokailutottumuksissa toimivat suuntaa-antavana testinä ihmisillä. Keskielinikäodote on pisin niissä kulttuureissa, joissa syödään niukkakalorista mutta ravitsemuksellisesti korkeatasoista ruokaa, kuten Japanissa. Lisäksi yksilöiden välisistä eroista henkivakuutusyhtiöillä on kiistatonta näyttöä. Katso Metropolitan Life Insurance Companyn kuolleisuustilastot suhteessa painoindeksiin. Optimiväli oli 18-21.


Syö kuin tyttö:
April’s CR diary – Aprilin kalorinrajoitusblogi.
CRON diary – Maryn kalorinrajoitusblogi.

The Worlds Healthiest Foods List

20.12.04

Lainauksia jälleen

The answers you give friends when they question your smoking are, when you think about them dispassionately, and when the smoking persona is not in control, wrong. To look at the first one critically. "It's my only bad habit, everybody is allowed some pleasure in life". This is obviously not true, you have at least one other bad habit, that of lying to yourself. You are lying to yourself every time you tell yourself that smoking is not a problem, you are also lying to yourself when you associate smoking with pleasure. Smoking is only pleasurable in that 'actually smoking a cigarette' frees you from the need to resist the inner demand for a cigarette thus releasing you from the need to fight your addiction which reduces your inner stress levels.
- I Am A Non-Smoker

The Prozac revolution provides an example. With antidepressant and anti-anxiety drugs so common, critics wonder whether we're losing the ability to overcome problems through force of will. Many an uncomprehending spouse has asked, "Why don't you just snap out of it?" But depressed people don't have lazy souls. The parts of their brains that could "snap out of it" are not working properly. To depressed people it is objectively obvious that their prospects are hopeless. Tweaking the brain with drugs may sometimes be the best way to jump-start the machinery that we call the will.
- Steven Pinker, How to Think About the Mind

People who bite the hand that feeds them usually lick the boot that kicks them.
- Eric Hoffer

19.12.04

Taru kaukosäätimen herrasta

Tarinahan alkaa siitä, kun kantasoluterapian avulla kuolemattomiksi muutetut posthumaanihaltijat tekevät nanoteknologia-avusteisesti sormuksen muotoisia universaalikaukosäätimiä. Haltijat ovat joko eliittiä, joka ei jaa kuolemattomuuttaan tavallisille ihmisille, tai sitten ihmiset kieltäytyvät ottamasta kuolemattomuutta vastaan. Sauron on luultavasti velhoilta vahingossa karkuun päässyt paha tekoäly, joka tekee itselleen kaukosäätimien kaukosäätimen; sormuksen, johon kaikki sivusormukset ovat langattomassa yhteydessä.

Kun suursormuksen laittaa sormeen, häiveteknologia laittaa käyttäjälle näkymättömyysmoodin päälle sekä käynnistää virtuaalitodellisuusohjelman, jota voi käyttää esim. ilmaisiin videopuheluihin. Sormuksessa on myös uploading-toiminto, joka käynnistyy käyttäjän tuhoutuessa ja savettaa persoonallisuuden sormuksen kovalevylle; näin käy siis Sauronille. Lisäksi, jos sormusta pitää sormessaan liian pitkään, sen säteilemät vapaat nanoradikaalit saattavat muuttaa käyttäjänsä pikkuhiljaa gray goon päällystämäksi mutantiksi.

Universaalisormus on tehty adamantiumista, joten se voidaan tuhota ainoastaan siinä nanotehtaassa missä se on rakennettu. Vähäisempää universaalikaukosäädintä (taikasauvaa) käyttävä nanovelho Gandalf antaa hobitille (Homo Florensis) tehtäväksi toimittaa sormus takaisin kyseiseen nanotehtaaseen jalkapatikassa, sillä geenimuunnellut superkotkat ym. henkilökuljettimet ovat jostain syystä tavoittamattomissa. Gandalf ja muut nanovelhot ovat sopineet keskenään, ettei nanokoneiden salaisuuksia jaeta tavalliselle kansalle, koska sellainen teknologia olisi liian vaarallista kuolevaisten käsiin, ja pitävät haltijoiden kanssa tahoillaan huolta siitä, että ihmiset pysyvät feodaalijärjestelmässä eivätkä ryhdy kehittymään eteenpäin. Välillä luodaan hirviöhologrammeja, joilla tavallista kansaa pelotellaan ja velhot sitten muka pelastavat kansan näiltä hologrammeilta hurjan valoshown avulla.

Sauron-tekoälyn käskystä Saruman tekee epäeettisiä bioteknologiakokeiluja; hän yhdistää örkkien ja hiisien geeniperimää ja kloonaa niistä armeijan. Sitten soditaan vähän. Sormus saadaan salakuljetettua tehtaaseen ja paha tekoäly nakataan sihisevään nanomassaan. Teollistumista ajavat kapinalliset häviävät statismia ylläpitävälle eliitille lopullisesti, joten haltijat katsovat työnsä tehdyksi ja seilaavat pois ihmisten maailmasta, mikä lienee lopullinen metafora transsendenttisestä siirtymisestä toiselle tasolle. Pikkuihmiset palaavat elämään luddiittiseen smurffikyläänsä.

Katsoimme Sormusten Herran Extended Editionia. Katsoessa juttu kuulosti hauskemmalta.

18.12.04

Leimasimella otsaan

The Trouble with “Transhumanism”: Part One – Dale Carrico on huolissaan siitä, että itsensä leimaaminen transhumanistiksi johtaa siihen, että transhumanismin vastustajilla on selkeä maali johon osua. Sekä siitä, ettei transhumanismi ole selkeä maali, koska se muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Kyse on oikeastaan vain siitä, näkeekö päämääriensä kannalta hyödyllisemmäksi olla kutsumatta itseään transhumanistiksi kuin kutsua itseään transhumanistiksi, vaikka päämäärät ja keinot olisivatkin transhumanistisen liikkeen kanssa samansuuntaisia.

Ray Kurzweil liittyy Bostromin ja Petersonin seuraksi Singularity Instituten Advisory Boardiin.

David Fisher lahjoittaa 100 000 dollaria M-Prizeen.

Näistä palkinnoista tulee varmaan tuoteperhe: X-Prize avaruusturistilennoista, M-Prize eliniän pidentämisestä ja seuraavaksi ehkä N-Prize nanoteknologiasta. Mitä vielä? P-Prize ensimmäiselle posthumaanille?


Union of the weakest develops strength not wisdom. Can all men, together, avenge one of the leaves that have fallen in autumn? But the wise man avenges by building his city in snow.
- Wallace Stevenson

10.12.04

Surua ja kuolemaa, kuinka romanttista

Yksityisetsivän ja Kaksoisagentin välinen suhde on selkiytynyt ja saavuttanut tasapainotilan, jossa pidemmät jutut keskittyvät tälle puolelle ja linkkilistat sivupersoonan puolelle. Järkytetäänpä hieman tätä tasapainotilaa, ettei homma mene liian ennalta-arvattavaksi.

Done with death? - Lisää medianäkyvyyttä kuolemattomuudelle. Joulu ei ole oikeasti mikään piikki itsemurhatiloissa, mutta ajatus itsemurhien määrän kasvamisesta jouluna on niin romanttinen, että urbaanilegenda elää ja sillä on tehokasta aloittaa artikkeli.

Samalla tavoin romanttinen ajatus on se, että pellet itkevät naamionsa takana, mutta tiedättekö mitä? Sekin on vain sitä Hollywoodin draamaa. Tässä ei-romanttisessa todellisuudessamme pellet maalaavat leveän hymyn kasvoilleen siksi, että voisivat näyttää ulospäin yhtä iloisilta kuin ovat sisältäpäin.

Keinotekoiset joulukuuset. Tämä pätkä jutusta veti naamarin hymyyn:

The National Christmas Tree Association is participating in a promotional effort for the hit movie "The Polar Express." The trade group took off the gloves with "Attack of the Mutant Artificial Trees." The online game, which appears on its Web site, showcases elves who use snowballs to stop the mutating trees that are "sucking the spirit out of Christmas."

Tämä on sitä oikeaa joulun henkeä, kyllä Kansallinen Joulukuusijärjestö tietää. Mutantit vievät kaiken ilon joulusta kertomalla, ettei jouluna tapahdukaan oikeasti itsemurhia ja terveiden, nuorten kuusien kaataminen metsissä onkin huono asia. Saattavat vielä väittää, ettei Joulupukkia oikeasti olekaan, mokomat minarkistit.

Mutta missä viipyvät joulukuusihologrammit ja koko perheen voimin 3D-mallinnuksena tehtävät koristeet? Tässä olisi tuotteistamisen paikka.

Aligned Nanotubes Accommodate Bone – nanokuitua luihin vahvikkeeksi.

Burj Tower - Samsung rakentaa sen 800 metrin tornitalon Dubaihin. Vielä on vähän matkaa kilometrin korkuiseen taloon.
SkySails - Iso leija laivaan kiinnitettynä säästää bensaa.


The weirder you're going to behave, the more normal you should look. It works in reverse, too. When I see a kid with three or four rings in his nose, I know there is absolutely nothing extraordinary about that person.
- P.J. O'Rourke

6.12.04

Vitamiinimuistilista

Muistilista sopivista vitamiinien ym. määristä. Ensin suunnilleen vähimmäistarve päivässä, sitten suunnilleen ylin määrä päivässä tai jokin suositusmäärä (lähteinä mm. Tohtori.fi, Vitamins Guide, LEF, Supplement Watch, Linus Pauling Institute). Recommended Dietary Allowance (RDA) on suositeltu keskimääräinen raja, jonka verran pitäisi saada päivässä. Adequate Intake (AI) on suunnilleen vetäisty raja, jota käytetään silloin, kun RDA:ta ei pystytä määrittelemään.

Monissa aineissa vähimmäistarve (eli millä määrällä pystyy vielä elämään) on vain yksi tai kaksi milligrammaa päivässä. Niitä saa jo normaalistakin ruoasta monta kertaa vähimmäistarvetta enemmän (ainakin länsimaissa), joten siltä osin elämme kaikki suurimittaisesti. Niistä aineista, joiden tarvetta ei tiedetä tai mitään suosituksia ei ole annettu, pyöristin sen mitä ihminen suunnilleen saa päivässä tai mistä määrästä on hyötyä tms. jotta saisin edes jotain numeromääriä muistiin. Noiden numeroiden välille pitäisi yrittää siis 24 tunnin jaksoissa tähdätä ja mieluummin lähemmäs yläpäätä sitä mukaa mitä vanhemmaksi tulee. Jos minusta ottaa mallia, niin tekee sen omalla vastuullaan (kuten yleensäkin).

Huomaa mikrogramman (mikrog.), milligramman (mg) ja gramman (g) ero, ettei tule noloja mittayksikköerehdyksiä. B-vitamiineja on siksi paljon, että aikaisemmin niitä pidettiin yhtenä vitamiinina; siksi puhutaankin B-vitamiinikompleksista. Kirjain-numero -yhdistelmän käyttö on muutenkin jäämässä vanhanaikaiseksi, mieluummin käytetään kemikaalinimiä.

A-vitamiini (retinoli).................. 800-1500 mikrog.
B1-vitamiini (tiamiini)................. 1-500 mg
B2-vitamiini (riboflaviini)............. 1-100 mg
B3-vitamiini (niasiini)................. 15-2000 mg
B5-vitamiini (pantoteenihappo).......... 5-1500 mg
B6-vitamiini (pyridoksiini)............. 1-250 mg
B9-vitamiini (foolihappo)............... 400-800 mikrog.
B12-vitamiini (syanokobalamiini)........ 2-600 mikrog.
C-vitamiini (askorbiinihappo)........... 60-6000 mg
D3-vitamiini (kolekalsiferoli).......... 7,5-250 mikrog. (päivitetty 8.1.05)
E-vitamiini (tokoferoli)................ 10-500 mg
K-vitamiini (menadioni)................. 70-120 mikrog.

Fosfori................................. 600-1000 mg
Jodi.................................... 75-200 mikrog.
Kalium.................................. 100-5000 mg
Kalsium................................. 800-1200 mg
Kromi................................... 30-200 mikrog.
Kupari.................................. 1-2 mg
Magnesium............................... 280-500 mg
Mangaani................................ 1-2 mg
Rauta................................... 8-10 mg
Seleeni................................. 40-200 mikrog.
Sinkki.................................. 7-25 mg
Molybdeeni.............................. 45-200 mikrog.
Pii..................................... 21-46 mg
Rikki................................... 1-3 g

Biotiini................................ 30-3000 mikrog.
Koliini................................. 400-5000 mg
Inositoli............................... 250-1000 mg
Tauriini................................ 500-2000 mg
Ginkgo biloba........................... 60-240 mg
Ubikinoni (Q10)......................... 30-600 mg
Alfalipoiini............................ 50-400 mg
Karnosiini.............................. 125-3000 mg
Karnitiini (ALCAR)...................... 500-2000 mg
Omega-3 (E-EPA)......................... 2-10 g
Omega-6................................. 2-10 g

Käytännössä Omega-3:sta pitää syödä lisäravinteena enemmän, koska omega-6:sta tulee ravinnostakin ylenmääräisesti ja niiden pitäisi olla keskenään tasapainossa. Omega-7 ja 9 eivät ole niin olennaisia, ne menevät siinä sivussa. Keho tuottaa itsekin monia aineita, kuten ubikinonia, karnitiinia ja tauriinia, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi kunnollisen terveyden ja tiukan olon saavuttamiseksi. Niin, ja ruokaahan syödään pieninä annoksina pitkin päivää, eikä koko päivän tarvetta kerralla.

Sitten vain täytyy löytää tuotemerkit, jotka sisältävät näitä aineita sopivan laadukkaassa muodossa. Kasviksissa ja muissa suoraan luonnosta otetuissa ruuissa on se huono juttu, ettei porkkanan kyljessä yleensä lue kuinka paljon se sisältää mitäkin vitamiinia ja mineraalia. Sokkona joutuu syömään.

Muistutus itselle: täydennä listaa.


Muistutus itselle 26.06.2006: Et ole täydentänyt listaa!

4.12.04

Seonnut sydän

Olisi kätevää hankkia defibrillaattori kotikäyttöön. Esimerkiksi Philipsin HeartStart. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin sydämeen tulee sähköhäiriö. Ei sitä osaa odottaa. Se voi tulla ilman varoitusta, vaikka tuntisi olonsa terveeksi eikä olisi mitään aikaisempia ongelmia sydämen kanssa. Yhtenä hetkenä sitä hoitelee hommiaan iloisena, mutta sitten sitä onkin kammiovärinässä.

Vielä parempi olisi automaattideffa, deffaimplantti. ICD - Implantoitava defibrillaattori. Implantable Cardioverter Defibrillator. Silloin ei tarvitsisi toista ihmistä huolehtimaan seonneen sydämensä käynnistämisestä. Laite huomaisi vian ja antaisi täräytyksen, jos sitä tarvitaan. Luonto ei ole varustanut meitä tällaisella varakäynnistysjärjestelmällä, joten se on tehtävä itse. Kunhan koko, hinta ja käyttömukavuus saadaan sopiviksi, jokainen hankkii sydämelleen uudelleenkäynnistyslaitteen joko paidan tai ihon alle.

Sykemittari on toinen kätevä vempele. Jos osaa pitää etukäteen huolta siitä, että pulssi pysyy sopivissa rajoissa, ei defibrillaattorin tarvitse antaa shokkeja. Monesti tuntuu vain niin hankalalta vetäistä remmi rintakehän ympärille ja kostutella elektrodeja. Olisi parempi asentaa pysyvä sykeimplantti, joka antaisi aina äänimerkin kun lyöntitiheys menee liian kovaksi.

Autoissa on mittarit, turvavyöt ja airbagit. Ihmisellä pitäisi olla ainakin sykemittari ja automaattideffa. Lisäksi pitäisi olla nopeus- ja matkamittarit, sekä ravintomittari, joka laskisi kalorit ja vitamiinit sitä mukaa kuin ruokaa suuhunsa pistelee. Elinikämittari olisi myös hyvä olla. Silmänäytöltä voisi sitten seurata koko ajan tarkkoja lukemia.

Lisäksi voisi näkyä taitopisteet, osumapisteet ja mielenterveyspisteet. Koko hahmolomake oikeastaan. Siinä oppisi todella tuntemaan itsensä.


The place to improve the world is first in one's own heart and head and hands.
- Robert M. Pirsig

28.11.04

Tämä tuli just

Halvaantunut kävelee jälleen. Yhdeksäntoista vuotta pyörätuolissa istuneen Korealaisen naisen selkärankaan siirrettiin kantasoluja ja kolmen viikon päästä nainen oli jo jaloillaan.

Olisipa Reeve näkemässä.

26.11.04

Muista syödä kapselisi

Huono ruokavalio johtaa huonoon käytökseen. Näin se on. Vähäinen ravinto johtaa vähäiseen älykkyyteen ja vähäinen älykkyys johtaa epäsosiaaliseen käytökseen. Syöttäkää lapsillenne rasvahappoja, niin niistä tulee kunnollisia kirjastossa käyviä nörttejä TV:n edessä makaavien pulleroiden sijaan (kuten siinä Prisman aivodokumentissa taannoin).

Vitamiinit ovat pohja, jonka päälle voi ryhtyä lisäilemään erityisaineita riippuen siitä haluaako edistää pitkäikäisyyttään, fyysisiä kykyjään vai henkisiä kykyjään. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut jättimäisten lihasten kasvattamisesta tai mieskunnon kohottamisesta. Pyrin enimmäkseen pitkään elämään, hyvinvointiin ja terveyteen. Antioksidantit ovat siis tärkein lisäys pohjan päälle. Tietysti jos olisi rajattomasti varallisuutta, niin voisi hankkia unelmapinon nootropiineja, mutta kun laskutkin pitää maksaa.

Mitä sitten syön? Nämä tuntuvat parhailta tällä hetkellä:

Multivita Plus – ihan perussettiä. Twinlabin Daily One voisi olla parempaakin, kunhan saisi multivitat syötyä loppuun.
Bio-Qinon Q10 – pieniä energiapommeja.
Omegat – jos Aira Samulin sanoo, että se on kovaa kamaa, silloin se on kovaa kamaa.
Vitamar – lisää omega-kolmosta.
Bio-Carnosin – Tohtori Tolosen karnosiinia söisi Tohtori Doomikin.
Karnitiini – Melkein kuin karnosiini, mutta ei sinne päinkään.

Teen niin, että lisään yhden aineen kerrallaan ja seuraan tapahtuuko mitään erityistä muutosta. Aloitin omegoilla, sitten lisäsin karnosiinin ja niin edelleen. Seuraavana lisäysvuorossa on alfalipoiini. Yleensä teen niin, että katson mitä pakkauksessa sanotaan ja mitä LEF sanoo, ja valitsen sopivan määrän näiden kahden väliltä. Otan siis käytännössä enemmän kuin pakkauksessa suositellaan. Vaikutukset alkaa huomaamaan vasta muutaman viikon käytön jälkeen, tai saattaa mennä pari kuukauttakin. Mitä pidempään käyttää, sen paremmalta näyttää. (Ehdotuksia otetaan vastaan).

Ginkgo bilobasta tulee lämmin ja jotenkin selkeän objektiivinen olo. Sopii näin talvikäyttöön. Vihreää teetä juon myös silloin tällöin (Drokk, sitä rooibosia pitäisi joskus lähteä ihan varta vasten kaupasta hakemaan). Aspiriinia olen ajatellut ryhtyä ottamaan "puoli-tablettia-silloin-tällöin" –vauhdilla. Melatoniinia voisin ryhtyä ottamaan sitten kun täytän 30, mutta sitä saa Suomessa vain reseptillä (ei, ei tässäkään rajoituksessa ole mitään järkeä. Hyödylliset aineet kielletään ja haitallisia saa kassan vierestä kuin karkkiautomaatista. Sairas maailma). Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän ja tehokkaampia anti-ikääntymisravinteita alan käyttämään. [Vilkaiskaa tunnollisesti kapseleitaan ottavaa eläkeläispariskuntaa: Paul’s Regimen, Kitty’s Regimen.]

Yleensä ottaen elämä on parantanut selkeästi pillereiden avulla ja suunta on koko ajan ylöspäin. Olo on energinen ja mieliala on korkealla koko ajan. Keskittymiskyky on paljon parempi, reaktiot tuntuvat nopeammilta ja keuhkot tuntuvat kevyemmiltä. Muistikuvatkin näyttävät tarkemmilta. Joskus ennen tuntui siltä, että keho toimii minua vastaan, mutta nykyään raajat ovat tiukasti ojennuksessa. Keho ei vastustele yhtään, kun mieli käskee että ”Heti ylös sängystä”. Sängystä puheenollen seksihalut ovat vähentyneet olemattomiksi, mutta se johtunee enemmän ruokavalion hitaasta luisumisesta CRONin suuntaan (tästä varmaan lisää myöhemmin).

Kaikki aineet ovat vaarallisia, jos niitä syö liikaa. Täytyy muistaa ottaa huomioon mitä haittaa on siitä, jos EI syö mitään lisäaineita. Ei mitään uskallettu, ei mitään voitettu. Se jaksaa aina ihmetyttää, miten ihmiset voivat jatkuvasti rassata autoaan tai tietokonettaan, mutta eivät pidä minkäänlaista huolta omasta kropastaan. Firefox päivitetään tietokoneeseen heti, mutta ruokavalio pysyy Explorerina vuodesta toiseen. Välillä vielä ladataan tahallaan viruksia sisään, että varmasti menisi kone sekaisin.

Ja täytyypä vielä muistuttaa: pillerit ovat old-skoolia. Todella tehokasta olisi hoitaa keho kuntoon geenimuuntelulla ja nanoteknologialla tällaisen näpertelyn sijaan.


Linkkejä (samoja vanhoja)
The Owner’s Manual for The Human Body (PDF) – Ihmiskehon käyttöohjeet. Tästä on hyvä aloittaa.
Top 12 Most Important Supplements ja Top Ten Life Extension Drugs – Jos haluaa pidentää elämäänsä, näillä voi jatkaa. Lisäksi on tietysti CR-dieetti.
Supplements ja Nootropics & Brain Enhancers – Immortality Instituten lisäainefoorumit.
LEF Forum – Life Extension Foundationin foorumi.


If we change our lifestyle and start exercising more, stop eating fast foods, junk foods, processed foods, excessive sugar and salt, and eat four to six small meals a day using only certified organic fruits and vegetables, and only free-range beef and poultry then we may not need a dietary supplement. But, most of us live in the REAL WORLD not an IDEAL WORLD and probably don't have the time, money or desire to prepare and eat four to six nutritious meals every day. So, we take a high quality dietary supplement (this means micronutrients taken in addition to your meals) to insure we are receiving optimum nutrition...the key here is OPTIMUM versus adequate! An ounce of prevention is worth a pound of cure!
--
Most of the general population fits into the first category - survival. For example, people today still believe that the USRDA (United States Recommended Daily Allowance) is an upper or optimal limit for nutrition. This is not true. The USRDA is based upon the minimum amount of a nutrient needed for survival! For example, the USRDA for Vitamin C is 75mg. This amount is actually the minimum amount needed (with a margin for error built in) to avoid scurvy. Scurvy is a disease caused by a deficiency of Vitamin C. And you know what? It's working! How many people do you know suffer from scurvy? The problem is that 75 milligrams is not the optimum amount for good health.

- Are Nutritional Supplements Really Important?

24.11.04

Hiiripalkinto tuli

Ensimmäinen Methuselah Mouse Prize on nyt jaettu. Voittaja on tohtori Stephen Spindler, joka teki keski-ikäisistä hiiristä nuoria taas.

Fountain of Youth Discovered? Ask the Mouse!
Dr. Spindler's research was astounding because it began with mice that were in middle age. This research, first reported in Proceedings of the National Academy of Science achieved decisive increases of 15% average and maximum lifespan, AND was accompanied by significant early reductions of deaths from cancer. The fact that mice actually became younger was verified by genetic microarray analysis. Video showing that mice were more active and vibrant than their years can be found at http://www.biomarkerinc.com/html/video1-hi.htm

Keksisivät nyt äkkiä lääkkeen, joka imitoi CR-dieettiä, niin ei tarvitsisi nähdä niin paljon vaivaa syömisiensä tarkkailuun.

Lisätietoa
First Aging Reversal Prize Awarded
Cutting Calories at Any Age Could Lengthen Life

Toisaalla tapahtuu: maailman vanhin mies, Fred Hale, kuoli 113-vuotiaana viime perjantaina. Nyt maailman vanhimman elävän miehen kruunu on 111-vuotiaalla saksalaisella Hermann Dornemannilla. Naiset pitävät kuitenkin edelleen pitkäikäisyyden ennätyksiä hallussaan.

23.11.04

Osa koneistoa

Olen ollut viime aikoina liian tyytyväinen elämääni. Kaikki tuntuu sujuvan niin mutkattomasti. Elän kyllä muutenkin kuin Kulttuurissa noin psyykkiseltä kannalta, mutta fyysinen maailma on lähestynyt psyykkistä maailmaa jotenkin siihen malliin, että pitäisi hälytyskellojen jo soida. Olo on tuntunut ikuisesti nuorelta, vaikka tässä ei vielä ikuisesti nuori olekaan. Täytyisi olla varovaisempi ja epäillä enemmän, mutta hankalaksi menee, kun elämä tuntuu niin pirun hyvältä. Ehkä pitäisi vaihtaa vitamiineja.

Jatkuvalla kiireellä on varmasti osansa. Kalenteri on niin täynnä ettei koskaan ennen. Tunnen itseni hyödylliseksi, kun poljen jatkuvasti paikasta toiseen ja saan asiat hoidettua. Ja kaikki hoituu niin kätevästi. Olen kuin osa kellokoneistoa: minulla on päämäärä ja pääsen päämäärään, ja kaikilla on hyvä mieli.

Hyvähän se on kehua sillä, ettei minulla ole tarpeeksi ongelmia (siis tunnu olevan), kun muilla ihmisillä on ihan oikeita ongelmia. Ihmisiä kuolee ja sairastuu koko ajan ympäri maailmaa. Vaan kuinka paljon ihmiset välttyisivät ongelmiltaan, jos ryhtyisivät auttamaan muita? Muiden ihmisten (suurien) ongelmien ratkominen saa unohtamaan omat pikkuongelmat. Tai ne eivät ainakaan tunnu niin suurilta. Mutta ei kyllä pitäisi unohtaa omiakaan ongelmia – siis niitä ongelmia, joita ei näe, koska olo tuntuu niin ongelmattomalta muita ihmisiä auttaessa.

Vaikka koneiston osana toimiminen tuo tyytyväisyyttä, pitäisi yrittää jotenkin nousta koneiston yläpuolelle, jotta voisi luoda enemmän tyytyväisyyttä itselleen ja muille. Mitä enemmän tyytyväisyyttä saa, sitä hankalammaksi suuremman tyytyväisyyden tavoittelu tulee. Ei pitäisi tyytyä tähän tyytyväisyyteen. Olen miettinyt, että minkä asian itsessäni haluaisin säilyttää aina. Mitä en haluaisi ikinä muuttaa? Yksi asia on ainakin se, että en halua olla ikinä täysin tyytyväinen. Haluan säilyttää tämän epäilyksen tunteen, että jos polku näyttää liian kutsuvalta ja askel nousee liian kevyesti, se on varmasti joku juoni.

Mutta ei sitten pitäisi myöskään olla liian epäileväinen. Kollektiivi toimii parhaiten, jos jokainen on yksilö - jos jokainen olisi samanlainen, kollektiivi ei olisi yksilöä kummempi. Ei pitäisi pelätä harmoniaa ja yhteisymmärrystä. Jos asia on todellakin niin, että iloisesti samaan hiileen puhaltava porukka on oikeassa ja sinä yksinäisine epäilyksinesi väärässä, niin ei pidä jättäytyä ulkopuolelle vain siksi, että sinulla on halu olla aina vastarannan kiiski. Jos tarvitset liikaa suostuttelua, olet yhtä väärässä kuin jos suostuisit kaikkeen liian vähällä.

Päätän introspektiivisen tajunnanvirran nyt tähän.

Tuntui kummalliselta mennä kauppaan ostamaan tyhjää VHS-nauhaa. Oliko tämä nyt viimeinen ostamani VHS-kasetti? Saisivat kaverit hankkia uudenaikaisempia katselulaitteita.

20.11.04

Liian vähän aikaa

In a commencement speech of last year, Lewis Lapham mentioned a "French noblewoman, a duchess in her 80s, who, on seeing the first ascent of Montgolfier's balloon from the palace of the Tuilleries in 1783, fell back upon the cushions of her carriage and wept. "Oh yes," she said, "Now it's certain. One day they'll learn how to keep people alive forever, but I shall already be dead."
- http://sl4.org/archive/0411/10280.html

15.11.04

Kissat ja koirat

Lainauksia Paul Harrisonin sivulta ja blogista: Pfh’s blog.

Cats and Dogs
There are two basic roles in a human dominance hierarchy. The roles are not "dominance" and "submission", at least not precisely. To avoid the baggage those words hold, I'll instead use an animal metaphor:

Cat: Scratch my ear. Ex-cellent. Now I shall sit on you, do not move. Well done. Now feed me.
Dog: You called my name, I'm coming, I'm coming. Here I am! You threw a stick. Ok, I'll go fetch it. Here it is! That was fun!

The distinction is this: cats propose things to do, dogs either accept or veto these proposals. In a hierarchy, whenever two people talk one will play the cat and one the dog. In larger hierarchies someone in the middle of the hierarchy may play the dog or the cat depending on who they are talking to.
--
I don't know what form these systems would take, but peer-to-peer computer networks may provide some inspiration. Computer networks usually support only "client-server" interactions, in which the client machine initiates a request and the server machine responds. P2P software builds on top of conventional networks a virtual network of equals, in which computers play both client and server. P2P software must react swiftly to unexpected changes in the network, reassigning roles and responsibilites as necessary.

If society is to become more fluid, we will all first need to learn the habits and skills required for both the cat and dog roles, so that we can adopt either as necessary. How to teach these habits and skills is an interesting problem.


Dogs are problem posers
Every form of government we have tried has had cat leaders. Monarchy. Democracy. Fascism. Communism. Every form of government we have tried has been, well, really crap. The vision of a single person is not sufficient to run a country, or a multinational corporation or NGO, or a religion. It seems the one thing we haven't given tried is dog leadership. I reckon we should give it a go. Yes or no?

Over-clocking your body considered harmful
When slowing mentally, don't forcefully dismiss thoughts from your mind. Instead let them play out without giving them any extra energy. Take a back seat, as if watching a play. -- Slowing down can be a somewhat scary thing to do, and it has a distinct and peculiar sensation, as if allowing yourself to fall into the future.

Abnormal likeness
A child who talks about electricity pylons all the time is more likely to be thought oddly fixated than one who talks about horses or football teams.

Electronic Singing Tortoise – Ja lisäksi vielä loistava soittoääni kännykkään.

10.11.04

Kehä 2

On taas aika koskettavan runouden. Runot ovat siitä käteviä, ettei niistä nauttimiseen tarvitse tuhlata aikaa samalla lailla kuin vaikkapa fantasiaromaaneihin. Ne ovat tiivistä täytettä, vähän kuin ravintopillereitä: kaikki tärkeimmät vitamiinit pienessä paketissa.

Carl Sandburg: I Am The People, The Mob
W.H.Auden: The Fall of Rome
Sylvia Plath: Last Words
Dylan Thomas: And Death Shall Have No Dominion
T.S. Eliot: The Hollow Men

Runoudesta tulikin mieleeni, että pian on myös Halo 2:sen aika. Jos olen runouden suhteen äärimmäisen nirso, niin olen sitä myös pelien suhteen. Halo 2 jäänee ainoaksi peliksi, jonka ostan tänä vuonna.

Break in the sun till the sun breaks down

8.11.04

(Vasta)kulttuurin agentti

A good card magician knows many tricks that depend on luck--they don't always work, or even often work. There are some effects--they can hardly be called tricks--that might work only once in a thousand times! But here is what you do. You start by telling the audience you are going to perform a trick, and without telling them what trick you are doing, you go for the one-in-a-thousand effect. It almost never works, of course, so you glide seamlessly into a second try, for an effect that works about one time in a hundred, perhaps. When it too fails (as it almost always will) you slide into effect #3, which only works about one time in ten, so you'd better be ready with effect #4 which works half the time (let's say), and if all else fails (and by this time, usually one of the earlier safety nets will have kept you out of this worst case), you have a failsafe effect, which won't impress the crowd very much but at least it's a surefire trick. In the course of a whole performance, you will be very unlucky indeed if you always have to rely on your final safety net, and whenever you achieve one of the higher-flying effects, the audience will be stupefied. "Impossible! How on earth could you have known that was my card?" Aha! You didn't know, but you had a cute way of taking a hopeful stab in the dark that paid off. By hiding the "error" cases from view, you create a "miracle".

Evolution works the same way: all the dumb mistakes tend to be invisible, so all we see is a stupendous string of triumphs. For instance, over 90% of all the creatures that have ever lived died childless, but not a single one of your ancestors suffered that fate. Talk about a line of charmed lives!

- Daniel C. Dennett: How to Make Mistakes


In a drunken angry voice he proclaimed that the Finns have a compulsion to succeed but not by conventional means. Hot shit this year Finland is going to win the Eurovision song contest, and we will do it by sending a homo to sing a song about angels and demons having sex and of course they do not succeed and they slope off into the forest once again to get drunk and lick their wounds about being rejected and being no good.
- Tom Pöysti - How to be a success by making mistakes

4.11.04

Eloton ja elollinen

Eräs pätkä William James Sidisin kirjasta The Animate and The Inanimate on kummitellut mielessäni pitkään.

Occasionally, in moving pictures, in order to get an effect which cannot be obtained in actuality, such as a man going up a smooth vertical wall, the device of reversing the reel is used. In watching the picture produced by such a reversed reel, an apparently unnatural effect is noticed, though it is difficult to say what is so unusual about it. For instance, in one case, a motion picture represented a number of persons diving into the ocean from a high springboard and finding under the water something that frightened them. They were then represented as immediately jumping backwards out of the water on to the springboard. This last part of the film was obviously a reversal of the part representing the diving; but it was noticeable that there were circular water waves converging towards a center before anyone came to the surface, and, just as the waves came to the center to produce a big splash, the undercurrents brought the people to the surface while, instead of jumping, the picture represented them as being splashed by the water into the air. The people themselves, on the other hand, lost in this reversal all appearance of activity; around them the water and everything else was jumping and moving, they were being moved in a passive way, as though the water and springboard were living and they were dead.

Tässä kappaleessa on jotain hyvin häiritsevää, samalla tavoin kuin David Lynchin elokuvissa. Ei oikein pysty sanomaan, ollaanko tässä suuren viisauden äärellä vai löpistäänkö ihan tyhjänpäiväisiä. "Filmiä väärinpäin pyöritettynä näyttää siltä kuin hyppylauta olisi elossa ja uimahyppääjä kuollut". Samalla tavoin mieleen jäävä kohtaus oli yhdessä Tähtiportin jaksossa, missä natsit olivat ryhtymässä käyttämään tähtiporttia ja sotilaalle laitettiin sukelluspuku ylle. Jollakin tasolla se on ihan järkevää, että jos tähtiportti näyttää vedenpinnalta, laitetaan sukelluspuku päälle sinne mennessä, mutta kuva jää päähän kummittelemaan - sukelluspukuinen natsi lähdössä tutkimaan vierasta planeettaa.

Se on yhtä aikaa niin hölmöä ja nerokasta ja kummallista, etteivät aivot tiedä mihin lokeroon jutun laittaisivat. Juttua vain siirrellään edestakaisin osastojen välillä eikä se asetu mihinkään. Muut jutut löytävät paikkansa, mutta tällaiset hämärät unikuvat hyppäävät aina pinnan alta takaisin ylös ja elävät ihan omaa elämäänsä mielikuvituksen laidalla.

2.11.04

Pari kirjaa

The Scientific Conquest of Death – Esseitä rajoittamattomista elinkaarista. Immortality Instituten ensimmäinen kirja on saatavilla suoraan instituutista tai Amazonista, elektronisena kirjana tai print-on-demandina.

Kirjoittajina mm. Aubrey de Grey, Michael Rose, Robert A. Freitas, Ray Kurzweil, Marvin Minsky, Brian Wowk, Max More, Ben Best, Nick Bostrom… ja monia, monia muita. Alkupalaksi voi lukea Robert Freitasin esseen Nanomedicine, Natural Death, and the Quest for Accident-Limited Healthspans.


Muista myös James Hughesin kirja Citizen Cyborg:

"It seems every good science fiction universe features a bar full of humans and aliens in some distant spaceport. Sometimes the patrons of the bar are just barely tolerant of one another, and sometimes they are relaxed in their bizarre diversity. The scene appeals to us because we long for social spaces where people with wheels, and people who breathe ammonia and people with tentacles can all knock back their poison of choice, where everybody knows your name even if it's an unpronounceable microwave glyph. That kind of solidarity with a diverse and exciting community of sociable minds was prefigured in the earliest writings of liberal democracy, it inspired the integrationist utopianism of the civil rights movement and it will be fulfillment of liberal democracy's promise when we are able to drink there. The transhumanists are the ones at the door welcoming everyone in, trying to break up fights, and bouncing those who just can't behave. The human-racists are the ones insisting that the bar is for humans only, and normal-looking humans at that."

27.10.04

Transhumanismi: esittely

Tämä kirjoitus löytyy paperimuodossa tuoreimmasta Humanisti-lehdestä nimellä "Transhumanismi – ikuinen siirtymävaihe".

Esiteltäessä transhumanismia uudelle yleisölle kannattaa aloittaa yksinkertaisista huomioista: homo sapiens, sellaiseksi kuin hän on evoluution tuloksena muotoutunut, ei ole ominaisuuksiltaan täydellinen eikä mikään kehityksen välttämätön päätepiste. Ei ole mitään syytä, miksi luonnon aloittama kehitys ei voisi jatkua.

Näistä huomioista seuraa, että meillä on käytettävissämme kaksi vaihtoehtoa: joko jatkamme kehittymistä sokean evoluution tahdissa tai ryhdymme yksilöinä aktiivisesti suunnittelemaan ja ohjaamaan omaa kehitystämme siihen suuntaan mihin haluamme. Transhumanistit valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon. He lähtevät liikkeelle ihmisen oikeudesta omaan kehoonsa ja tietoisuuteensa. Transhumanistien mielestä jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus parantaa itseään, kasvattaa mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojensa määrää.

Tämä ei ole mitenkään erikoista tai outoa, koska ihmiset parantavat itseään jatkuvasti monilla tavoin: opiskelemalla parannetaan tietoja ja taitoja, liikuntaa harrastamalla parannetaan kehoa, silmälaseja käyttämällä parannetaan näköä ja kuulolaitteella parannetaan kuuloa. Olisikin outoa, jos ihminen ei haluaisi kehittää ja muuttaa itseään; opiskelijat pysyisivät tietämättöminä ja näyttelijät kulkisivat aina arkivaatteissaan. Nykyaikana voimme korvata sydämen keinotekoisella, parantaa näköä laserleikkauksella, vahvistaa hauraita luita metallilevyillä tai asentaa proteesin katkenneen raajan tilalle. Olisi suorastaan epäinhimillistä, jos luiden vahvistaminen metallilla kiellettäisiin sillä perusteella, etteivät ihmisen luut saa olla normaaleja luita vahvempia.

Lähitulevaisuudessa ihmisten mahdollisuudet parantaa ja muokata itseään tulevat vielä lisääntymään hyvinkin radikaalisti, esimerkiksi bioteknologian, kyborgisaation ja nanoteknologian kautta. Voimme kenties liittää biologiseen olemukseemme uusia aisteja, raajoja tai sisäelimiä entisten lisäksi. Ymmärryksemme ihmisyydestä kasvaa, kun pystymme tiedostamaan kehomme ja mielemme tilan entistä tarkemmin. Voimme saavuttaa yhä pidemmän ja terveemmän elämän, kenties jopa pysäyttää vanhenemisen. Uusia teknologioita ei siis ole syytä pelätä tai kieltää, koska oikein käytettyinä ne vain lisäävät valinnan- ja yksilönvapautta.

Jokaisella teknologialla on tietysti omat vaaransa, eikä niitä tule käyttää harkitsemattomasti. Liiallinen optimismi on yhtälailla haitallista kuin liiallinen pessimismi. Uutta teknologiaa voidaan käyttää tappamiseen ja tuhoamiseen, kuten menneisyys meille opettaa. Tämän vuoksi transhumanistit korostavat rationaalisen riskien arvioinnin merkitystä teknologisessa kehityksessä, ja kehottavat jokaista ryhtymään aktiiviseksi toimijaksi passiivisen seuraamisen sijaan. Riskejä ei voi välttää yrittämällä kieltää tulevaisuutta tulemasta. Jos kehittyminen kielletään, vain lainrikkojat kehittyvät.

Voimme ajatella evoluutiota laivana, joka seilaa merellä sokeasti ja päämäärättömästi. Laivan pysäyttäminen ei onnistu eikä ratkaise mitään, joten transhumanistien mielestä jokaisen tulisi tarttua oman laivansa ruoriin. Satamia on monia ja meri on suuri; jokainen löytää varmasti itselleen sopivan kurssin. Kaikki virtaa, kuten Herakleitos sanoi aikoinaan. Antautuuko virran vietäväksi vai ryhtyykö ohjaamaan kulkuaan, se on yksilön henkilökohtainen päätös.

Transhumanismia on mahdollista katsoa monesta eri näkökulmasta. Yleisesti sen voidaan määritellä tarkoittavan filosofis-kulttuurillista liikettä ja ajattelusuuntausta, joka korostaa sovellettuun järkeen ja viisaasti ohjattuun teknologiseen kehitykseen sisältyviä mahdollisuuksia ennemmin tai myöhemmin ylittää useita ihmisen nykyiseen muotoon kuuluvia fyysisiä ja psyykkisiä rajoituksia. Transhumanismi on humanismin muunnelma tai laajennus, joka korostaa autoevoluutiota ja automorfismia - sitä, mitä ihmisestä voi tulla omien käsiensä kautta, kun hän tarttuu työkaluihin ja kääntää ne kohti itseään. Transhumanistin voidaan sanoa tarkoittavan ihmistä, joka on siirtymävaiheessa; siirtymässä kohti post-ihmisyyttä, fyysisesti ja psyykkisesti nykyisenkaltaiseen ihmiseen nähden ylivoimaista olentoa. Olentoa, joka voi olla monin tavoin inhimillisempi kuin ihminen.

Transhumanismi on nimensä mukaisesti jatkuvasti kehittyvä ja itseään korjaamaan pyrkivä ajattelusuuntaus. Voidaan jopa ajatella, että transhumanismi liikkeenä on vain ohimenevä siirtymävaihe, ja kun se on tehnyt tehtävänsä, se voidaan hylätä muiden historiallisten joukkoliikkeiden sekaan. Toisaalta voidaan myös ajatella transhumanismin olevan ajatonta, koska muutos on jatkuvaa: olemme koko ajan siirtymävaiheessa ja posthumaanit olennotkin ovat vain trans-trans-transhumanisteja. Molemmat näkökulmat ovat omalla tavallaan oikeita. Transhumanismi nykyisessä muodossaan ei tule säilymään muuttumattomana, eikä myöskään ihminen nykymuodossaan, mutta prosessi säilyy.

Suomen Transhumanistiliitto on vuonna 2003 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää uuden teknologian avointa ja turvallista kehittämistä ihmisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien kasvattamiseksi totuttujen rajoitusten ylitse. Yhdistys toimii vuonna 1998 perustetun kattojärjestönsä World Transhumanist Associationin paikallisosastona.

21.10.04

Tänään ja huomenna

Singularity Institute For Artificial Intelligence on käynnistänyt pikakeräyksen otsikolla Today And Tomorrow. Jos olet koskaan harkinnut rahalahjoituksen tekemistä, nyt on aika tehdä se. Mikä tahansa summa on enemmän kuin ei mitään. Kaksi päivää aikaa. Juuri *sinun* lahjoituksesi on tärkeä.

Jos ajattelet, että "taidanpa antaa vasta sitten kun kaikki muutkin antavat", ajattelet väärin. Ajattelet kuin sivustakatsoja.

There's research in social psychology, starting in 1968 with a famous series of experiments by Latane and Darley, on the phenomenon now known as the "bystander effect". When more people are present at an emergency, it can reduce the probability that *anyone* will help. One of Latane and Darley's original experiments had subjects fill out questionnaries in a room when they began to add smoke. In one condition, the subject was alone. In another condition, three subjects were in the room. In the final condition, one subject and two confederate experimenters (apparently other students) were in the room. 75% of alone subjects calmly noticed the smoke and left the room to report it. When three subjects were in a room together, only 38% of the time did anyone leave to report the smoke. When a subject was placed with two confederates who deliberately ignored the smoke, the subject reported the smoke only 10% of the time. Other experiments in Latane and Darley's original series included the experimenter apparently breaking a leg and a student apparently having a seizure. In every case, the subjects who were alone reacted to the emergency faster than the subjects who witnessed the emergency in a group.

-- "Pluralistic ignorance" is the name that social psychologists give to group underreaction: When people in groups see an emergency, they look around to see if anyone else is responding. If no one else is responding, they assume it's not a real emergency. The problem is that *before* people have decided something is an emergency, they instinctively try to appear calm and unconcerned while they dart their eyes about to see if anyone else is responding - and what they see are other people appearing calm and unconcerned.

Älä ole sivustakatsoja. Älä katsele muiden katselijoiden reaktiota tilanteeseen. Älä keksi tekosyitä. Älä peruuta siksi, että olet vain "pieni sinä" tai siksi, että olet "suuri sinä". Katso mikä on tilanne ja ryhdy auttamaan. Kun *sinä* ryhdyt auttamaan, muutkin voivat viimein tajuta, että tässä on tosi kyseessä. Kumpi haluat olla - se yksi joka ryhtyi auttamaan vai ne kymmenen, jotka vain katsoivat vierestä?

Today And Tomorrow

Defy paralysis. Take the first step, and the second step will be easier. The scariest part isn't leaping onstage - it's standing up in the audience.

20.10.04

Viesti tulevaisuuden itselle

John C. Wright sai sydänkohtauksen, koki jonkinlaisen kuolemanrajakokemuksen ja pamahti uskoon. Aikaisemmin hän oli ateisti. Ikävä juttu. Kun joutuu auto-onnettomuuteen ja kolauttaa päänsä, alkaakin yhtäkkiä kokea mystisiä tunteita ja nähdä ufoja ja avaruusolennot tulevat kahville. Rakennusmies saa palkista päähänsä ja persoonallisuus muuttuu täysin; ahkerasta työmiehestä tulee laiska ja epäluotettava (kuten Phineas Cagen tapauksessa). On varmaan niitäkin, jotka kolauttavat päänsä ja muuttuvat uskovaisista ateisteiksi. Vai muistuuko kenellekään mieleen tapausta? Sodan aikana moni uskovainen kyllä muuttuu ateistiksi ilman kolaustakin. Poteroon saatetaan mennä uskovaisena, mutta kun touhua vähän aikaa katselee, niin kyllä siinä äkkiä paljastuu, ettei joulupukki tule tänä vuonna.

Minulle muistui mieleen eräs uni, jonka näin vuosia sitten. Joissakin unissa on niin vahvoja tunnelatauksia pikkuasioihinkin liittyen, että ne muistaa elävästi vuosienkin jälkeen. Tässä unessa oli eräs vanha nainen, joka oli kuollut. Ajattelin, että se oli joku sukulainen, jota en tuntenut. Ruumis makasi olohuoneen sohvalla ja koko suku istui mustissa vaatteissa tuoleilla. Se tuntui ihan normaalilta rutiinilta, että ruumis makaa sohvalla ilman arkkua ja muut vain istuvat ja katselevat toisiaan. Sitten yhtäkkiä ruumis avasi silmänsä ja nousi istumaan. Kaikki olivat ihan järkyttyneitä, että nyt on tapahtunut ihme ja ihminen on noussut kuolleista. Vanha nainen oli itsekin järkyttynyt, käveli ympäri olohuonetta ja vapisi. Joku kysyi: Millaista se on? Miltä se tuntuu? Nainen pysähtyi ja sanoi jotakuinkin tähän suuntaan: Se on pelkkää tyhjää. Siellä ei ole yhtään mitään. Koko juttu on yksi... suuri... valhe. (viimeiset sanat tulivat painotettuna ikään kuin elokuvissa, kamera lähestyi kasvoja, dramaattinen musiikki koveni ja tuulikone laittoi hiukset hulmuamaan). Tähän uni päättyi.

Wrightin kohtalo voi sattua kenelle tahansa. Se saattaisi todella tapahtua. Minä voisin saada sellaisen iskun päähäni, että alkaisin nähdä näkyjä ja uskoa ihan mihin sattuu. Kaikki se vähäkin rationaalinen ajattelu, mihin näillä nykyisillä liha-aivoillani pystyn, katoaisi olemattomiin. Pidän itseäni pohjimmiltaan aika tasapainoisena kaverina. Tykkään lueskella ja ajatella kaikenlaista omituista ja "elää reunalla", mutta varon silti aina menemästä liian kauas pimeälle puolelle. Tiedän, että pystyn pitämään itseni kasassa hankalissakin paikoissa, mutta silti – mitä tahansa voi sattua. Pari iskua liikaa ja koko systeemi voi mennä sekaisin. Ihmisaivot ovat niin heikkoa tekoa.

Jos minä joskus kolautan pääni ja alan suoltaa jotain kabbalaa, puhukaa minut ulos siitä. Jos ryhdyn uskovaiseksi, jotain aivoissani on mennyt pieleen.

Yksi hyvä syy kirjoittaa on se, että näin voi laittaa viestejä tulevaisuuden itselleen. Jos tulevaisuuden minäni tulee uskoon tai menettää muistinsa, hän voi ikään kuin palauttaa muistinsa omista kirjoituksistaan. Hajanainenkin palautus on parempi kuin ei mitään.

Viesti, jonka haluan lähettää itselleni kaiken varalta: Hei sinä tulevaisuuden minä. Jos tulit uskoon, se johtuu siitä että kolautit pääsi ja menit sekaisin. Tulit hulluksi. Et ole uskovainen, olet mielenvikainen. Näet hallusinaatioita. Menetit järkesi, yritä saada se takaisin. Jos et pysty siihen yksin, mene hoitoon. Sinulla on hommia tehtävänä, katso muistikirjastasi. Et halua olla hihhuli. Ihan oikeasti. Ajattele. Tai jos vajosit masennukseen, se johtuu vain jostakin aivokemiallisesta viasta. Masennuksesta ei ole mitään hyötyä, hankkiudu eroon siitä. Jos et suostu kuuntelemaan muita, kuuntele nyt edes itseäsi. Hoida itsesi kuntoon.

Toivottavasti pysyn pahimmassakin tapauksessa edes sen verran järjissäni, että pystyn ymmärtämään viestini.


Bonuslinkit
Personality Change in Captivity & Cults
Synthetic synesthesia – Aistihavaintojen sekoittamista tarkoituksella.

Just Letters – Siirtele kirjaimia kaikkien muiden mukana.

17.10.04

Rytmiä uniin

Pahis tekee kokeilua siirtyä Ubermanin polyphasiseen unirytmiin normaalin monophasisen eli kerralla pitkät unet –rytmin sijasta (tai biphasisen, eli yöllä melko pitkät unet ja päivällä lyhyet torkut).

Tarkoituksena on ottaa 25 minuutin torkut joka neljäs tunti. Kun elimistö on sopeutunut tähän, se siirtyy suoraan REM-uneen jättäen välistä muut univaiheet. Tämän pitäisi riittää. Internetistä löytyneiden kokemusten perusteella se myöskin on mahdollista. Suurin ongelma on luonnollisesti siihen siirtyminen. Suunnilleen seuraavat kymmenen päivää olo tulee olemaan kuin zombilla. Mutta kun siitä on päästy ohi, unentarve on vain kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa, ja silti hereilläoloaika pitäisi tuntua ihan virkeältä.

Seuraamme mielenkiinnolla miten päiväunilla pärjää. Toisille homma toimii, toisille ei; paljon riippuu geeneistä ja ruokavaliosta ym. Voi olla, että paras tapa on heittää tiukka aikataulu pois ja ottaa päivätorkkuja sen mukaan kuin itselle sopii. Liian pitkät unet (yli 8 tuntia) johtavat terveyden heikkenemiseen, samoin liian lyhyet. Pitkäikäisyyden kannalta sopiva määrä tavallista unta on noin 7 tuntia. Jos pystyy pitämään jonkinlaista päivätorkkurytmiä yllä tässä konservatiivisen unirytmin mukaan järjestetyssä maailmassa, se on aika kätevä juttu.

Mitä vähemmän nukkuu, sen enemmän ehtii elää valvetodellisuudessa. Toisaalta, mitä vähemmän nukkuu, sen vähemmän ehtii elää unimaailmassa. Parhaassa tapauksessa täytyisi pystyä hallitsemaan sekä unentarvettaan että uniaan – nukahtaa silloin kun haluaa ja tasan niin pitkäksi aikaa kuin haluaa, sekä nähdä juuri sellaisia teemaunia kuin tekee mieli. Tarkkaan ja tehokkaaseen unenhallintaan tarvitaan luultavasti tulevaisuuden teknologisia apuja. Siihen asti täytyy vain yrittää tulla toimeen nykyisillä ”pehmeillä” keinoilla, lääkkeillä ja itsekurilla.

Kaukaisessa tulevaisuudessa voi tietysti olla, että unet, virtuaalitodellisuudet ja tosimaailma sekoittuvat toisiinsa niin lahjakkaasti, ettei ole enää niin suurta merkitystä, pelaako sotapelejä unessa kuviteltuja hahmoja vastaan, virtuaalimaailmassa muita virtuaalihahmoja vastaan vai tosimaailmassa robotteja vastaan.


Linkkejä
Kuro5hin: Uberman’s sleep schedule
Wikipedia: Polyphasic sleep
Yahoo! Uberman group – Tukiryhmä Ubermaneille.

Polyphasic sleep experiment -blogeja löytyy Googlella.

Extralinkit
Sleepwalking Sex
Höyhensaaret
Floating

14.10.04

Tärkeydestä turhuuteen

Se oli John K. Clark, joka sanoi: "Mikään universumissa ei ole niin tärkeää kuin minun mielipiteeni. Ei mikään."

Olen Tommipommin ruumiismin kanssa samaa mieltä siitä, ettei ihmisten persoonallisuudella, koulutuksella, menneisyydellä tai suhteilla pitäisi olla merkitystä viestin kannalta: totuus on totuus ja sille on ihan sama kuuluuko se pikkulapsen vai asiantuntijan suusta. Viesti täytyy osata erottaa viestintuojasta. Luotettavimpaankaan viestintuojaan ei kannata luottaa sokeasti ja typerinkin poppikappale voi sisältää tärkeän sanoman.

Mutta koska viestintuojia (blogeja/ihmisiä) on niin paljon, ei kaikkia millään ehdi lukea, vaikka kuinka tekisi mieli. Olisi niin mielenkiintoista katsoa, miten eri persoonallisuudet käsittelevät ja yhdistävät tietoa, saman asian voi sanoa niin monella tavalla ja monesta näkökulmasta. Mutta koska elämä on lyhyt ja tärkeämpääkin tekemistä löytyy, ei näihin sivuseikkoihin ja persoonallisiin nyansseihin ehdi perehtyä. Täytyy keskittyä oleelliseen. On pakko tehdä valintoja. Tietosanakirja vai fantasiaromaani? Hyöty vai huvi? Valitsen vasemman, en voi erehtyä.

Kätevä peukalosääntö on valita ne lähetit, jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi viestintuojiksi – ne blogit, joilla on historia; arkisto täynnä hyviä juttuja. Niiltä voi odottaa jotain oleellista tulevaisuudessakin. Sama periaate toimii lihallisessa elämässä: valitsemme ne ihmiset, joilla on arkisto täynnä hyviä juttuja siksi, ettemme yksinkertaisesti ehdi tapailla kaikkia. Jos olisi tuhansia vuosia aikaa eikä ihmislajin olemassaolo olisi niin kortilla, voisi lukea "turhempiakin" blogeja ja kirjoja.

Turhuuksien lukeminen, pelien pelaaminen, ajan tuhlaaminen elokuviin, ihmissuhdesotkuihin ja taideteoksien analysointiin osoittaa rikkautta. Hyödyttömät harrastukset sanovat: katsokaa, minulla on niin paljon aikaa ja rahaa, että pystyn tuhlaamaan sitä turhuuksiin; olen niin terve ja hyvinvoiva, että pystyn hakkaamaan huvikseni päätäni seinään. Kun ei tarvitse juosta tiikeriä pakoon, ajan voi käyttää skenen tuumimiseen.

Ajan kuluttaminen apinoiden hyvinvoinnin ajatteluun osoittaa, että ihmisellä on varaa ajatella niiden hyvinvointia. Mitä paremmin ihmisten asiat ovat, sitä enemmän pystymme järjestämään hyviä oloja eläimillekin; mitä paremmin minun asiani ovat, sitä enemmän pystyn ajattelemaan muiden asioita. Apinat eivät voi tuhlata aikaansa taiteesta puhumiseen, koska heidän täytyy metsästää banaaneja. Ihminen voi hankkia banaaninsa kaupasta ja käyttää loppupäivän blogien lukemiseen. Mitä pidemmälle kehitymme, sitä enemmän pystymme käyttämään aikaa turhuuteen; "olemattomiin" asioihin, virtuaalitodellisuuksiin todellisuuden sijaan, mielipiteisiin faktojen sijaan, henkilöihin asioiden sijaan.

Mutta valitettavasti emme pysty keskittymään täysillä turhuuksiin tänä päivänä. Meidän täytyy edelleen tehdä työtä, jotta saisimme nauttia turhuuksista. Tarvitsemme edelleen faktoja; ne ovat työkaluja ja peruspalikoita, joiden avulla rakennamme yhä syvemmälle kiertyvämpiä mielikuvitustodellisuuksia. Jos keskitymme pelkkään turhuuksista nauttimiseen, nautinto saattaa loppua turhan äkkiä. Juhlat päättyvät, kun akusta loppuu virta.

On siis joko säädeltävä turhuuden määrää tai opittava nauttimaan tärkeyksistä. Jos tärkeiden asioiden tekemisestä tekee itselleen viihdettä - kivan harrastuksen - se on kaksin verroin hyödyllistä sekä oman että muiden elämän kannalta. Faktojen lukemisesta voi oppia nauttimaan yhtä paljon kuin fiktion lukemisesta, kokeilkaa vaikka. Kannattaa nauttia tärkeistä asioista tänään, jotta ehtisi nauttia turhuuksista ja tuhlata aikaansa hyödyttömiin peleihin tulevaisuudessa. Toisaalta - jos pystyy nauttimaan sekä tärkeistä asioista että turhista asioista yhtälailla, ei sekään mikään dystopia ole.

Jokainen tietoisuus on ainutlaatuinen taidepläjäys. Jonakin kauniina tulevaisuuden päivänä (kun olen kenties biologisesti kuolematon ja omistan tehokkaammat aivot ja suuremman muistin) luen koko blogilistan lävitse sen sijaan, että joutuisin ajanpuutteen vuoksi tyytymään muutamaan harvaan ja valittuun. Jonakin kauniina päivänä minulla on aikaa puristaa virtuaalisesti kättä kaikkien maailman ihmisten kanssa pelkän oman heimoni sijaan.

Yritetään sätkytellä siihen päivään asti.


PS: Heräsin tänä aamuna siihen, kun kissa oksensi (ei minun kissani) ja tuumin, että kirjoitan tästä blogiin. Maailmaa syleilevä juttu.

13.10.04

Liian seksikäs kuolemaan

What would radical longevity mean? – Jamais Cascio pohtii pitkää elämää Worldchanging-blogissa.

What about relationships? While many marriages end in divorce, not all do. What does "til death do we part" mean when death may be centuries off? Can you imagine being with your current partner for another fifty years? Hundred years? Three hundred years? What if one of you wants the treatment and the other doesn't?

Minulle tällaisetkin kysymykset ovat melko merkityksettömiä, koska en aio hankkia pysyvää suhdetta. Harrastan vain vapaata rakkautta ja väliaikaisia sopimussuhteita.

Katso myös Jamaisin chat-haastattelu The Future of Life-Extension.

Matt Groening: Akbar and Jeff’s Cryonics Hut


Too Lazy To Die - ImmInst.org

Kommentit
Unohdettu Genesis @ 14:32:49 | 2004-10-13|
Onko sinulla erityisiä syitä vieroksua "pysyviä" suhteita (siis muita kuin erityisen hyvä tai huono flaksi)?

ps. Jos eläisin satoja vuosia haluaisin hankkia lapsia 100% varmuudella. Miksi jättäisin kokematta evoluution meihin syväkoodaamat kokemukset ja tunteet jos lasten kasvattaminen ei veisi suurta osaa elinvuosista kuten nyt? Lisäksi pitkäikäisenä minulla olisi ystävinäni (toivottavasti) monta sukupolvea jälkeläisiä, mikä olisi huiman siistiä. Huom, tällainen klaaniutuminen saattaa tulevaisuudessa olla hyvinkin hyödyllistä klaanin jäsenille.

Unohdettu Genesis @ 14:50:17 | 2004-10-13|
Jamaisin sivun kommenttiosastolta:

"Mortality is also a great way of getting rid of assholes, tyrants, and other tiresome people. Some of the extropian types I ran into at SF conventions . . . man, I'd hate to think of them being around forever."

Hehhehheh

Yksityisetsivä @ 15:56:32 | 2004-10-13|
>Onko sinulla erityisiä syitä vieroksua "pysyviä" suhteita (siis
>muita kuin erityisen hyvä tai huono flaksi)?

En minä sitä erityisesti vieroksu, minulla ei vain ole erityisiä syitä ryhtyä pysyvään suhteeseen. Ehkä se turvallisuus voisi olla hyvä syy, mistä kirjoitin joskus puolileikilläni, mutta ei oikeastaan muita. Joskus nuoruudessani kaipasin perinteistä pysyvää suhdetta, mutta taisin kasvaa ulos siitä.

Mutta kuten yleensäkin, en sulje mitään vaihtoehtoja pois. Perinteinen suhde sulkee pois muunlaiset suhteet, kun taas "vaihtoehtoinen suhde" ei sulje pois perinteistä suhdetta. Lisää valinnanvapautta, siitä taas on kyse.

Minä hankin ehkä mieluummin klooneja (tai robottikopioita) itsestäni, ovathan nekin jonkinlaisia jälkeläisiä. Olenko maininnut aikaisemmin unelmaani kloonirockbändistä? Soittaisimme varmasti hyvin yhteen. Jos The Clones -nimeä ei ole varattu, laitan sen bändini nimeksi.

Pidän koko ihmislajia omana klaaninani. Jotain kautta olemme kaikki sukua toisillemme. Tai ehkä meemisukulaisuus riittää, ei minun tarvitse välttämättä geenejäni siirtää eteenpäin. Tuhansien vuosien elinikä on kyllä pitkä aika, että mielipiteet ehtivät siinä muuttua kerran jos kolmannenkin.

>"Mortality is also a great way of getting rid of assholes, >tyrants, and other tiresome people. Some of the extropian >types I ran into at SF conventions . . . man, I'd hate to think of >them being around forever."

Jep, yksi hyvä syy miksi kaikkien tavisten kannattaisi ryhtyä elämän pidentämisen kannattajiksi: ette kai vain anna tällaisen porukan elää ikuisesti?

11.10.04

Teräsmies kuoli

Christopher Reeve sai sydänkohtauksen ja kuoli eilen, 52-vuotiaana. Pistää ärsyttämään tällainen touhu. Olisin niin mielelläni nähnyt miehen nousevan pyörätuolistaan (jossa joutui istumaan halvaantuneena vuoden 1995 hevosonnettomuuden jälkeen) ja heittävän sen järveen.

Seisoin kaupassa mehuosaston vieressä, kun kuulin uutisen radiosta ja jähmetyin paikalleni. Kuulin ensin, että kuollut oli Christopher Lee, mutta kun alettiin puhumaan halvaantumisesta niin karmea totuus valkeni. Leenkin kuolema olisi ollut kamala juttu, mutta jotenkin Reeven menehtyminen tuntui vielä pahemmalta. Draaman kaari teräsmiehestä pyörätuoliin ja rankka taistelu takaisin teräsmieheksi olisi ollut niin loistava juttu. Ei mene elämä niinkuin elokuvissa menee.


Had Mother Nature been a real parent, she would have been in jail for child abuse and murder.
- Nick Bostrom

10.10.04

Kolme lainausta

When you call yourself an Indian or a Muslim or a Christian or a European, or anything else, you are being violent. Do you see why it is violent? Because you are separating yourself from the rest of mankind. When you separate yourself by belief, by nationality, by tradition, it breeds violence. So a man who is seeking to understand violence does not belong to any country, to any religion, to any political party or partial system; he is concerned with the total understanding of mankind.
- J. Krishnamurti

We’ve got nothing to do with right-wing, left-wing or any other half-assed political category. If you work within the system, you come to one of the either/or choices that were implicit in the system from the beginning. You’re talking like a medieval serf, asking the first agnostic whether he worships God or the Devil. We’re outside the system’s categories. You’ll never get the hang of our game if you keep thinking in flat-earth imagery of right and left, good and evil, up and down.
- Illuminatus!: The Eye in the Pyramid

In Germany, they first came for the communists, and I didn't speak up because I wasn't a communist. Then they came for the Jews, and I didn't speak up because I wasn't a Jew. Then they came for the trade unionists, and I didn't speak up because I wasn't a trade unionist. Then they came for the Catholics and I didn't speak up because I wasn't a Catholic. Then they came for me -- and by that time there was nobody left to speak up.
- Martin Niemller

8.10.04

Odottamaton käänne

Tänään taivaalta satoi valkoisia hiutaleita. Ihmiset kutsuvat sitä ”lumeksi”. Mielenkiintoinen ilmiö. Hetken kuluttua hiutaleet sulivat pois. Ennustan, että lähitulevaisuudessa kohtaamme pienimuotoisen jääkauden, jota voimme kutsua vaikkapa "talveksi". Olisi hyvä varautua sen tuloon tekemällä etukäteisvalmisteluja, kuten hankkimalla kylmää pitäviä suojapukuja ja pitävämpiä renkaita maa-ajoneuvojen alle. Myös ylimääräiset pihalla lojuvat arvoesineet kannattaa siirtää sisätiloihin, sillä saattaa olla, että tätä valkoista töhnää kerääntyy maahan jopa niin paljon, että ne ovat vaarassa peittyä täysin. Skenaarion todentuminen ei ole aivan varmaa, mutta se kannattaa silti ottaa huomioon laskelmissa.

”Talvi yllätti autoilijat”, ”Talvi yllätti laivayhtiöt”, ”Talvi yllätti veneilijät”, ”Talvi yllätti tänäkin vuonna.”

Historia opettaa meille, etteivät ihmiset osaa varautua tällaisiin äkillisiin muutoksiin elinolosuhteissaan. Luullaan, että kesä kestää ikuisesti. Varautuminen aloitetaan vasta viime tingassa, kun tilanne on oikeasti päällä. Tällainen tulevaisuudesta piittaamattomuus johtaa usein turhiin ihmishengen menetyksiin, puhumattakaan materiaalisista vahingoista.

Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei talven tuleminen aiheuta välitöntä vaaraa koko ihmislajin olemassaololle. Meillä on jo käytössä teknologia (mm. eristetyt asunnot ja lämpimät autot), jonka avulla pystymme ylläpitämään yhteiskunnan infrastruktuuria tämän kylmän kauden ylitse - itse asiassa talvi tulee suurella todennäköisyydellä päättymään jo muutaman kuukauden kuluttua, viimeistään ensi kesään mennessä.


In times of change, learners shall inherit the earth, while the learned are beautifully equipped for a world that no longer exists.
- Eric Hoffer

7.10.04

Näyttelijän tiekartta

Actor’s Web Log – Peter Malof pitää blogia näyttelemisestä.

Näytteleminen ja muut (ne vähemmän pehmeät) tavat muuntautua toisenlaisiksi olennoiksi ja persoonallisuuksiksi yhdistyvät mielessäni hyvin tiukasti toisiinsa. En tee myöskään suuria eroja ”normaalin” elämän enkä näyttelemisen välille. Joistakin se voi kuulostaa teennäiseltä ja keinotekoiselta (tai hämmentävältä ja vaaralliselta), etten suostu pysymään ”luonnollisessa” persoonallisuudessani, mutta yhteen hahmoon pysähtyminen on liian rajoittavaa. Ihmiset ottavat erilaisia rooleja tiedostamattaan tilanteen mukaan, mutta minä haluan tiedostaa ja valita omat roolini. Jos haluan olla avoin ja ulospäinsuuntautunut, teen itsestäni avoimen ja ulospäinsuuntautuneen, vaikka olisin "luonnostani" hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Jos satun vahingossa oopperaan, voin yksinkertaisesti päättää pitäväni oopperasta ja pitää siitä ihan oikeasti, vaikka se olisi täysin "luonnollisen" musiikkimakuni vastaista. Sillä ei ole väliä millainen minä olen vaan sillä mitä itsestäni teen.

Without getting into a big discussion about what it means to be a human being, let’s agree, for now, to define a being in what may be a limited manner. Think of a being in terms of its consciousness, its awareness. In an immediate sense (as opposed to an historical or, perhaps, spiritual sense), you are, moment to moment, whatever inhabits your consciousness. Much of the time (for many of us) our moments are filled with self-image. This strengthens our sense that we are, not only human beings, but very specific human beings. If, however, even for a very short moment, our consciousness (our awareness) is filled entirely with a tree that stands in front of us, for that short moment the tree defines our being. In other words, it’s the only thing that’s going on. While fully seeing the tree, there is only Tree-ness. There’s nothing else in the moment. So it's accurate to say that we have, in a very real sense, “become” the tree, even if for only a short time.

But what does this have to do with acting? Well, when we “become” the tree, a very interesting thing happens. The boundaries that define us as individuals are stretched beyond our limited perception of self. We allow ourselves to become more than ourselves. We include something beyond ourselves (in this case, a tree) in our sphere of reality. Similarly, actors who are effective at stretching their boundaries, broadening their awareness to include more than themselves, become larger individuals. We call this presence.

- Enlarging Your Boundaries – Part Two

Näyttelijäblogin ohessa on myös Malofin ilmainen nettikirja The Actor’s Roadmap.

I'm using the term "character acting" to apply to all "serious" acting because, no matter what the role, it's helpful to embrace the concept that a character must be built. The notion of building a character is not synonymous with false acting. In fact, if you don't build your character, consciously, as a manipulative artist, you are liable to harm the story.

Eilen huomasin erään perunalastumerkin mainoslauseen: Making Good Even Better. Varsin sopiva.


All the world's a stage, And all the men and women merely players: They have their exits and their entrances; And one man in his time plays many parts.
- William Shakespeare

5.10.04

Sairasta menoa

Nuhakuume iski. Täytyy merkitä muistiin. Olin viikonlopun ihmisten ilmoilla ilman tietokonetta ja tallustin ympäriinsä vesisateessa. Tarinan opetus: pysy sisällä ja vältä ihmisiä. Ihmiset levittävät tauteja. Jos otat ihmiskontaktin, käytä aina asianmukaisia suojavarusteita.

Ei pysty keskittymään muuhun kuin sairastamiseen. Eilen illalla makasin sohvalla ja tuijotin televisiota. X-Prize voitettiin, loistohomma. Armageddon oli yllättävän sympaattinen leffa. Makoisa mahtipontisuus upposi muutenkin herkässä tilassa. Bruce Willisin kyyneleetkään eivät naurattaneet. Maapalloa kohti tuleva kivi ja kehoa vaivaava tauti olivat yhtä houreisessa mielessäni. 65 miljoonaa vuotta sitten se tapahtui ja se tulee tapahtumaan uudelleen.

Sairastaminen on vähän kuin syntyisi uudelleen. Rutiini rikkoutuu, täytyy pistää aikataulut uusiksi, keskittyä pelkkään selviämiseen. Kaikki tapahtuu kuin sumun sisässä ja suurin unelma on työntää pää vesiämpäriin. Menen keittämään mehua. Palaan asiaan terveempänä.

28.9.04

Uuden muodon vuoksi

Sentient Developments mainitsee ohimennen naisen, joka kärsii yhdenlaisesta dysmorfiasta: hän uskoo olevansa kyberneettinen olento, joka on syntynyt vahingossa biologiseen kehoon, ja tuntee olonsa ”vääräksi” samoin kuin transgenderisti, joka tuntee syntyneensä vääräksi sukupuoleksi. Hän odottaa innoissaan, että pystyisi muuttumaan post-biologiseksi, synteettiseksi olennoksi, jotta tuntisi viimein olevansa oma itsensä.

Tällaiset ääritapaukset ovat varmaan aika harvinaisia. Itse en varsinaisesti tunne oloani vääräksi lihallisessa kehossani, suhtaudun kehooni pikemminkin kuin kännykän värikuoriin. Tässä mallissa on melko hankalasti vaihdettavat kuoret ja pelkät perusominaisuudet, joten haluaisin sellaisen mallin, jonka kuoria ja ominaisuuksia voi vaihtaa, suunnitella ja muokata kätevästi itse.

Ihmismuodon ”täydellistäminen” siinä mielessä, että tekisin itsestäni supermallin näköisen, ei minua hirveästi innosta, koska en halua pysyä tässä vanhassa ihmismuodossani. Sehän olisi sama kuin pitää antiikkista kännykkää, mutta vaihtaa siihen aina vain uudemmat kuoret. Ehkä haluankin isona olla elävä avaruusalus, jonka sisällä on humanoidirobottitehdas, missä valmistan itselleni kierrätettäviä kuoria aina tiettyä tarkoitusta varten.

Plastiikkakirurgia (plastikos = muotoilla) sekä tatuoinnit, hiusten värjäykset ja korvakorut ym. transdermaaliset implantit ovat kuorien koristelua. Ne eivät muuta itse kännykkää paremmaksi, mutta uudet kuoret saavat sen näyttämään uudelta. Toisaalta kuorien koristelukin parantaa ihmistä jollakin tavoin. Lasketaanko silikonirinnat siis kyborgimodifikaatioksi? Kyborgirinnat eivät tuo pidempää elämää eivätkä supervoimia, mutta ulkonäöllisetkin parannukset ovat silti parannuksia - ja keräävät ne tietysti enemmän superkatseita, joten kai se voidaan laskea sosiaaliseksi parannukseksi.

Jos ei hanki mitään implantteja, toinen puoli sanoo: ”Radikaalit transhumanistit tekevät jotain pelkän puheen sijaan, joten et ole oikea transhumanisti jos et ota implanttia välittömästi”. Sitten jos hankkii implantin, toinen puoli sanoo: ”Se on vain statuskoriste, lävistyksiähän on tehty viidakoissa tuhansia vuosia. Ei se ole mitään todella transhumanistista ja edistyksellistä”. Se on taas henkilökohtainen määrittelykysymys, laskeeko kuorien koristelunkin tosi radikaaliksi extremeparannukseksi.

Yleinen käsitys ihmisen korjauksista voidaan nähdäkseni jakaa neljään osaan:

1. Tapaturmavammojen parannukset. Esim. onnettomuudessa palaneelle tehdyt ihonsiirrot.
2. Syntymävikojen parannukset. Esim. ylimääräisten sormien tai hännän poistaminen.
3. Kauneusleikkaukset. Esim. ryppyjen siloittelu ihoa kiristämällä.
4. Funktionaaliset parannukset. Esim. tehokkaampi iho, joka parantaa haavat sekunneissa.

Ykkönen ja kakkonen hyväksytään melko lailla mukisematta. Ylimääräisistä sormista tai hännästä voi olla sosiaalista haittaa, joten ne yleensä poistetaan, vaikka terveydellistä haittaa ei välttämättä olisikaan (eivätkä ne yleensä kovin toimivia ulokkeita ole). Voisi ajatella, että nykyään ihmiset modifioidaan syntymästä lähtien samaan kaavaan - jos ihminen haluaa hännän tai ylimääräisiä sormia, ne voi hankkia sitten myöhemmällä iällä (pitäisi ainakin voida), mutta laitokselta lähtiessä kaikilla on saman verran sormia ja yhtä vähän häntiä.

Kolmannen vaihtoehdon kohdalla alkaa hieman epäilyttää. Jos ihminen on ikääntynyt ”luonnollisesti”, ihon kiristäminen näyttää monista turhalta hienostelulta, rahan tuhlaukselta, turhamaisuudelta ja epätoivoiselta tarrautumiselta menetettyyn nuoruuteen. Toisaalta rikkaat ja kuuluisat tekevät sitä jatkuvasti, joten eihän pieni kauneusleikkaus mikään iso juttu ole, ja kun televisiossakin on alkanut näkymään siihen liittyviä sarjoja, niin muodikastahan se vain on.

Vaihtoehto numero neljä alkaa vaikuttaa monista jo liian radikaalilta. Laboratoriossa kasvatettu, jatkuvasti sileänä ja terveenä pysyvä iho siirrettäisiin vanhan tilalle; iho, jonka karvat eivät kasva ollenkaan ja sormenjäljetkin ovat pieniä hymynaamoja. Tällaisista selkeästi hyödyllisistä muutoksista ei voi ainakaan sanoa, että ne olisivat pelkän turhamaisuuden takia tehtyjä. Niiden vastustus liittyykin sitten muihin asioihin.

Mutta nämä neljä kategoriaa ovat periaatteessa turhia. Vika on vika ja parannus on parannus. Näyttelijän kannalta kauneusleikkaus on (4) funktionaalinen parannus, koska sillä saa lisää rooleja ja epäonnistuneellakin leikkauksella saa lisää julkisuutta. Vanheneva iho on sekä (1) tapaturmavamma että (2) syntymävika. Ihon korjaaminen pysyvästi vanhentumattomaksi on sekä (3) kauneusleikkaus että (4) funktionaalinen parannus. Se, että näemme palaneen ihon korjailun erilaisena kuin ikääntyvän ihon korjailun johtuu vain siitä, että ikääntynyttä ihoa ei osata nähdä samanlaisena tapaturmana kuin palanutta ihoa.

Hyödyt ja riskit täytyy tietysti arvioida: implantit repeilevät, leikkaukset voivat epäonnistua ja uusi iho voi aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia. Mistä se johtuu? Siitä, ettei tekniikka ole vielä tarpeeksi kehittynyttä. Implantin repeäminen tai nenänmuotoilun epäonnistuminen ei ole mikään luonnon antama merkki siitä, että ihmistä ei saisi muunnella - se on merkki siitä, että tekniikkaa täytyy kehittää paremmaksi. Ei autokolarikaan ole merkki siitä, ettei ihminen saisi ajaa; se tarkoittaa, että autoista täytyy tehdä turvallisempia. Tai sitä, että kuskin täytyy opetella ajamaan varovaisemmin.

Ehkä täytyy vielä jakaa erikseen parannusten lajit:

1. Fysikaaliset parannukset – esim. kehonrakennus, hiusten leikkaaminen (vapautamme itsemme biologiamme kahleista, kun puutumme hiusten ja kynsien ”luonnolliseen” pituuskasvuun)
2. Kognitiiviset parannukset – esim. kyky oppia ja käsitellä informaatiota, ajatella selkeästi ja rationaalisesti, pitää pää kylmänä.
3. Sosiaaliset parannukset – menevät ristiin ykkösen ja kakkosen kanssa; sosiaalinen älykkyys, empatia, näytteleminen, ulkonäön kohentaminen, pukeutuminen, ryhmädynamiikan ymmärtäminen jne.

Näitäkään kolmea lajia ei voi erottaa selkeästi toisistaan. Terveellinen ruokavalio auttaa pitämään fysiikan kunnossa, antaa energiaa aivoille ja auttaa sosiaalisessa kanssakäynnissä (riippuu tietysti missä piireissä liikkuu; sosiaalisia suhteita luodaan niin usein tupakkapaikoilla ja alkoholin voimalla). Toisaalta aivojensa parantamiseen sijoittaessaan joutuu ehkä tinkimään lihaksien ja ihmissuhteiden puolelta. Pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että yhden osa-alueen parantaminen parantaisi myös muita, eikä olisi muilta pois.

Tupakointi ja itsensäviiltely näyttävät minusta sukulaislajeilta. Molemmat ovat sellaista angstisten teinien puuhastelua. Eivät erityisen järkeviä tapoja muokata kehoaan, mutta eräänlaisia muokkauskeinoja kuitenkin. Jos oikein kärjistetään, niin tupakoinnin tapauksessa fysikaalisilla uhrauksilla pyritään sosiaalisiin tai kognitiivisiin parannuksiin. Lyhyen matkan hyvä olo tuntuu tärkeämmältä kuin pitkän matkan hyvä olo. Poistetaan hetkellinen levottomuus imemällä haitallisia myrkkyjä. Itsemurha menee myös samaan sarjaan: poistetaan masennus tuhoamalla masentunut henkilö. Heitetään kännykkä järveen, kun akku loppuu; romutetaan auto, kun rengas puhkeaa. Mutta se on taas jokaisen oma valinta. Jos ihmisellä on apotemnofilia eli halu amputoida osia itsestään, raajan amputointi on silloin parannus hänen kannaltaan katsoen. Jos siitä ei ole harmia muille, katkaiskoon ihan rauhassa. Voisi kyllä olla hyväksi tarjota myös sellaista parannusta, että poistettaisiin jalan poistamisen sijasta pakkomielle jalan poistamiseen.

On positiivista, että ihmiset alkavat nähdä kehonsa yhä enemmän muovattavana massana sen sijaan, että pitäisivät kehoaan ”pyhänä ja koskemattomana”. Suuremman hyväksynnän myötä yhä useammat ryhtyvät parantelemaan itseään, hinnat laskevat ja kehitys etenee nopeammin. Kun kännyköiden kuoria vaihdellaan ja suunnitellaan uusiksi, siitä ei ole mitenkään älyttömän pitkä matka itse kännykän sisuskalujen paranteluun. Televisiossa näytetään yhä graafisempia kuvia leikkaussaleista ja ensimmäiset yök-reaktiot menevät pian ohitse. Ihmiset tottuvat. Muutoksista tulee arkipäivää. Ei se mikään ihme juttu ollutkaan.


Linkit
Good Plastic Surgery – Hyvin onnistuneita leikkauksia.
Awful Plastic Surgery – Pieleen menneitä leikkauksia.


I think that those who argue against its control are really arguing from a position of fear of disappointment in getting their hopes up.
- Kevin Perrott vanhenemisen pysäyttämisen vastustajista

27.9.04

Lentäkää, kauniit apinani

Virgin Galactic – Virgin on tehnyt sopimuksen avaruusturismista Mojave Aerospacen kanssa. Nimeämisessä käytettiin taas hurjasti mielikuvitusta.

The company said it planned to begin construction of the first vessel, VSS Enterprise, next year.

Ja ylihuomenna keskiviikkona SpaceShipOne lähtee palkintolennolle. Olisipa vain aikaa jännittää lennon sujumista livenä.


Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät.
- Elmer Diktonius

23.9.04

Puoli milliä kasassa

Methuselah Foundation on saavuttanut puolen miljoonan dollarin rajapyykin. Suurlahjoitus tehtiin X-Prize Foundationin nimellä, mutta nimettömästi. Linkki.

“We’ve seen how prizes such as the X PRIZE and the Methuselah Mouse Prize can dramatically increase competition and innovation, and create interest for the public,” said Dr. Peter H. Diamandis, Founder and Executive Producer of the X PRIZE. “With this contribution, we’re signaling our belief that Prizes can not only take us into space, but help bring about breakthroughs in the way we live and age.”

“We’re thrilled to have the support of the X PRIZE, said David Gobel, Director of the Methuselah Foundation and the Methuselah Mouse Prize. “This landmark contribution will further swell the size of the Prize, and encourage scientific research teams around the world to develop breakthrough techniques for extending the healthy human lifespan. It will create a needed impetus and focus for the development of new rejuvenation therapies.”



Mukavaa, kun palkinnot täydentävät toisiaan tällä tavoin. Pitkää ikää ja avaruuteen!

18.9.04

Kuolemattomuus FAQ

Usein kysyttyjä kysymyksiä ja usein esitettyjä vastaväitteitä elämän pidentämistä ja kuolemattomuutta vastaan (30 35 kpl). Olen kerännyt näitä sieltä täältä erilaisilta foorumeilta, listoilta ja artikkeleista. Jos haluat lisätä oman kysymyksesi mukaan, kommentoi tai lähetä sähköpostia.

(Päivitetty viimeksi 29.07.2009)

1. Miksi kuolema pitäisi poistaa?

Koska pakollinen kuolema on väärin. Kuolema tuo ihmisille pelkkää surua ja tuskaa. Kuolema riistää meiltä vapauden. On silkkaa tuhlausta ensin opiskella kolmasosa elämästään, tehdä työtä toinen kolmannes ja sitten kuihtua ja kuolla pois. Ensin ihminen pumppaa itsensä täyteen tietoa ja sitten kaikki tieto häviää kertalaukauksella. Usein ihminen ymmärtää vasta myöhemmällä iällä mitä haluaa elämältään, mutta silloin on jo liian myöhäistä. Pakollisen kuoleman poistaminen tekisi maailmasta paljon, paljon paremman paikan.

2. Miten on mahdollista voittaa kuolema?

Ihminen kuolee siksi, että keho rapistuu ja lopettaa toimintansa. Mikään fysiikan laki ei estä meitä elämästä miljoonia vuosia, esteenä on ainoastaan evoluution tuottama biologiamme. Jos muutamme biologista olemustamme, voimme päästä ikääntymisestä eroon. Ennen oltiin siinä luulossa, että evoluutio estää perustavanlaatuisen elämän pidentämisen ja tällainen pessimistinen asenne sai tutkimuksen polkemaan paikoillaan. Nykyään tiedetään, että vain yhtä geeniä muuttamalla voidaan pidentää matojen, kärpästen ja hiirien elinikää jopa kaksinkertaiseksi.

Bioteknologia. Geeniterapia. Nanolääkkeet. Kyborgisaatio. Jokin näistä tai luultavimmin kaikki nämä yhdessä johtavat lopulta tilanteeseen, jossa ihmisen ikääntymisprosessi voidaan pysäyttää. Keho voidaan laittaa tuottamaan uusia, terveitä soluja loputtomasti. Hajoavat ja kuluvat osat voidaan korvata paremmilla ja tehokkaammilla. Ihmiskeho on vain monimutkainen kone, ja kun selvitämme miten kone toimii, voimme ryhtyä virittelemään sitä.

"To a scientist, there is nothing impossible about it. Something is impossible if it violates a physical law. If it doesn't, it's possible. This is a basic tenet of science. Living 300 years doesn't violate a physical law, so it has always been possible. It is a human failing to think that something we haven't done is impossible. Instead of following facts to their logical conclusion, we follow intuition, which tells us that the earth is flat and a heavy thing, such as an airplane, can't possibly fly.”
- George Webster Ph.D
Aubrey de Grey on määritellyt seitsemän ongelmakohtaa, jotka ratkaisemalla ikääntyminen voidaan pysäyttää. Jokainen ongelma on ratkaistavissa, kun tiede ja teknologia edistyvät tarpeeksi. Kyse on vain omasta aktiivisuudestamme: rahoituksesta, tutkimuksesta ja tekniikan kehittämisestä. Jos tilanne olisi sellainen kuin monet immortalistit (kuolemattomuuden kannattajat) toivovat, meillä olisi nyt käynnissä maailmanlaajuinen suurprojekti miljardirahoituksella kuoleman pysäyttämiseksi. Tutkijoilla olisi yhteinen päämäärä, jota kohti ponnistella epämääräisen säntäilyn sijaan. Valitettavasti näin ei vielä ole.

3. Mutta kuolema on luonnollinen osa elämää ja luontoa ei saa peukaloida.

”Luonnollinen” ei ole sama asia kuin hyvä. Sairaudetkin ovat luonnollinen osa elämää, mutta yritämme silti parantaa ne. Ennen oli luonnollista elää noin 30-vuotiaaksi, joten nykyään elinikämme on siihen verrattuna epäluonnollisen pitkä. Teemme elinsiirtoja ja laserleikkauksia, syömme antibiootteja ja vitamiineja; samalla tavoin nämäkin ovat ”epäluonnollisia”. Syöpä, hampaiden putoaminen, muistin heikkeneminen ja sydänsairaudet ovat osa ikääntymisprosessia, ja parannamme niitä koko ajan parhaamme mukaan. Vanheneminen kokonaisuudessaan on kuolettava yhdistelmätauti, johon ei ole vielä keksitty lääkettä.

Vanhenemme ja kuolemme siksi, ettei sokea evoluutio katsonut tarpeelliseksi tehdä meistä kuolemattomia. Sairauksien, nälän ja yleisen rankan elämän vuoksi muinaisina aikoina ei vain sattunut olemaan sopivaa valintapainetta, joka olisi tehnyt meistä pitkäikäisempiä. Olimme vain geeniemme kuljetuslaitteita, ja kun geenit olivat päässeet siirtymään eteenpäin, kuljetuslaite voitiin heittää menemään.

"A useful way to look at this problem [death] is Dawkins's "Selfish Gene" picture of evolution, where the fundamental unit to be maintained by natural selection is not the individual, nor the group or the species, but the gene. Individuals are merely disposable vehicles for the replicating information contained in the genes. As long as the genes survive (that is, are replicated in offspring before the individual dies), the survival or death of the individual is not very important."
- Francis Heylighen

4. Mutta tällaisessa peukaloinnissa on hirveästi riskejä.

Niin on kaikkien uusien lääkkeiden ja tekniikoiden kohdalla. Riskit täytyy vain ottaa huomioon ja yrittää minimoida ne. Sydänsiirtoihinkin liittyy aina riskejä, mutta siirtämättä jättäminen tarkoittaisi potilaan kuolemaa, joten riski on ottamisen arvoinen. Kuuhun lentämisessä oli ja on edelleen suunnattomasti riskejä, mutta silti sinne lennettiin. Tekniikan kehittyessä ja tietämyksemme lisääntyessä riskit pienenevät, kunnes hoito on käytännöllisesti katsoen täysin turvallinen. Jos tilanne on se, että joko kuolet heti tai otat kokeellista hoitoa, valitset luultavasti kokeellisen hoidon. Täytyy aina muistaa ottaa huomioon, mitä riskejä asioihin puuttumattomuudessa piilee.

5. Miksi korjata sellaista mikä ei ole rikki?

Rikkinäisyys on henkilökohtainen näkökanta. Sinun mielestäsi kuolema voi olla vain ominaisuus, jota ei tarvitse korjata. Minun mielestäni kuolema on kuitenkin vika. Tietokoneohjelman kaatuminen voi näyttää pelkältä ominaisuudelta, jos olet käyttänyt ohjelmaa koko ikäsi paremmasta tietämättä. Minusta ohjelman kaatuminen on vika, koska näen että parempikin on mahdollista. Sinulle voi riittää sata megaa muistia, koska et nyt tarvitse enempää, mutta minulle se ei riitä. Sinä et näe sitä ongelmana, mutta minulle muistin vähyys on ongelma. Toisaalta, kun minulla on edessäni tuhat vuotta ja sinulla vain sata vuotta, oma elämäsi voi hyvinkin alkaa näyttää turhan lyhyeltä ja riittämättömältä. Huomaat viimeinkin, että se mitä luulit ominaisuudeksi, olikin suunnitteluvirhe – joten miksipä et huomaisi sitä saman tien? Se olisi kaikkien kannalta parempi ratkaisu.

6. Elämän pidentäminen ei onnistu. Luonto iskee takaisin.

Jos luonto sinusta näyttää ”kostavan”, se johtuu siitä, että näet luonnon jonkinlaisena tietoisena olentona, mitä se ei ole. Uusien tautien syntyminen tai katastrofit eivät ole mikään luonnon kosto ihmiskunnalle, niitä vain tapahtuu. Ihmiset ovat osa luontoa, ja jos teemme itsestämme kuolemattomia, se on vain luonnollista. Entä jos luonto iskee takaisin siksi, ettemme ole tehneet itsestämme kuolemattomia tarpeeksi nopeasti? Otitko sitä vaihtoehtoa huomioon? Vai luuletko tietäväsi täydellisesti mitä luonto haluaa ja mitä ei?

7. Mutta kuolema on jumalan tahto.

Siinä tapauksessa olen täysin eri mieltä jumalasi kanssa. Millainen jumala tahtoo alaistensa heikkenevän, kärsivän ja kuolevan? Tuollainen tyranni täytyy syöstä vallasta ja heittää tyrmään. On turha yrittää väittää, että ”jumalan” luomat kärsimykset ovat jotenkin arvokkaampia kärsimyksiä. On turha yrittää teeskennellä, ettei vanhemman tai lapsen kuolema satu. Se on väärin ja meidän on tehtävä asialle jotain.

8. Kuoleman jälkeen sielu pääsee taivaaseen.

Mistä tiedät? Pystytkö todistamaan väitteesi? Tiedätkö aivan varmasti, että taivas on olemassa? Tiedätkö varmasti, että sielu on olemassa? Pelkkä sanominen tai toivominen ei riitä todisteeksi. Se voi tuntua julmalta, mutta kukaan ei ole todistanut sielun eikä taivaan olemassaoloa. Ne ovat vain lohdullisia satuja, joita ihmiset kertovat toisilleen. Ennen niitä kerrottiin leirinuotioilla, nykyään niistä kerrotaan kirjoissa ja TV-ohjelmissa. Saat tietysti uskoa mihin haluat ja kunnioitan vakaumustasi, mutta elämän pidentämisen tai kuolemattomuuden kieltäminen minulta siksi, etten usko samaan asiaan kuin sinä, on väärin.

Henkilökohtaisesti voin sanoa, että en edes halua taivaaseen. Vaikka pystyisit todistamaan, että taivas on olemassa, haluaisin silti elää ikuisesti tässä maailmassa. Taivaassa eläminen ei yksinkertaisesti kiinnosta minua, tämä maailma on minun kotini.

9. En halua olla tärisevä tuhatvuotias vanhus.

Tarkoitus ei olekaan pidentää vanhuutta vaan pidentää nuoruutta. Tarkoitus on pysyä ”ikuisesti nuorena”. Jos ja kun pystymme muuntelemaan kehon vanhenemisprosessia, voimme myös muuttaa kehoa (ja aivoja) nuoremmaksi. Tuhatvuotias voi olla henkisesti ja ruumiillisesti kuin kaksikymppinen nuorukainen.

10. Ikuinen nuoruus olisi kauheaa, koska kukaan ei kasvaisi ikinä aikuiseksi ja tulisi viisaaksi.

Viisaus syntyy kokemuksesta ja tiedosta, ei vanhenemisesta. Kun pysyisit elinvoimaisena ja mieleltäsi terävänä tuhansia vuosia, kasvaisit samalla tuhansia vuosia. Olisit taatusti paljon viisaampi ja tietäisit paljon enemmän. Nykyään, kun vanhukset menettävät elinvoimansa ja heidän kehonsa rappeutuu, he menettävät muistinsa, juuttuvat rutiineihinsa ja palaavat monilta osin avuttoman lapsen tasolle. Tällainen vanheneminen ei tuo viisautta. Pysyminen terveenä, asioiden kokeminen, tiedon kerääntyminen ja hyvä muisti tuovat viisautta.

11. Tuhatvuotiaiden ”nuorisovanhusten” yhteiskunta olisi pysähtynyt ja äärivanhoillinen paikka, kehitys pysähtyisi.

Aina voi kasvaa ja keksiä uusia asioita, oli sitten vanha tai nuori. Jos pystymme muuntelemaan kehoa kuolemattomaksi, pystymme varmasti myös muuntelemaan aivojamme. Voimme kehittyä aina vain paremmin ja nopeammin, koska emme ole enää hitaaseen evoluutioon sidottuja. Uusien teknologioiden maailmassa ihmiset olisivat aina vain liikkuvaisempia ja vähemmän vanhoillisia. Tuhatvuotiaiden ”nuorisovanhusten” maailma olisi paljon eläväisempi ja joustavampi paikka, koska silloin pystyisi keksimään uusia asioita iän tuomalla kokemuksella ja varmuudella.

Vanhusten mahdollinen muutosvastarinta ei johdu pitkästä elämästä vaan aivojen rappeutumisesta ja taantumisesta. Ilman taantumista ja rappeutumista vanhusten asenteet muuttuvat yleensä rennommiksi ja vastaanottavaisemmiksi, koska heillä on takanaan kymmenien vuosien kokemus yhteiskunnallisista muutoksista. Muutokset ovat heille rutiinia, toisin kuin pelokkaille lapsille.

Ja entä sitten, vaikka kehitys hidastuisikin? On sekin parempi kuin olla kuollut. Kuolleena oleminen on aina paljon pysähtyneempää.

12. Mutta tietoisuus rajallisuudesta on hyväksi. Kuolema motivoi ihmistä.

Taidat olla niitä ihmisiä, jotka eivät saa mitään aikaan ilman muiden määräämää deadlinea?

Kun biologia ei määrää deadlinea, voi itse luoda omat aikataulunsa. Voi esimerkiksi sanoa itselleen, että tämä työ on saatava valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Minun ei tarvitse ”stressata” itseäni kuolemalla, koska stressaan itseäni omalla aikataulullani. En tarvitse kuolemaa motivaatiokseni, jos polkupyörästäni puhkeaa rengas ja haluan päästä kiireesti määränpäähäni. Renkaan paikkaaminen riittää. Vaikka eläisin ikuisesti, minulla voi olla silti kiire juhliin tai tapaamiseen. Ja entä sitten, jos minulla ei välillä olekaan motivaatiota? Silloin minua voi ajaa eteenpäin motivaation etsiminen.

Kuolemaan ja kuolemattomuuteen suhtautuminen riippuu omasta asenteestasi. Jos teet kuolemattomuudesta itsellesi taakan, se on sinulle taakka. Jos otat sen mahdollisuutena kokea jotain uutta ja ainutlaatuista, se on mahdollisuus kokea jotain uutta ja ainutlaatuista.

13. Vain rikas eliitti eläisi ikuisesti, koska elämän pidentäminen on niin kallista.

Pitäisikö sitten yksityislentokoneet, avaruusturismi tai timanttikaulaketjut kieltää, koska vain rikkailla on varaa niihin? Kun elämänpidennysteknologiaa kehitetään, rikkaat saavat sen käyttöönsä ensimmäisinä, mutta se on vain väliaikaista. Lopulta tekniikka halpenee ja tulee jokaisen ulottuville.

Ennen vain kuninkailla oli varaa kuunnella orkesterimusiikkia joka päivä. Nykyään ei tarvitse kuin laittaa radio päälle ja heti voi kuulla musiikkia niin paljon kuin haluaa. Ennen vain rikkaimmilla oli varaa ostaa kirjoja, koska ne kirjoitettiin ja kopioitiin käsin. Nykyään jokainen voi lainata kirjoja kirjastosta ilmaiseksi. Ennen vain rikkaimpien perheiden lapsilla oli varaa käydä koulua ja opetella lukemaan, nykyään osaavat lukea kaikki suomalaiset. Ennen oli vain yksi huoneen kokoinen supertietokone, nykyään kännykässäkin on enemmän tehoa.

14. Pitäisi ratkaista ensin muut ongelmat, kuten sairaudet ja nälänhätä.

On lyhytnäköistä ajatella, ettei uutta teknologiaa saisi kehittää ennen kuin kaikki maailman ongelmat on ratkaistu vanhalla teknologialla.

Elämää pidentävät tekniikat ovat myös sairauksia ja nälkää poistavia tekniikoita. Tiede ja teknologia etenevät rinnakkain ja toisiaan täydentäen. Avaruusteknologian kehittäminen auttoi myös lääkkeiden, materiaalien ja muiden ”tavallisten” teknologioiden kehitystä. Ei voi myöskään vetää selkeää eroa elämän pidentämisen ja sairauksien parantamisen välille. Kyse on ihmisten elämänlaadun parantamisesta. Jos elinikää länsimaissa pidennetään, se elämä ei ole ”pois” kolmannen maailman ihmisiltä. Koko ihmiskunnan kannalta se on vain plussaa.

Toisaalta, entäpä esimerkiksi kosmetiikkabisnes tai muotibisnes? Miksi emme ratkaise sairauksia ja nälänhätää ennen kuin ryhdymme meikkaamaan? Jos vastustetaan eliniän pidentämistä siksi, että pitäisi ensin ratkaista muut ongelmat, pitäisi saman tien vastustaa myös kaikkia länsimaisia muotivillityksiä, elokuvien miljoonabudjetteja ja peliteollisuutta. Sinun pitäisi keksiä AIDS-rokote ennen kuin ostat elokuvalipun.

15. Vaikka kehon ikääntyminen pysäytettäisiin, voisi silti kuolla onnettomuudessa.

Siksi ei kannatakaan pysähtyä vain ikääntymisen estämiseen. Voimme parannella kehoa teknologian avulla kestävämmäksi ja itseään korjaavaksi. Mahdollisesti koko keho voidaan täyttää nanoroboteilla, jotka pystyvät korjaamaan vaurioita yhtä nopeasti kuin niitä syntyy. Tietoisuus voidaan ehkä siirtää digitaaliseen muotoon, ”tallentaa” ja ”palauttaa” aina uudelleen. Ihminen voi pysyä turvallisessa bunkkerissa (tai avaruusaluksessa) ja elää virtuaalimaailmassa, tai käyttää etäläsnäoloa (telepresence) eli kauko-ohjata täysin ihmisenkaltaista androidia ikään kuin olisi sen sisällä: tuntea sen iholla, kuulla sen korvilla ja nähdä sen silmillä. Jos telepresenssiandroidille tapahtuu jotain, ihminen voi hankkia uuden.

Mahdollisuuksia on monia, eivätkä kaikki niistä välttämättä toimi, mutta uusia tapoja elämän suojelemiseksi keksitään varmasti. Ihmisen kekseliäisyyttä ei kannata aliarvioida. Jokainen päättää itse, kuinka vaarallisesti elää. Jos minä haluan pysyä turvallisesti muurien sisällä ja toimia maailmassa pelkästään tietokoneiden ja robottien välityksellä, se on minun valintani. Jos sinä haluat hypätä laskuvarjolla vuoren laelta, siitä vaan.

16. Universumin lämpökuolema tappaa meidät kaikki lopulta, joten miksi vaivautua?

Jos juna ajaa sinua kohti, siirrytkö pois raiteilta? Lämpökuolemahan tappaa lopulta kaikki, joten miksi vaivautua?

Jokainen vaivautuu pidentämään elämäänsä jollakin tavoin. Voisit tappaa itsesi tänään, mutta et tee sitä. Miksi? Koska vaivaudut elämään vielä tämän päivän. Vaivaudut elämään vielä huomisenkin jostain syystä. Ehkä haluat viettää aikaa perheesi tai puolisosi kanssa, ehkä haluat tehdä maailmasta paremman paikan tai ehkä odotat jonkin uuden kirjan tai pelin ilmestymistä. Joka tapauksessa päätät elää mieluummin kuin kuolla.

Elämiseen ei tarvita mitään suurta ja lopullista syytä. Luultavasti mitään suurta ja lopullista syytä ei edes ole. Maailmanloppu tai lämpökuolema voi tappaa meidät kaikki lopulta, mutta ei se ole mikään syy olla yrittämättä. Elääkö sata vuotta tai miljardi vuotta, sillä ei ole merkitystä kosmiselta kannalta, mutta sillä on merkitystä yksilön kannalta. Jokainen ihminen vaivautuu elämään juuri niin pitkään kuin haluaa, ihan omista syistään.

Täydelliseen kuolemattomuuteen ei luultavasti koskaan päästä. Monista on silti käytännöllistä pitää kuolemattomuutta virtuaalisena päämääränä samaan tapaan kuin muusikot voivat pitää virtuaalisena päämääränään täydellisen musiikkikappaleen säveltämistä. Tehtävä on mahdoton, mutta se pitää säveltäjän kiireisenä ja yllyttää parantamaan laatua jatkuvasti.

17. Jos tietää, ettei voi koskaan kuolla, elämässä ei ole mitään haastetta.

Edelliseen vastaukseen viitaten: eikö universumin lämpökuoleman voittamisessa ja täydellisen kuolemattomuuden saavuttamisessa ole tarpeeksi haastetta loppuelämäksi?

Koskaan ei voi tietää aivan varmasti, kuoleeko vai eikö. Vaikka olisi elänyt tyytyväisenä miljardi vuotta, aina voi tapahtua jotain täysin odottamatonta. Kuolema voi iskeä, kun sitä vähiten odottaa. Sitä paitsi jos haasteita ei löydy, niitä voi aina luoda keinotekoisesti. Kuolematon olento voi ryhtyä pelaamaan peliä, jonka pelihahmo voi kuolla. Silloin pelihahmon pitäminen hengissä tarjoaa haastetta ja jännitystä.

18. Pitkä elämä ei tarkoita hyvää elämää.

Ei niin. Mutta pitkä, terveellinen elämä antaa enemmän mahdollisuuksia hyvän elämän hankkimiseen. Jos olet kuollut, et voi enää parantaa elämääsi. Pitkä ja hyvä elämä eivät ole toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja.

19. Entä jos en halua elää ikuisesti?

Kuoleman tulisi olla vapaaehtoista. Jos haluat kuolla, saat kuolla ihan vapaasti. Tämä ei ole mitenkään pahaa tarkoittaen sanottu, koska mieluummin näkisin kaikkien elävän ikuisesti. Sen sanominen on pelkästään reilua ja tasapuolista. Samalla tavalla sinun pitäisi pystyä sanomaan minulle: ”Jos haluat elää ikuisesti, elä sitten ihan vapaasti”. Jokainen on vastuussa itse omasta elämästään ja omista valinnoistaan.

Jos kuolema silti houkuttaa, kannattaa miettiä seuraavaa seikkaa: jos tilanteesi tuntuu niin pahalta, että haluat kuolla, oletko ajatellut että kuoleman jälkeen tilanteesi voi olla vielä elämääkin pahempi? Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Ehkä kuolema ei olekaan sellainen vapautus ja rauha kuin luulet. Saatat joutua ojasta allikkoon. Elämääsi voit aina muuttaa paremmaksi, mutta kuolema on lopullinen ratkaisu.

"To me, discussing the value of life extension with people uninterested in extending their own lives is a great deal like suicide counseling. I see no easy way of translating my positive attitudes about life into other people having a positive attitude about life. I have come to believe that if a person does not value life, or believes that the value of life has an expiry date, the matter is beyond discussion. And I mean this not in the sense of difficulty of communication, but in the sense that what is of value to me may not be of value for someone else. I like strawberry and she likes vanilla. I want to live to be a thousand years old, and he doesn't care whether he is alive in five years. Personal choices."
- Ben Best

20. Mutta me synnymme uudelleen.

Entä jos emme synny uudelleen? Entä jos oletkin väärässä? Vaikka sinusta tuntuu, että uudelleensyntyminen ja sielunvaellus olisi mukavaa, se ei tee siitä totta.

Toisaalta, mikä kiire sinulla on syntyä uudelleen? Etkö ole tyytyväinen elämääsi? Voisithan ikään kuin ”syntyä uudelleen” jo tässä elämässä, jos muutat elämäsi sellaiseksi, että olet siihen tyytyväinen. Jos haluat uuden kehon, uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden siihen. Jos haluat uuden, puhtaan mielen, hanki muistinmenetys. Jos haluat asua jossakin toisessa maassa, muuta toiseen maahan. Voisit myös pidentää elämääsi tuhansia vuosia ja kokeilla syntyä (jollakin tavoin) uudelleen vasta sitten.

21. Ikuinen elämä olisi tylsää.

Entä sitten? Tapatko itsesi nykyään aina, kun sinulla sattuu olemaan tylsää? Et tietenkään. Ikuinen elämä ei poikkea tästä. Välillä voi olla tylsää, mutta on sekin parempi kuin olla kuollut. Oletko ajatellut, että kuolleena voi olla vielä tylsempää? Eläessä voit aina tehdä jotain tylsyydellesi: kokeilla uusia harrastuksia, vierailla uusissa paikoissa, kiertää solvaamassa kaikkia maailman ihmisiä aakkosjärjestyksessä - mutta kuolleena et pysty tekemään yhtään mitään.

Jos miljoonien vuosien päästä alkaa tuntua siltä, että olet jo nähnyt ja kokenut kaiken (vaikka et todellisuudessa olisikaan nähnyt kuin häviävän pienen osan), voit hankkia itsellesi osittaisen muistinmenetyksen ja kokea suosikkikokemuksesi uudelleen ensimmäisen kerran. Muistin tyhjentäminen on parempi ratkaisu kuin peruuttamaton kuolema.

Vielä yksinkertaisempi vaihtoehto olisi säätää aivojen dopamiinitasoa sellaiseksi, että tunnet olosi aina suhteellisen motivoituneeksi ja tyytyväiseksi. Tylsyys on vain evoluution tuottama mekanismi ja mekanismia voidaan muokata kuten muitakin aivojen ominaisuuksia. Tylsyysherkkyyttä voidaan säätää. Se onnistuu tänäkin päivänä lääkkeillä, joten luulisi miljoonan vuoden päästä löytyvän rutkasti tehokkaampia tapoja säätää tylsyysherkkyyttä. Koko tylsyys/hauskuus-skaala voidaan korvata toisenlaisella skaalalla. Ihmismäinen tylsyys on kuin sairaus, joka voidaan parantaa, ei mikään älyllisille olennoille universaalisti kuuluva ominaisuus. Nykyisenlaisen ihmismäisen tylsyyden projisointi kaukaisen tulevaisuuden olentoihin on suoraan sanoen mielikuvitusköyhää.

Kannattaa myös muistaa vanha sanonta: vain tylsimyksillä on tylsää. Et kai sinä ole tylsimys? Tylsyyteen taipuvainen ihminen käy Pariisissa kerran ja miettii, että nyt olen nähnyt sen. Motivoitunut ihminen puolestaan miettii, että nyt olen nähnyt Pariisin kerran ja kun menen sinne seuraavan kerran, on hauska nähdä miten asiat ovat muuttuneet viime käynnistä. Aika kulkee joka tapauksessa eteenpäin, eikä yksikään käynti ole täysin samanlainen kuin aikaisempi käynti. Variaatioita riittää loputtomasti. Vaikka mitään äkkiseltään mielenkiintoista ei heti löytyisi, motivoinut ihminen keksii jotain mielenkiintoista ja tekee maailmasta hauskan paikan sen sijaan, että odottaisi maailman viihdyttävän häntä automaattisesti.

"Wanhan" huutelu tosin voisi mennä äkkiä vanhaksi. Kovin moni ei jaksaisi kuunnella ihmisiä, jotka jatkuvasti huutelevat "wanha". Luultavasti keksittäisiin parempia huutoja, esimerkiksi "Olen nähnyt tämän saman linkin jo 999 kertaa! Yksi vielä ja sitten bileet!" Ja kannattaa muistaa myös toinen wanha sanonta: herrasmies ei ole koskaan kuullut juttua aikaisemmin.

"When you jump up a level in intelligence, all the old problems are no longer fun because you're a smarter generalizer and you can see them as all being the same problem; however, the space of new problems that opens up is larger than the old space."
- Eliezer Yudkowsky
22. Kuolemattomuuden kannattajat ovat itsekkäitä ihmisiä.

Eivät sen itsekkäämpiä kuin muutkaan ihmiset. Jos elämää pidentävän pillerin ottaminen on itsekästä, silloin on itsekästä myös ottaa aspiriinia tai käyttää silmälaseja. Voisit lähettää rahasi kehitysmaihin sen sijaan, että käyt ostamassa apteekista lääkkeitä tai kaupasta uusia vaatteita, mutta et tee niin. Haluat itsellesi paremman elämän ja toimit itsesi hyväksi. Ostat kosmetiikkaa, hienoja ruokia ja viinejä, lomamatkoja ja viihde-elektroniikkaa. Jos olisit epäitsekäs, eläisit kuin munkki ja lahjoittaisit kaikki rahasi hyväntekeväisyyteen.

Vasta sitten, kun olet täyttänyt oman vatsasi, alat miettiä muiden ihmisten auttamista. Pidentäessäsi omaa elämääsi voit myös auttaa muita ihmisiä pidempään. Jos olet kuolematon, voit käyttää ylimääräistä aikaasi kehitysmaiden ihmisten auttamiseen. Pitkän elämän tavoittelu kaikkien maailman ihmisten hyväksi on kaikkea muuta kuin itsekästä.

Itse asiassa kuoleminen ja kuoleman ”ihailu” on hyvin itsekästä käytöstä: voisit oman kuolemafetissisi sijaan ryhtyä kannattamaan muiden ihmisten elämän pidentämistä. Voisit tylsyyden ja surkeuden valittelusi sijaan auttaa läheisiäsi pidentämään elämäänsä, mutta sen sijaan olet kiinnostunut vain oman kehosi tuhoamisesta.

Ei pidä luulla, että jokaisen pitkää elämää toivovan ihmisen motiivit olisivat samanlaiset tai että itsekkyys itsessään olisi määritelmällisesti aina huono asia; yhdestä näkökulmasta itsekkäältä näyttävä toiminta voikin ollakin laajemmassa kontekstissa nähtynä epäitsekästä (tai päinvastoin). Entä jos ihminen esimerkiksi toivoo ikuista elämää lapselleen tai vanhemmilleen, koska rakastaa heitä? Entä jos toivoo ikuista elämää itselleen sen vuoksi, ettei oma lapsi joutuisi kokemaan vanhemman menetystä? Entä jos elämää pidentävien lääkkeiden itsekkäältä vaikuttava tavoittelu tuottaa sivutuotteina koko ihmiskuntaa hyödyttäviä keksintöjä?

"Not believing in superior mystical entities makes one realize that apparently we have nothing but each other. We can talk to each other, we can listen to each other - and we can help each other instead of destroying each other. Life, especially sentient life, becomes more important when you see that - apparently - people have no souls that leave their bodies after death. Or when you see that it's people who make the quality of life better for many other people on this planet."
- Sabine Atkins

23. Mikä juuri sinusta tekee niin arvokkaan ihmisen, että saisit elää ikuisesti?

Mikä sinusta tekee niin arvokkaan ihmisen, että saisit elää 5 tai 10 vuotta? Väitätkö, että joku muu voisi määrätä minun arvoni kuin minä itse? Tai että on jokin universaali lämpömittari, jolla ihmisten arvoa voidaan mitata ja päättää mittarilukeman perusteella, kuinka pitkän elämän kukin yksilö saa? Jokainen päättää itse, kuinka arvokkaana pitää itseään. Jos katsot, että joku vielä syntymätön yksilö ansaitsee paikkasi maailmassa paremmin kuin sinä itse, se on oma asiasi. Jos haluat olla vain 100 vuoden arvoinen, saat ihan vapaasti päättää niin. Minä päätän, että haluan elää pidempään. Päätän olla sen arvoinen.

24. Kuolemattomat ihmiset vain roskaavat ja tuhoavat luontoa miljoona vuotta.

Katso asiaa kuolemattoman ihmisen kannalta. Hän tietää elävänsä miljoona vuotta, joten hän ei voi sysätä roskiaan ja saasteitaan tulevien sukupolvien vaivoiksi. Kuolematon ihminen pitää paljon parempaa huolta ympäristöstään ja ajattelee kestävää kehitystä paljon pidemmällä tähtäimellä, koska hän tulee itse elämään luomassaan tulevaisuudessa henkilökohtaisesti. Kuolemattomuus merkitsee suuremman vastuun ottamista. Kuoleminen siksi, ettei halua nähdä maapallon saastumista, on vastuun pakoilua. Et voi auttaa, jos olet kuollut.

25. Jos kaikki eläisivät ikuisesti, maapallo ylikansoittuisi ja ruoka loppuisi.

Emme ole sidottuja maapalloon. Avaruudessa on tyhjää tilaa vaikka kuinka. Tulevaisuudessa voimme ehkä maankaltaistaa Marsin, asuttaa kuut, asuttaa asteroidit, rakentaa avaruusasemia ja lentää avaruusarkeilla kohtia toisia tähtiä, puhumattakaan ihmismielen siirtämisestä koneeseen. Jos emme tarvitse nykyisenlaisia lihakehoja, voimme elää paljon tiiviimmin ja paljon vähemmän luonnonvaroja tuhlaten.

Maapallollekin mahtuisi reilusti enemmän ihmisiä kuin nykyään. Uusien teknologioiden avulla ihmiset voisivat elää mukavasti vaikka Saharan autiomaassa tai asuttaa valtameret, ja uusien viljelytekniikoiden ja lajikkeiden avulla voitaisiin tuottaa ruokaa moninkertaisesti enemmän ja moninkertaisesti ekologisemmin karuillakin alueilla.

Sitä paitsi länsimaiset ihmiset, jotka elävät pitkään ja hyväkuntoisina, lisääntyvät vähemmän. Ihmiset eivät toimi niin, että suuri ruokamäärä tarkoittaa suurempaa määrää ihmisiä. Joidenkin vuosikymmenien kuluttua länsimaissa voidaan olla tilanteessa, jossa syntyvyys ja kuolleisuus ovat tasoissa ja ihmisten määrä nousee vain siksi, että länsimaihin muuttaa ihmisiä kehitysmaista. Pidempään elävien ihmisten ei tarvitse kiirehtiä lasten hankintaa. Ennen, kun elinikä oli armottoman lyhyt, lapset hankittiin alle kaksikymppisinä. Nykyään lapsia aletaan usein suunnitella vasta lähempänä neljääkymmentä ikävuotta. Teknologian avulla ihmiset voivat pakastaa solujaan tai pysyä hedelmällisinä satoja vuosia, joten ”biologisen kellon tikityksestä” ei tarvitse välittää. Lasten hankintaa voidaan siirtää aina vain tulevaisuuteen, jos tilanne näyttää liian pahalta.

Entä jos maapallo uhkaisi ylikansoittua näistä seikoista huolimatta? Siinä tapauksessa tulisi kyseeseen jonkinlainen syntyvyyden säännöstely, ei elämän pidentämisen kieltäminen. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta pakottaa ihmisiä kuolemaan sillä perusteella, että tehdään tilaa uusille ihmisille. Mieluummin täytyy rajoittaa uusien ihmisten syntymistä.

26. Jos kaikki eläisivät ikuisesti, kukaan ei tekisi lapsia.

No, sehän estäisi sitten ylikansoittumisen. Lasten hankinta on ihmisten oma päätös. Jos kaikki ihmiset päättävät olla hankkimatta lapsia (hyvin epätodennäköistä), ei ketään voi pakottaakaan tekemään lapsia. Jos olet tästä huolissasi, sinähän voisit elää ikuisesti ja pitää omalta osaltasi huolta siitä, että lisää lapsia syntyy tulevaisuudessakin.

27. Mutta jos eläisin ikuisesti, joutuisin tekemään töitä ikuisesti enkä pääsisi eläkkeelle.

Mitä suunnittelit tekeväsi eläkkeellä? Laiskotella TV:n ääressä? Jos pysyt tuhansia vuosia pirteänä ja työkykyisenä, jossain vaiheessa laiskottelu alkaa varmasti tylsistyttämään.

Ajattele asiaa toisesta näkökulmasta: jos elät ikuisesti, voit paiskia rahakkaita töitä vaikka 50 vuotta ja pitää sitten toiset 50 vuotta vapaata säästämilläsi rahoilla (ja tämä on hyvin konservatiivinen visio). Robotiikan ja automaation kehittyessä tylsät työt vähenevät jatkuvasti. Ihmiset voivat keskittyä lomailuun ja luovempiin asioihin: tehdä keksintöjä, maalata tauluja, kirjoittaa runoja, lukea kirjoja, matkustella, harrastaa liikuntaa ja niin edelleen. Voit tehdä sitä työtä mitä haluat ja vaihtaa uuteen kun kyllästyt. Et ole pelkästään eläkkeellä, saatat olla satoja vuosia pysyvällä palkallisella lomalla.

Ja jos olisit sillä tavoin kuolematon, ettei sinun tarvitsisi syödä (saisit energiasi suoraan auringosta) eikä korjata kehoasi (nanorobotit saisivat energiansa auringosta), mihin yleensä tarvitsisit rahaa? Voisit patikoida ja liftata ympäri maailmaa vailla huolen häivää ja nukkua tähtitaivaan alla. Jos saat pidennettyä elämääsi lähitulevaisuudessa esim. tuhanteen vuoteen, voit ehkä elää nähdäksesi senkin päivän, että tämä visio toteutuu.

28. Minä en pelkää kuolemaa.

En minäkään. Pelkäätkö sinä kuolemattomuutta? Pidemmän elämän haluaminen ei merkitse sitä, että ihminen pelkäisi kuolemaa. Jos minä haluan syödä mansikoita myrkkysienten sijaan, se ei tarkoita sitä, että pelkäisin myrkkysieniä. En vain näe mitään järkeä myrkkysienten syömisessä.

29. Entä jos tällaista ’uutta teknologiaa’ ei keksitäkään?

Se olisi erittäin ikävä juttu. Jos näin käy, eikä sille voi mitään, sille ei sitten voi mitään. Maailma pysähtyy nykytilaansa eikä mitään uutta keksitä enää ikinä. Olemme juuttuneet maapallolle ikuisiksi ajoiksi. Katsomme samanlaisia TV-ohjelmia samanlaisista televisioista ja syömme samoja lääkkeitä samoihin sairauksiin. Kehitys on pysähtynyt. Joudumme ajamaan saastuttavilla maa-ajoneuvoillamme auringon räjähtämiseen asti.

Onneksi tällainen dystopiavisio ei näytä todennäköiseltä. Ihmiset ovat käyneet Kuussa, joten pystymme selkeästi lentämään toisille taivaankappaleille ja elämään avaruudessa. Ihmisten elinikä on noussut aikojen saatossa koko ajan, joten elämää voi selkeästi pidentää ja trendi näyttää olevan koko ajan ylöspäin. Uutta teknologiaa myös keksitään koko ajan, eikä loppua kehitykselle ole näkyvissä. Kehityksen pysähtyminen tässä vaiheessa olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Sen nopeus taas riippuu vain omasta aktiivisuudestamme.

Katso ympärillesi: bioteknologia, nanoteknologia, tekoälyteknologia, avaruusteknologia, lääkkeet, tietokoneet ja robotit kehittyvät jatkuvasti paremmiksi. Ihmisten elämänlaatu nousee koko ajan. Kysymys ei ole siitä, pystytäänkö näitä teknologioita kehittämään - kyse on vain siitä, missä järjestyksessä ne kehitetään ja kuinka ne kehitetään turvallisesti. Tulevaisuuden teknologiat eivät enää lähesty meitä, niiden alkumuodot ovat jo täällä. Kyse on vain omasta suhtautumisestamme niihin.

30. Miksei näistä asioista puhuta enempää mediassa?

Syitä on monia. Tieteellinen kuolemattomuus on niin uusi asia, ja tottumuksen ja rutiinin voima on valtava. Koska kuolemattomuus on ennen yhdistetty pelkästään uskonnollisuuteen, ihmisten voi olla vaikea tehdä mielessään eroa asioiden välille. Voidaan myös pelätä sitä ”mitä muutkin sanovat” tai pelätä teknologiamörköjä. Muistellaan ehkä fiktiivisiä kuvauksia kuolemattomuudesta ja ajatellaan sen olevan oikeasti sellaista kuin dramaattisissa tieteistarinoissa.

Toisekseen ihmiset eivät ole kiinnostuneita, eivätkä ymmärrä tiedettä ja teknologian kehitystä. Kuolema otetaan väistämättömänä pahana automaattisesti. Ihmiset keksivät lohdullisia syitä, miksi kuolema on ”hyvä” asia, muodostavat kokonaisia filosofioita ja uskontoja näiden ajatusten ympärille ja pitäytyvät itsepintaisesti niissä, vaikka heidän itsensä ja koko maailman kannalta olisi parempi hylätä ne. Lisäksi kaikenlaiset anti-ikääntymistä kaupittelevat huijarit pilaavat oikeiden tutkijoiden ja tekniikoiden maineen, eikä suurin osa ihmisistä jaksa nähdä vaivaa erotellakseen ne toisistaan.

Ikääntymisen pysäyttäminen teknologian avulla tuntuu monista niin ”uskomattomalta” ja ”kaukaiselta” asialta, ettei sitä oteta todesta – ja se myös pysyy kaukaisena asiana monilta osin juuri siksi, ettei sitä oteta todesta. Jos pysymme siinä luulossa, ettei ikääntymistä pystytä estämään meidän aikanamme, siitä tulee itseään toteuttava ennustus.

"Today more than 150,000 people lost their lives. About 12,000 of them were little children perishing of starvation. At least 150,000 more humans will die tomorrow. Some of them are elderly, of course, but tens of thousands of youthful adults and children will be lost tomorrow to preventable or curable illnesses simply because treatment is not available to them. For those who believe that opposing death is somehow wrong or unnatural, please remember that opposition to human slavery was once considered crazy and dangerous."
- Mike Treder

Lisäkysymyksiä


31. Jos ihmisiä kuolisi vain harvoin, se koettaisiin aina vain pahempana tragediana

Kuolevaisuus tarkoittaa sitä, että olet tuomittu menettämään ennemmin tai myöhemmin kaikki ihmiset, joista välität. Eläisitkö mieluummin maailmassa, jossa kuolema on niin jokapäiväinen tapahtuma, ettei se tunnu miltään, vai maailmassa, jossa yhden ihmisen menetys tarkoittaisi planeetan laajuista suruliputusta? Minä valitsisin mieluummin jälkimmäisen maailman.

32. Ihmiskunta ei ole valmis kuolemattomuuteen.

Milloin ihmiskunta sitten olisi tarpeeksi kypsä kuolemattomuuteen? Ei ihmiskunnan kypsyydelle voi määrätä mitään päivämäärää. Kyse on siitä, oletko henkilökohtaisesti tarpeeksi kypsä. Ehkä ihmiskunta on tarpeeksi kypsä vasta sinä päivänä, kun viimeinenkin kuolevainen ihminen on päättänyt olla tarpeeksi kypsä kuolemattomuuteen. Oletko ajatellut, että jos eläisimme pidempään, meillä olisi enemmän aikaa tulla kypsiksi ja vastuullisiksi ihmisiksi? Nykyään, kun ihmiset alkavat menettää terveyttään juuri parhaassa iässä, kukaan ei ehdi elää tarpeeksi pitkään kypsyäkseen todella aikuiseksi.

33. Kuolemattomat sortaisivat kuolevaisia.

Yhtä hyvin voisi sanoa, että nykyaikana terveet ihmiset sortavat vammaisia, tai 100-vuotiaiksi elävät sortaisivat progeriaa sairastavia. Suurin osa ihmiskunnasta ei sorra heikompiaan. Rakennamme vammaisille ramppeja kauppojen oville, koska vammaiset eivät itse pysty niitä rakentamaan. Yritämme parantaa sairaita, koska sairaat itse eivät pysty siihen. Jos orava tai jänis juoksee tien yli, useimmat autoilijat hidastavat. Heikompiaan sortavat ihmiset ovat selkeästi vähemmistönä ja heidät laitetaan yleensä vankilaan. Viiden tuhannen vuoden vankeustuomio ei kuulosta kovin houkuttelevalta, vai mitä?

34. Kuinka ihmiset jaksaisivat olla naimisissa tuhansia vuosia?

Nykyisinkin lähes joka toinen liitto päättyy eroon muutaman vuoden jälkeen. Niin sanotusti 'ikuisen' pariutumisen sijaan voi solmia esimerkiksi 50 vuoden mittaisen sopimusavioliiton tai 10 vuoden pika-avioliiton. Sopimuksen voi aina uusia, jos haluaa olla naimisissa toiset 50 vuotta. Ei ole mitään syytä rajoittua nykyisten perusihmisten pariutumistapoihin, eivätkä monet niin enää teekään. Mikään ei myöskään estä olemasta ikuisesti yhdessä yhden partnerin kanssa. Siihen tarvitaan vain luja side ja luja luonne. Tuhat vuotta kestävä avioliitto olisi varmasti tavoittelemisen arvoinen saavutus.

35. Kuolema on ihmisen viimeinen suuri seikkailu

Ei, elämä on suuri seikkailu. Kuolleena vain makaat paikallasi ja haiset pahalle.

36. Yhteiskunnallinen järjestyksen säilyminen vaarantuisi, jos elinikä muuttuisi radikaalisti

Orjuuden poistaminen ja naisten äänioikeuskin vaaransivat yhteiskunnallisen järjestyksen säilymistä. Vanhan järjestyksen säilyminen ei ole niin tärkeää, että sen vuoksi pitäisi polkea ihmisoikeuksia tai estää lääketieteellistä kehitystä.


Lue myös nämä


Linkkejä

Suomen Transhumanistiliitto

Immortality Institute
- Immortality FAQ

The Longevity Meme
- Fight Aging! Blog

SENS Foundation
Methuselah Foundation

Chris Phoenix: Nanotechnology and Life Extension
Robert A. Freitas Jr.: Death is an Outrage
Phil Bowermaster: Death sucks
George Dvorsky: Bio-Luddite Nation
Ben Best: Why life extension?
Ben Best: Mechanisms of aging
Ronald Bailey: Forever Young
Nick Bostrom: The Fable of the Dragon-Tyrant
Nick Bostrom: In Defense of Posthuman Dignity
Aubrey de Grey: Closing in on the Cure for Death

SENS – Strategies for Engineered Negligible Senescence

Leonid Gavrilov & Natalia Gavrilova: Longevity Science, Why we fall apart

Maximum Life Foundation: The Owner’s Manual For The Human Body (PDF)


Kommentteja
Peeämaa @ 15:44:33 | 2004-09-20|
En ole oikein koskaan ymmärtänyt miksi kukaan haluaisi elää ikuisesti. Mielestäni nykyinen ihmisen elinaika riittää aivan loistavasti ja teen aikanani mielelläni tilaa muille. Itseasiassa pahempaa rangaistusta ei mielestäni kenellekkään voisi langettaa kuin ikuisen elämän.

Yksityisetsivä @ 22:30:00 | 2004-09-21|
Näemme asian selvästi päinvastoin. Minusta kuolema on pahin rangaistus jonka voi langettaa ja ikuinen elämä taas riittäisi minulle aivan loistavasti. Pääasia tietysti on, että molemmat saavat elää niin pitkään kuin haluavat.

Voitko määritellä tarkemmin, miksi kuolemattomuus näyttää sinusta rangaistukselta?

Se voisi tietysti tuntua aika ikävältä, jos olisi yksikseen kuolematon ja joutuisi katselemaan muiden kuolemia vuosisadasta toiseen. Siksi kannattaakin pyrkiä siihen, että kaikilla on mahdollisuus kuolemattomuuteen.

me @ 15:14:44 | 2005-07-04|
Kommenttina kohtaan 7 ja 8.

Minä uskon Jumalaan. Uskon ja epäilen, mutta uskon kumminkin. Haluaisin huomauttaa että tätä kutsutaan nimen omaan uskonnoksi juuri siksi, että sitä ei voi todistaa puoleen eikä toiseen, se pitää vain uskoa.. En kykene todistamaan sinulle tai kenellekään muulle Jumalan olemassa oloa tai olemattomuutta. Mutta uskon että Jumala on ja vaikuttaa.

No.. Olipa miten tahansa. Kun keksit kuolemattomuuden, tai erittäin pitkän iän salaisuuden, niin soita minulle. Jos eläisin liian pitkään niin Jumala kyllä kutsuisi minut luokseen niin halutessaan.

On miljoona asiaa jotka haluaisin tehdä ja oppia ja minä ainakin aion yrittää.

Yksityisetsivä @ 15:08:17 | 2005-07-18|
>Jos eläisin liian pitkään niin Jumala kyllä kutsuisi minut
>luokseen niin halutessaan.

Uskovaiselta kannalta tuo on aika hyvä tapa ajatella asiaa.