Oli pakottava tarve kirjoittaa usein esitettyjä kysymyksiä tai usein esitettyjä vastaväitteitä kryoniikasta (25 kpl). Kerätty osittain keskustelulistoilta ja osittain englanninkielisistä kryoniikka-FAQeista. Jos haluat lisätä kysymyksesi listaan, kommentoi tai lähetä sähköpostia.
(Päivitetty viimeksi 29.07.2009)1. Mitä on kryoniikka?Kryoniikka on nykytekniikan näkökulmasta kuolleiksi julistettujen ihmisten säilytystä alhaisissa lämpötiloissa siinä toivossa, että tulevaisuuden tekniikalla saattaisi olla mahdollista korjata sekä (1) kuoleman aiheuttaneet vammat että (2) kylmäsäilytyksestä ja jäänestoaineiden toksisuudesta aiheutuneet vammat, jolloin ihmisen voisi ehkä käynnistää uudelleen. Kuten lääkärit sanovat: "
Et ole kuollut ennen kuin olet lämmin ja kuollut."2. Kryonisesti säilötyt ihmiset ovat kuolleita, joten heitä ei voi herättääOn tärkeää erottaa toisistaan
kliininen kuolema,
aivokuolema ja
informaatioteoreettinen kuolema. Muinaiset ihmiset eivät osanneet erottaa toisistaan edes kuolemaa ja sairaskohtausta, minkä vuoksi ihmisiä haudattiin vahingossa elävältä. Kun nykyiset elvytystekniikat ja defibrallaattorit keksittiin, kuoleman ajankohtaa täytyi taas siirtää eteenpäin, koska kliinisesti kuolleet ihmiset voitiinkin ehkä herättää henkiin. Kylmään veteen hukkuneita ihmisiä ollaan pystytty elvyttämään, vaikka heillä ei ole ollut havaittavaa pulssia eikä aivotoimintaa. Olivatko nämä ihmiset siis kuolleita ja palasivat takaisin elämään? Eivät, sillä jos he olisivat olleet
lopullisesti kuolleita, he eivät olisi voineet enää palata takaisin elämään.
Lopullisen kuoleman ajankohta riippuu ainoastaan elvytystekniikan tasosta, ei siitä mitä nykyinen laki määrää kuoleman ajankohdaksi. Jos ihmiselimet lopettaisivat toimintansa peruuttamattomasti heti sydämen pysähdyttyä ja lääkärin annettua tuomionsa, mitään elinsiirtojakaan ei voitaisi tehdä. Aivokuolema ei seuraa välittömästi hapen loputtua, sillä vaikka verenkierto lakkaa sydämen pysähdyttyä, kehon solut (myös aivosolut) voivat pysyä edelleen elossa tuntikausia. Itse asiassa ihmistä ei voida julistaa aivokuolleeksi ennen kuin verenkierto käynnistetään keinotekoisesti uudelleen, sillä aivot eivät paljasta todellista tilaansa, jos niitä ei ensin aktivoida. Biologinen kuolema kokonaisuudessaan on
prosessi, ei yksittäinen ON/OFF-katkaisin. Jos kuoleman prosessia hidastetaan tai se pysäytetään kokonaan tarpeeksi ajoissa, elvytysmahdollisuus saattaa säilyä pitkälle tulevaisuuteen. Katso esimerkiksi tapaus
Anna Bågenholm.
Suurin ongelma kryoniikan leviämisen ja kehittymisen tiellä on edelleen se, että nykyteknologian luullaan tarjoavan lopullinen vastaus kuoleman ajankohdasta. Ihminen julistetaan kuolleeksi tiettynä kellonaikana ja jätetään sitten heitteille, eli käytännössä kyseessä on
passiivinen eutanasia. Kryoniikka ei luovuta vielä tässäkään vaiheessa vaan lupaa säilyttää ihmisen sitä varten, että tulevaisuuden lääkäritkin saisivat mahdollisuuden kokeilla elvytystä. Kryoniikkaa voi siis kutsua aika-ambulanssiksi tai lääketieteelliseksi aikamatkaksi: koska ensihoitajat eivät pysty elvyttämään potilasta nykyambulanssissa olevilla alkeellisilla laitteilla, he laittavat ihmisen kylmäsäilöön ja lähtevät kuljettamaan häntä kohti tulevaisuuden sairaalaa.
3. Jäädyttäminen rikkoo solut ja tekee ihmisestä jauhelihaaKryoniikka nykymuodossaan ei ole jäädyttämistä vaan
vitrifikaatiota, joka lukitsee solut paikoilleen lasimaiseen olomuotoon alhaisessa lämpötilassa. Tätä kutsutaan myös
amorfiseksi jääksi erotuksena kiteisestä jäästä. Vitrifikaatio säilyttää aivojen rakenteen käytännöllisesti katsoen muuttumattomana ilman jääkiteitä (itse asiassa tavallinenkaan hidas jäädytys ei "riko" soluja vaan kuivattaa ja puristaa ne kasaan; jääkiteitä ei synny solujen sisään hitaassa jäädytyksessä). 2000-luvun aikana on tapahtunut paljon uutta kehitystä, josta olisi hyvä olla tietoinen. On esimerkiksi tehty koe, jossa kaniinin munuainen vitrifioitiin, uudelleenlämmitettiin ja siirrettiin onnistuneesti takaisin kaniiniin (
Fahy 2009). Elleivät ihmisten solut jotenkin kummallisesti eroa muiden eläinten soluista, samankaltaisten säilytyskeinojen pitäisi toimia ihmisiin samankaltaisin tuloksin.
Ruusun työntäminen nestetyppeen on
nopea kiteinen jäädytys eikä vastaa kryoniikkaprosessia. Kryosäilytys tapahtuu
hitaasti ja asteittain amorfiseksi jääksi: ensin jäävesikylvyssä lähelle veden jäätymispistettä suoja-aineita lisäten, sitten silikoniöljyssä kuivajään lämpötilaan −79°C noin 0,1°C minuutissa ja vasta sitten jatketaan nestemäisellä typellä −196°C:n lämpötilaan. Prosessiin kuluu aikaa kaksi viikkoa.
4. Tietoisuus ei säily pakastetuissa aivoissaNykytiedon mukaan aivojen synaptisen rakenteen säilyttäminen riittää tietoisuuden ja muistojen säilyttämiseen. Munuaiset tuottavat virtsaa, aivot tuottavat tietoisuutta. Tiettyjä moderneja aivoleikkauksia, joissa aivojen sähköinen toiminta täytyy hiljentää, ei pystyttäisi edes tekemään, jos muistot ja persoonallisuus
eivät säilyisi rakenteessa. Ainoastaan viimeisimmät, "kuolemaa" edeltävät tunnit unohtuvat, koska ne ovat pyörineet lähimuistissa eikä niitä ole ehditty siirtää rakennemuistiin.
“We know that secondary memory does not depend on continued activity of the nervous system, because the brain can be totally inactivated by cooling, by general anesthesia, by hypoxia, by ischemia, or by any method, and yet secondary memories that have been previously stored are still retained when the brain becomes active once again. Therefore, secondary memory must result from some actual alterations of the synapses, either physical or chemical.”
- Arthur C. Guyton, Textbook of Medical Physiology (1986)
Vaikka vitrifioituihin aivoihin tulisi säilytyksen aikana hiushalkeamia, se ei olisi täysi katastrofi, koska palaset eivät liiku erilleen kuin korkeintaan muutaman miljoonasosametrin verran. Rakennettakaan ei tarvitse välttämättä säilyttää 100% tarkkuudella. Jos ihminen viedään sairaalaan, häntä ei palauteta jokaista solua ja vesimolekyyliä myöten täysin samaan olotilaan kuin onnettomuuden sattuessa (silloinhan hän ei edes muistaisi olleensa sairaalassa). Ihmiskehon atomit vaihtuvat koko ajan normaalissa huoneenlämmössäkin ja ihmisaivoista voidaan ottaa isojakin paloja pois ilman suurempia ongelmia.
Jos vitrifioidut aivot katkaistaisiin keskeltä siististi kahdeksi kappaleeksi, sekään ei välttämättä estäisi paikkaamasta aivoja, koska kappaleet voitaisiin tulevaisuudessa ehkä edelleen sovittaa toisiinsa nanoluokan tarkkuudella. Jos vitrifioidut aivot viipaloitaisiin useammiksi kappaleiksi, ne voitaisiin siltikin ehkä palauttaa, jos viipaleiden alkuperäinen järjestys olisi muistissa (jos palojen järjestys unohtuu elvyttäjiltä, eikä järjestystä pysty jostain syystä päättelemään toisiinsa sopivista vastakappaleista, silloin on tapahtunut hieman erilainen informaatioteoreettinen kuolema).
5. Kryoniikka on humpuukia ja vastoin fysiikan lakejaKryoniikka on määritelmällisesti
prototiede tai
prototeknologia, eli sen hypoteesit ovat täysin fysiikan lakien mukaisia, mutta niitä ei voida vielä testata nykyteknologian alkeellisesta tasosta johtuen. Kryoniikka on suuri tieteellinen koe, jossa kryosäilytyksessä olevat ihmiset ovat vapaaehtoista testiryhmää. Tiedämme kokeen tuloksen vasta kymmenien, satojen tai tuhansien vuosien kuluttua. Kyse on vain siitä haluaako kuulua harvinaiseen testiryhmään vai suureen kontrolliryhmään.
Ainoat erot elävien ja kuolleiden (ja terveiden ja sairaiden) välillä ovat atomien järjestyksessä. Jos nykyisin kuolleiksi katsottujen kehojen atomit pystytään tulevaisuudessa järjestämään takaisin elävien kehojen järjestykseen, ihminen on jälleen (tai edelleen) elossa. Ei ole mitään sielua, joka poistuisi kehosta juuri sillä hetkellä, kun hengitys lakkaa. On vain tietyssä järjestyksessä olevia atomeja, jotka voidaan säilyttää ja palauttaa järjestykseen, jos tarpeeksi tehokas teknologia keksitään. Mitään supertehokasta nanoteknologiaa ei välttämättä edes tarvita, sillä paljon karkeampikin elvytys kuin atomi kerrallaan voi riittää.
Reversible experiments in which all electrical activity stops, and chemistry comes to a virtual halt, disprove the 19th-century belief that there is a "spark of life" inside living things. Life is chemistry. When the chemistry of life is adequately preserved, so is life. When the chemistry of a human mind is adequately preserved, so is the person.
- Brian Wowk
6. Ei ole olemassa tekniikkaa, jolla säilötyt ihmiset voisi herättääSehän on koko kryoniikan pointti. Sellaista teknologiaa ei ole olemassa
vielä. Meillä on kuitenkin säilytysteknologiaa, joka kehittyy koko ajan paremmaksi, ja säilytysteknologiaa kehittäessä voi samaan aikaan pyrkiä edistämään myös elvytysteknologiaa.
Kryoniikan kannattajat jakautuvat itse asiassa kahteen koulukuntaan: niihin, joiden mielestä tarvitaan tehokkaampaa säilytystekniikkaa elvytysteknologian kehittämisen lisäksi, ja niihin, joiden mielestä nykyinen säilytys on jo riittävää ja tarvitaan vain tehokkaampaa elvytystekniikkaa. Siitä molemmat ovat samaa mieltä, että elvytystekniikka on vielä lapsenkengissään.
7. Kryoniikka toimii vasta sitten, kun näen vainajan kävelevän ulos tankistaSamalla logiikalla kuuraketteja ei kannata yrittää rakentaa ennen kuin ihmiset ovat käyneet Kuussa ja asumuksia Marsiin ei kannata suunnitella ennen kuin olet nähnyt ihmisten asuvan Marsissa, tai että et suostu astumaan lentokoneeseen ennen kuin se on saapunut määränpäähänsä, tai että siemeniä ei kannata säilöä Huippuvuorten siemenholviin ennen kuin olet nähnyt niiden viljelyä sadan vuoden kuluttua. Jos erilaisia säilytystekniikoita ei kokeiltaisi tänä päivänä, tulevaisuudessa ei olisi ainuttakaan koehenkilöä joihin kokeilla elvytystekniikkaa.
Nykyään saatavilla olevien todisteiden vähättely ja ylilyövien todisteiden vaatiminen missaa koko kryoniikan pointin.
Jos meillä olisi tänä päivänä tarpeeksi tehokasta elvytysteknologiaa kryopotilaiden tarpeisiin, silloin nanolääketiede olisi jo käytännössä kehittynyt niin pitkälle, ettei säilytysvaihetta välissä enää edes tarvittaisi, koska potilaan vammat voisi korjata heti.
8. Kryoniikka on yhtä hölmöä kuin lottoaminenLottoaminen on hölmöä, koska tietää todennäköisyyden voittoon olevan häviävän pieni, mutta pelaa silti. Kryoniikan kohdalla onnistumisen todennäköisyyttä
ei tiedä. Se voi olla häviävän pieni tai jopa erittäin suuri, varsinkin, kun ottaa huomioon kryoniikan aikataulun. Kryosäiliössä voi odotella voittoaan satoja tai tuhansia vuosia, eli pelata yhdellä lapulla kymmeniä tuhansia kierroksia. Sitä paitsi kryosäiliöiden ulkopuolella on kasvava joukko ihmisiä, jotka
yrittävät saada sinua voittamaan.
9. Ei tulevaisuudessa viitsitä herättää menneisyyden ihmisiäNykyiset kryoniikka-aktivistit ovat käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa kryosäiliöiden ylläpitämiseen. Ensimmäisiä säilöttyjä ihmisiä on ylläpidetty jo kymmenien vuosien ajan. Tulevaisuudesta löytyy varmasti ainakin muutama ihminen, joka haluaa yrittää elvytystä - ellei tieteellisestä mielenkiinnosta, niin ainakin siksi, että voisi viimein lopettaa ylläpitoprojektinsa. Kertaelvytys voi tulla yksinkertaisesti
halvemmaksi kuin jatkuva säilyttäminen. Kryonisistit muodostavat tiiviin yhteisön, jossa tehdään myös keskinäisiä sopimuksia siitä, että ensimmäinen herätetty elvyttää seuraavan ja niin edelleen. Suurimmalla osalla kryopotilaista on perhettä ja sukua, jotka huolehtivat elvytyksestä luultavasti siinä missä säilytyksestäkin.
Kryoniikka on LIFO-operaatio (last-in-first-out) eli peukalosääntönä viimeisenä säilöön laitettu herätetään ensimmäisenä. Mitä tehokkaampi säilytystekniikka, sen tehokkaammin ihmisen voi elvyttää. Jos ensimmäisellä elvytetyllä on perhettä ja sukua kryosäiliöissä, hän haluaa luultavasti elvyttää vanhempansa, jotka haluavat elvyttää seuraavaksi isovanhemmat ja niin edelleen. Mitä kauemmas menneisyyteen mennään, sitä alkeellisempia tekniikoita säilytykseen on käytetty, joten jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuonna 1967 ensimmäisenä onnistuneesti kryosäilötty ihminen (James Bedford) elvytetään viimeisenä.
10. Kryoniikka huijaa ihmisiltä rahatKryoniikka on palvelu, joka tarjoaa sen mitä se lupaa:
säilyttää kehosi alhaisessa lämpötilassa mahdollisimman vahingoittumattomana. Kryoniikkapalvelut eivät ole mitään rahantekokoneita huijareille; 40-vuotisen historian aikana yksikään
voittoa tavoittelevista kryoniikkayrityksistä ei ole tuottanut voittoa.
Voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa taas ei ole mitään yhtä tahoa, jonka taskuun rahat keräytyisivät, ja ne ovatkin menestyneet huomattavasti paremmin. Suurin osa rahoista käytetään säilyvyyden ja taloudellisen suojan varmistamiseen, kryoniikan tutkimukseen, tekniikan parantamiseen ja muutamien vakituisten työntekijöiden palkkoihin. Suurin osa työntekijöistä on vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä muista syistä kuin rahasta:
he ovat itse itsensä asiakkaita. Kryoniikan kannattajat muodostavat avoimen yhteisön, jossa asiakkailla ja palveluntarjoajilla ei ole paljon eroa.
11. Kryoniikka ei onnistu, koska se ei tee rahaa ja menee nurinKuten sanottu, kryoniikan kannattajat muodostavat tiiviin yhteisön, jossa perheenjäsenet tai ystävät toimivat vapaaehtoisina auttajina ja ylläpitäjinä säilötyille vanhemmilleen tai ystävilleen. He tekevät hyväntekeväisyystyötä, joka siirtyy sukupolvesta toiseen. Sellaisesta ei luovuta rahan tai sen puutteen takia kovin helposti.
12. Kryoniikka pelaa ihmisten kuolemanpelollaYhtä hyvin voi sanoa, että kryoniikka pelaa ihmisten rakkaudella elämää kohtaan. Jokaisella ihmisellä on omat motiivinsa kryonisen säilytyksen järjestämiselle. Jos pelko ei ota ihmistä valtaansa vaan toimii itsesäilytysvaiston varoitusjärjestelmänä, silloin se on hyödyllinen tunne (ja säilyttämisen arvoinen). Jos rakastaa elämää, siitä ei halua luopua ilman taistelua. Kryoniikan valitseminen nykyisessä kuolemiskulttuurissa vaatii paljon enemmän rohkeutta kuin luovuttaminen ja valtavirran mukana kulkeminen.
13. Kryoniikkaorganisaatiot hyödyntävät vanhuksia ja epätoivoisia ihmisiäValtaosa kryoniikkaorganisaatioiden asiakkaista on nuoria ja terveitä ihmisiä, jotka ovat pohtineet asiaa pitkään ja suunnitelleet kaiken tarkasti etukäteen rahoitusta ja kuljetusta myöten. Viime hetkellä sisään pyrkivät asiakkaat ovat hankalia, koska kryoniikka vaatii yleensä paljon paperityötä ja henkilökohtaista suunnittelua, johon kuuluu ehkä oman perheen ja ystävien vakuuttaminen siitä, ettei todellakaan halua tulla haudatuksi tavalliseen tapaan ja tarkkaa neuvomista siitä mitä ystävien pitää tehdä, jos jotain sattuu. Emotionaalisesti epätasapainoiset ihmiset taas eivät ole mitään unelma-asiakkaita, koska he nostavat herkästi turhia syytteitä, eivätkä pikaistuksissa tehdyt sopimukset pidä.
14. Kryoniikka on vain rikkaille ja kuuluisilleOikeastaan rikkaita ja kuuluisia kryoniikan kannattajia tarvittaisiin enemmän, koska heitä ei juuri ole. Suurin osa kryoniikkasopimuksen tehneistä on keskituloisia ihmisiä, jotka rahoittavat sopimuksensa vakuutusjärjestelyillä ja maksavat pienissä erissä vuosien ajan. Kryoniikkasopimuksen voi tehdä suunnilleen tupakoinnin lopettamisen hinnalla. Vakuutusyhtiöt pitävät kryoniikan kannattajista, koska he elävät yleensä pitkään ja terveellisesti.
Jos taas ajattelet, ettei "tavallisia pikkuihmisiä" kannata säilöä, se on oma valintasi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisesta ihmisestä löytyy potentiaalia kehittyä jotain suurta. Aina voi löytyä joku, jolle sinusta saattaa tulla tärkein ihminen maailmassa (ja ellei toiselle ihmiselle niin vaikka lemmikkieläimelle).
15. Täytyisi ensin odottaa, että on elvytystekniikka ja vasta sitten myydä säilytystekniikkaaEli siihen asti ihmiset pitäisi haudata maahan ja olemassa olevan kryotekniikan seistä käyttämättömänä? Yhtä hyvin voisi sanoa, että ihmistä ei saa viedä ambulanssilla sairaalaan ennen kuin voidaan 100% varmuudella todistaa, että siellä on tarpeeksi tekniikkaa ihmisen pelastamiseksi. Tai yhtä hyvin voisi sanoa, ettei uhanalaisten lajien DNA:ta kannata säilyttää ennen kuin on olemassa tekniikka, jolla laji voidaan varmasti palauttaa eloon.
16. Mieluummin pitäisi käyttää rahaa nälänhädän ym. ongelmien poistoonOn olemassa paljon turhempiakin asioita, joihin sijoitetut rahat voisi käyttää paremmin. Hautajaisissa käytetään paljon rahaa meikkaukseen, arkkuun, hautakiveen, kukkiin, koristeisiin ja muihin muinaisiin rituaaleihin; nekin rahat voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. Kaikki ne rahat, joilla ostat levyjä, elokuvia, karkkia, olutta ja tupakkaa voisi myös lahjoittaa nälänhädästä kärsiville. Urheilukilpailut ja kosmetiikkateollisuuden voisi lakkauttaa ja käyttää rahat köyhyyden poistamiseen.
Kryoniikka yrittää säilyttää ja pelastaa ihmishenkiä, edistäen siinä ohessa kryotiedettä ja tekniikoita, joita voidaan ehkä käyttää elinsiirtojen parantamiseen tai nälänhädästä kärsiville ihmisille toimitettavan ruoan säilytykseen. Minusta se on hieman arvokkaampaa kuin tuhlata rahaa irvokkaisiin hautameikkeihin ja kuolinvaatteisiin, jotka heitetään hetken päästä maakuoppaan.
17. Eivät ruumiit kuitenkaan säily pitkään, pieleen menee kuitenkinPyrimme säilyttämään taideteoksia, historiallisia rakennuksia ja sukupuuttoon kuolevien eläinten DNA:ta. Miksemme yrittäisi säilyttää myös ihmiskehoja? Mitä yleensä kannattaa yrittää säilyttää, ellei itseään, perheenjäseniään ja ystäviään? Tulevaisuudessa voi tietysti tulla sota tai luonnonmullistus, joka tuhoaa kryosäiliöt (ja pysäyttää
Long Now Foundationin 10 000 vuotta käyvän kellon), mutta ei se ole mikään syy lakata yrittämästä. Mitään ei saavuteta, jos ei edes yritetä. Luovuttaminen etukäteen on huono vaihtoehto.
18. En haluaisi herätä tulevaisuudessa yksin ilman perhettä ja kavereitaSiinä tapauksessa kannattaisi ehkä jutella perheen ja kavereiden kanssa, jos he haluaisivat tehdä kryosäilytyssopimuksen, kaiken varalta.
19. Pelkän pään säilyttäminen on hyödytöntä, koska uutta kehoa ei voida rakentaaKehosi on kehittynyt nykymuotoonsa muutamista yksittäisistä soluista, joten miksei prosessia voisi toistaa ja kontrolloida tulevaisuuden tekniikalla? Jotkut eläimet (kuten
axolotl) osaavat kasvattaa itselleen uusia elimiä tai jopa osia aivoistaan, joten ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Käynnissä on jo tutkimuksia siitä, miten ihminen voisi pystyä samaan. Kyse on edelleen vain siitä, millä aikataululla tarpeeksi tehokas teknologia saadaan kehitettyä.
20. Jos kaikki ihmiset säilytettäisiin ja vielä elvytettäisiin, maailma ylikansoittuisiKaikkien maailman ihmisten kryosäilytys on erittäin epätodennäköistä, koska kaikki eivät sitä kuitenkaan valitse. Olisi tietysti reilua tarjota
vaihtoehto kaikille, mutta nykypäivänä se ei vielä valitettavasti ole mahdollista - kuten ei ole mahdollista tarjota kaikille sydämentahdistimia tai kuuloimplanttejakaan. Tällä hetkellä kryosäilytyksessä on maailmanlaajuisesti vain toista sataa ihmistä ja säilytyssopimuksen tehneitä noin tuhat.
Jos kryoniikasta tulisi globaali muoti-ilmiö
ja elvytys onnistuisi juuri siinä vaiheessa, kun kryosäilytyksessä on miljoonia ihmisiä,
ja populaatio kasvaisi nopeammin kuin tekniikka kehittyisi
ja ihmiset pysyisivät edelleen muuttumattomina nykyihmisen tasolla
ja poistuminen Maapallolta ei vielä onnistuisi - sitten maailmassa voisi
ehkä lopulta alkaa olla liikaa ihmisiä. Ratkaisu tähän hyvin epätodennäköiseen tilanteeseen olisi syntyvyyden rajoittaminen; kryopotilaat olisivat etusijalla, koska heitä pitäisi kohdella käytännössä samoin kuin kadonneita, kuolleiksi luultuja ja myöhemmin elossa löytyneitä ihmisiä.
21. Vainajat kuuluu haudata maahan tai polttaa uunissaMaailmassa on paljon enemmän vainajien käsittelytapoja kuin hautaaminen ja tuhkaaminen. Egyptiläiset tekivät muumioita, tiibetiläiset käyttävät ilmahautausta ja tulevaisuudessa arkut voidaan heittää avaruuteen ajelehtimaan. Ei ole mitään syytä rajoittaa vaihtoehtojaan pelkkään maakuoppaan tai uuniin. Sitäpaitsi (kuten sanottua) kryoniikan kannalta ihmiset eivät ole vainajia vaan
kriittisessä tilassa olevia potilaita, joten pakkohautaaminen olisi tästä näkökulmasta verrattavissa ihmistä hengissä pitävän koneen sammuttamiseen.
Vähintään kryoniikka pitäisi osata nähdä modernin maailmankuvan omaavien ihmisten vaihtoehtona perinteisten uskontojen suosimille hautausmenoille. Samalla tavoin kuin luontoystävällisemmät vaihtoehdot
promessio (jäädytys ja hajoitus) ja
resomaatio (painekeittäminen) sekä
LifeGem (vainajan tuhkan puristaminen synteettiseksi timantiksi) tai uskonnottomien hautausmaat.
22. Kryoniikka on väärin, koska ihmisten kuuluu kuollaKatso
Kuolemattomuus FAQ.
23. Mitä jos kryoniikka ei siltikään toimi?
Sitten täytyy keksiä jotain parempaa. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi se, että ihmisen solurakennetta muokattaisiin bioteknologialla siten, että keho (kuolleeksi julistettu tai elävä) kestäisi kryonisen säilytyksen tehokkaammin. Ei ole syytä rajoittaa tutkimuksia pelkkiin ulkoisiin säilytysmenetelmiin tai siihen, että heikko biologinen ihmiskeho saataisiin säilymään juuri nykymuodossaan.
Jos joku voi todistaa, ettei
mikään tulevaisuuden teknologia tule
ikinä elvyttämään kryonisesti säilytettyjä ihmisiä
missään muodossa, siinäkin tapauksessa voi jäädä vähintään pari syytä kiinnostua kryoniikasta. Säilytyksellä itsessään on oma arvonsa. Kryoninen säilytys voi esimerkiksi lieventää menettämisen tuskaa, sillä kun keho haudataan tai poltetaan, juuri mitään ei jää jäljelle; kryosäilytyksessä keho on sentään hyvässä tallessa tietyssä paikassa (voi tietysti väittää, että tällainen säilyttäminen estää "päästämästä irti" ja jatkamasta elämää, mutta samaa voisi sanoa siitäkin, jos säilyttää valokuvia, videoita, maalauksia tai näköispatsaita kuolleista ihmisistä; tuskin kukaan on sitä mieltä, että ihmisestä pitäisi "päästää irti" unohtamalla hänet täysin). Toiseksi hautausmailla (vanhat) arkut voidaan kaivaa ylös, siirtää, kierrättää,
murskata (riippuen tilanteesta ja kuluneesta ajasta), joten jos haluaa pidemmällä tähtäimellä pysyvämmän lepopaikan vainajalle, kryoninen säilytys on todennäköisesti varmempi ratkaisu.
Kryosäilötyt ihmiset voivat myös esimerkiksi tulevaisuudessa jäädä historiaan
ainoina nykyajan ihmisinä, jotka saavat avaruushautauksen. Vanha metalliarkku voisi päästä 3000-luvulla avaruusmatkalle kohti tähtiä. Kyllä siinä tavallisia nykyajan vainajia harmittaisi, kun oma ruumis olisi pelkkää moneen kertaan kierrätettyä madonruokaa Maassa ja naapurin ruumis tekisi kärrynpyöriä avaruudessa tuhansien vuosien ajan, muuttumattomana.
Tai ruumiisi voisi jopa päätyä jonkin tulevaisuuden sivilisaation tutkittavaksi ja näyttelyesineeksi museoon kuten Alpeilta löytynyt
Ötzi-muumio. Ajattele millaista tietoa
meillä nyt olisi menneisyyden ihmisistä, jos 5000 vuotta sitten eläneet kansat olisivat säilöneet kaukonäköisesti ruumiita jäähän meidän aikamme tutkijoita ajatellen.
When you listen to can-do experts and can't-do experts, whom should you believe? Other things equal, it is no contest--the can-do person wins hands down, and the reason is extremely simple. The can't-do person has merely looked at the question and formed a pessimistic conclusion and turned away; or in a few cases perhaps he has actually tried to do it and failed and given up. The can-do person, on the other hand, wants to do it and keeps on trying, and if one approach fails he devises a new approach, and he doesn't quit.
- Robert Ettinger
Lisäkysymyksiä
24. Pelottavaa herätä syväjäästä maailmaan, jonka hyväntahtoisuudesta ei ole tietoa.
Suosikkivastaukseni tähän on, että jos minä herään dystopiassa, se on heidän ongelmansa. Mutta jos jätetään tällainen machoilu sivuun, niin minua ei erityisemmin pelota herätä dystopiassa, koska huonokin elämä tarkoittaa, että jotain elämää on sentään edelleen olemassa. Kaukaisessa tulevaisuudessa oleva dystopiakin on periaatteessa toivoa antava visio: jotakin elämää on selvinnyt, kaikki eivät ole kuolleet. Niin kauan kuin on elämää on toivoa. Mieluummin elävä ongelma kuin kuollut varmuus.
25. "Jos edes viitsitään herättää, joudutte eläintarhaan näytteille."
Tässä oletetaan, että a) ihminen herää samanlaisena normi-ihmisenä kuin hänet säilöttiin, b) pysyy heräämisensä jälkeenkin normi-ihmisenä muuttelematta itseään, c) herätettyjen ei anneta muunnella itseään paremmiksi, d) eläinten oikeudet eivät ole edistyneet millään tavoin vaan eläintarhat koostuvat tulevaisuudessakin ahtaista häkeistä, ja e) tulevaisuuden ihmisillä ei ole parempia huveja kuin kiusata pienempiään. Mutta siinäkin tapauksessa, että näin kävisi, olisin mieluummin elossa kuin kuollut, koska eläintarhasta voi aina karata.
Molemmissa näissä vastaväitteissä on periaatteessa kyse samanlaisesta pelosta kuin lapsella, joka on menossa ensimmäistä kertaa uuteen kouluun: "Äiti, entä jos muut lapset siellä eivät tykkää minusta?"
Lue myös nämäLinkkejäKryoniikka.fi - Suomen Kryoniikkaseura, perustettu 2008.
Alcor: FAQAlcor: Cryonics mythsBen Best: Cryonics FAQScientists’ Cryonics FAQScientists' Open Letter on Cryonics - 60 tiedemiehen allekirjoittama avoin kirje kryoniikan puolesta.
