1. Runsaus vs. niukkuus -- Kopioimisen rajoittaminen pitää yllä kulttuurillista niukkuutta maailmassa, jossa kulttuurillinen runsaus on teknisesti mahdollista. Jos voin kopioida musiikkikokoelmani jonkun Afrikassa asuvan köyhän lapsen MP3-soittimeen, teen sen epäröimättä, koska se kasvattaa maailman kulttuurillisen rikkauden kokonaismäärää. Se on hyväntekeväisyyttä, jossa kaikki voittavat. Jos voisin kopioida ruokaa ja lääkkeitä kuten musiikkia, tekisin senkin epäröimättä, mutta koska se ei ole mahdollista, kopioin sen minkä voin. Sillä ei ole merkitystä jaanko musiikkikokoelmani kaverin kanssa kotona vai tuntemattomien ulkomaalaisten kanssa netissä, koska periaatteesta lasken kaikki maailman ihmiset kavereikseni.
2. Luonnonsuojelu -- Jakamalla musiikkikokoelmani digitaalisessa muodossa netin kautta minun ei tarvitse kuljetuttaa kaukaisten maiden tehtaissa valmistettuja ylipakattuja CD-levyjä paikasta toiseen saastuttavien maa-ajoneuvojen kyydissä. Kopioiminen on luonnosta välittämistä ja luonto on minusta tärkeämpi kuin viihdeteollisuuden voitot.
3. Jos et voi avata sitä, et omista sitä -- En osta kallista levyä, jos en tiedä sisältääkö se muuta kuin yhden hyvän kappaleen. Haluan tietää mitä ostan ennen kuin ostan, jos yleensä ostan. Ostettuani levyn haluan kuunnella sitä missä haluan, milloin haluan, miten haluan ja kenen kanssa haluan ilman käyttörajoitteita. Jos ostan sen, se on minun ja kopioin sen kenelle haluan. Myyjä ei sanele minulle ehtoja mitä saan levylläni tehdä tai olla tekemättä.
4. Jakamista on mahdotonta valvoa ilman orwellilaista yhteiskuntaa -- Kopiointi ei tule lakkaamaan ja kieltolait johtavat vain uusien kopiointikeinojen keksimiseen. Taistelu piratismia vastaan ei onnistu ilman täyttä nettisensuuria ja kansalaisten valvontaa kellon ympäri. Vaikka piratismia pitäisikin huonona asiana, sen estämisen yrittäminen johtaa vielä huonompaan tilanteeseen. On valittava joko piratismi tai digitaalinen diktatuuri, näin kärjistetysti sanoen.
5. Piratismi edistää maailmanrauhaa -- Jos kaikilla on mielenkiintoista kulttuuria ilmaiseksi jaossa, sitä on turha mennä varastamaan. Ei myöskään kannata hyökätä omien varmuuskopioidensa kimppuun. Piratismin laillistaminen edistäisi oikeiden rikosten selvitystä, koska poliisien aikaa ei menisi turhaan miljoonien musiikkifanien jahtaamiseen järjettömästi säädettyjen lakien vuoksi.
6. Leffatähden työ ei ole sen arvokkaampaa kuin jäänhakkaajan työ -- Hittiartistit ja leffatähdet eivät ole mitään aatelisia, joiden työpaikkoja pitäisi suojella kynsin ja hampain. Jääkaappien keksiminen teki jäänmyyjien ammattikunnasta hyödyttömän, koska kukaan ei halunnut enää ostaa jäätä. Jos kopiointi tekee muusikoiden tai leffatähtien ammattikunnista muinaisjäänteitä, joiden töistä ei enää kukaan halua maksaa, se on normaalia kehitystä. Sähkölamppuja ei pidä kieltää kynttiläteollisuuden suojelemiseksi.
7. Oikea muusikko ei tee töitä rahasta vaan rakkaudesta musiikkiin -- Olisi vain hyvä asia, että kaikki rahan vuoksi keksityt artistit vähenisivät. Aina löytyy taiteilijoita, jotka tekevät taidetta rahasta välittämättä. Perinteisellä vastakulttuuriasenteella ajatellen "kaupallisuus" on kirosana, koska siihen liittyy jonkin asian myyminen (niukkuuden kulttuuri) sen sijaan, että asian saisi ilmaiseksi (runsauden kulttuuri). Kaupallinen artisti tekee musiikkia vain saadakseen rahaa (tai tehdäkseen levy-yhtiön sopimuksen vaatiman määrän levyjä) ja tukee siten toiminnallaan niukkuuden kulttuuria. Hän myy "rehellisyytensä, arvonsa ja itsenäisyytensä" eli myy itsensä miellyttääkseen muita. Epäkaupallinen artisti tekee musiikkia musiikin tekemisen ilosta, jakaa sen maailmalle ilmaiseksi ja tukee runsauden kulttuurin luomista.
8. Remiksaus -- Kulttuurin muuttaminen ja muokkaaminen kuuluu koko ihmiskunnalle. Jos köyhimmilläkin Afrikan lapsilla on vapaa pääsy koko maailman kulttuuriperintöön ja vapaus tehdä uusia tulkintoja teoksista, maailman kulttuurillinen rikkaus kasvaa. Mikään teos ei synny tyhjiössä vaan kaikki ovat jollakin tavoin velkaa jollekin aikaisemmalle teokselle. Jokainen kopioi ja muokkaa vanhoja ideoita, muistoja, maisemia, tarinoita ja säveliä uusiin muotoihin. Uuden teoksen luominen on aina yhteisestä kulttuuriperinnöstä ottamista ja uusi teos kuuluu aina yhteiseen kulttuuriperintöön.
9. Kulttuurin säilyttäminen -- Jos teoksesta on vain yksi kopio, sen näkevät vain harvat ja sen katoaminen on uhka. Jos teoksesta on miljoonia kopioita ympäri maailmaa, sen voivat nähdä kaikki milloin haluavat eikä muutaman kopion katoaminen haittaa, koska sen voi kopioida aina uudelleen kaverilta. Kaupoista kadonneet teokset löytyvät aina digitaalisessa muodossa jonkun kovalevyltä. Kaikki säilyy, mikään ei unohdu. Ajattele Wikipediaa, jossa voit katsoa leffan sen sijaan, että luet vain leffasta kirjoitetun artikkelin ja muokata molempia paremmiksi, kaikkien versioiden jäädessä muistiin.
10. Perusteita oli mielessä yhdeksän, vaikka Internetin perinnetapoihin kuuluu keksiä kymmenen, joten syvennetään asiaa hieman pidemmälle.
Otetaan esimerkiksi vitsi. Kun kerrot vitsin jollekin, olet kopioinut sen eteenpäin ja samaa vitsiä on nyt kaksi kappaletta. Mitä enemmän vitsiä kerrotaan (ja muokataan paremmaksi matkalla), sen vitsikkäämpiä ihmisistä tulee. Jaettu ilo on moninkertainen ilo. Tämä on
runsauden kulttuuri, jossa kopioiminen tekee kaikista rikkaampia.
Niukkuuden kulttuurissa puolestaan yksi ihminen väittää omistavansa vitsin ja kieltää sen kertomisen eteenpäin (tai muuttamisen) ilman hänen suostumustaan. Hän ottaa vitsin yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja laittaa sen omaan taskuunsa. Toisin sanoen hän
varastaa yhteisestä kulttuurikassasta. Hän näkee vitsin omanaan, ei yhteisenä. Tässä on periaatteellinen asenne-ero: piraatit näkevät monopolistit varkaina, monopolistit näkevät piraatit varkaina. Itsekkyys vs. altruismi, niukkuus vs. runsaus. Jos keksit vitsin ja haluat todella pitää sen omana tietonasi,
älä kerro sitä kenellekään. Heti kertoessasi sen eteenpäin se lakkaa olemasta sinun vitsisi. Et voi napata sitä takaisin toisen ihmisen päästä tai estää häntä kopioimasta sitä edelleen.
Tämä korostuu entisestään, jos ja kun tallennamme tietoa tulevaisuudessa keinotekoisiin valokuvamuisteihin ja aivot, tietokoneet ja Internet linkittyvät erottamattomasti toisiinsa:
estämällä digitaalisen tiedon kopiointia ja muokkaamista estät minua ajattelemasta. Jos yksi ihminen näkee elokuvan nettikamerasilmillään, se siirtyy kaikkien maailman ihmisten kollektiiviseen muistiin. Jos kiellät kamerat teattereista ja kiellät nettilataukset, hidastat ihmislajin kehitystä kollektiiviseksi tietoisuudeksi. Asenteiden ja sääntöjen pitäisi muuttua tekniikan mukana, ei vasta sen jälkeen, kun tekniikka lopulta
pakottaa ne muuttumaan. Tiedostonjakamisen kehityksessä ollaan jo suurelta osin siinä tilanteessa, että tekniikka on jyrännyt viihdeteollisuuden dinosaurukset nurin, mutta kelkasta tipahtaneet yrittävät edelleen ratsastaa fossiileilla.
Olemme kehittyneet niukkuuden maailmassa, joten runsauden maailmaan sopeutuminen vaatii uudenlaisten tapojen ja vaistojen omaksumista. Jos ikänsä köyhyydessä ja luonnon armoilla eläneet luolamiehet heitetään tulevaisuuden kulttuuriin, jossa ovet voi jättää lukitsematta ja arvoesineet vartioimatta, naiset voivat kulkea paljastavissa asuissa pelkäämättä ahdistelijoita, tavaroita voi lainata naapureille pelkäämättä niiden häviämistä ja kaikkea voi kopioida ilmaiseksi kulttuurirajoista välittämättä, luolamiehet yrittävät kahmia kaiken itselleen ja suojella reviireitään kuin kävisivät edelleen selviytymiskamppailua savannien niukoissa olosuhteissa. Tulevaisuuden ihmiset katselevat tätä luolamiesten intoilua hieman säälien; kuin koiraa, joka yrittää piilottaa luuta kaivamalla lattiaa. (Sivumennen sanoen ylipainoisten ihmisten mässäilyn katsominen herättää minussa joskus samanlaista sääliä; niukan ravinnon maailmassa kehittynyt keho ei ole vielä sopeutunut tarjolla oleviin yltäkylläisiin ruoka-annoksiin ja matelija-aivot käskevät ihmisparkoja nielemään heti kaiken mitä on tarjolla.)
Kulttuurin kopiointia vastustavat ovat kuin luolamiehiä, jotka luulevat ihmisten varastavan vitsejä heidän taskustaan. Aivan kuin naapuriheimo olisi varastanut heiltä tulen sytyttämällä soihtunsa heidän nuotiostaan. Aivan kuin kamera olisi varastanut heidän sielunsa, koska he näkevät omat kasvonsa muualla kuin kehossaan. Aivan kuin tulevaisuudesta tullut muukalainen olisi tehnyt hologrammin heimon pyhästä patsaasta ja heimo kauhistelisi, että muukalainen otti pyhän hengen pois heidän patsaansa sisästä. Jos kopiointi on varkautta, valokuvan ottaminen on kidnappaus.
Jos avaruuspiraattien tähtialus laskeutuu planeetallesi, kopioi edistyneemmällä teknologiallaan
kaiken kulttuurisi paikallisista laeista välittämättä ja häipyy takaisin avaruuteen nauttimaan saaliistaan, planeettasi ei menetä mitään ja taisteleminen piraatteja vastaan verraten avuttomalla teknologialla olisi joka tapauksessa pelkkää resurssien tuhlausta. Avaruuspiraatit eivät välitä rahoistasi ja jalokivistäsi, sillä hehän ovat pitkälle kehittynyt avaruusmatkaileva laji; he voivat lentää
timanttitähdelle, jos tarvitsevat timantteja. Avaruuspiraatit tietävät, että todellinen rikkaus on kulttuurillista rikkautta. Vaikka planeettasi tuhoutuisi, sen kulttuuri säilyisi, koska siitä on olemassa kopio avaruuspiraattien uupumattoman hyväntekeväisyystyön ansiosta. Piraatit ovat tarinan sankareita, eivät roistoja.
"Thousands of candles can be lit from a single candle, and the life of the candle will not be shortened. Happiness never decreases by being shared."
- Buddha
