On taas aika koskettavan runouden. Runot ovat siitä käteviä, ettei niistä nauttimiseen tarvitse tuhlata aikaa samalla lailla kuin vaikkapa fantasiaromaaneihin. Ne ovat tiivistä täytettä, vähän kuin ravintopillereitä: kaikki tärkeimmät vitamiinit pienessä paketissa.
Carl Sandburg: I Am The People, The Mob
W.H.Auden: The Fall of Rome
Sylvia Plath: Last Words
Dylan Thomas: And Death Shall Have No Dominion
T.S. Eliot: The Hollow Men
Runoudesta tulikin mieleeni, että pian on myös Halo 2:sen aika. Jos olen runouden suhteen äärimmäisen nirso, niin olen sitä myös pelien suhteen. Halo 2 jäänee ainoaksi peliksi, jonka ostan tänä vuonna.
Break in the sun till the sun breaks down
WISDOMISM A Moral Theory for the Age of Information
1 tunti sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti