4.3.09

Henkisyyttä ilman hengellisyyttä

Nimimerkki Kerrostalon Profeetta sanoo: "Transhumanismissa minua eniten harmittaa juuri tämä hengellisyyden puute. Ei siinä ole kyse mistään yliluonnollisesta."

Tuntuu siltä kuin lentokapteenille tultaisiin sanomaan, että voisitko lentää hieman hengellisemmin, koska tässä lennossa ei ole minusta tarpeeksi hengellisyyttä. Jos ei ole kyse mistään yliluonnollisesta, mistä sitten? Tarkoitatko, että lentokapteenin pitäisi laulaa mikkiin ylistystä pilvimassoille? Kuunnella Wagneria lennon aikana? Tuntea syvää yhteyttä universumiin? Muistella lapsuutensa lentokoneleikkejä? Soittaa kaverille ja kertoa, että arvostaa ystävyyttä? Järjestää matkustamoon yhteislauluhetki? Kone pysyy ilmassa ilman hengellisyyttä ja pilotin henkilökohtaiset mieltymykset ovat hänen henkilökohtaisia mieltymyksiään.

Minusta transhumanistinen ajattelu on jo täynnä suuria tunteita, empatiaa, rakkautta, ilon kyyneliä, oivalluksia, ymmärrystä, huippukokemuksia ja meditointia elämän syvällisimpien kysymyksien äärellä. Niihin ei tarvita (eikä kaivata) jumalia, henkiä, aaveita tai maagista keijupölyä. Maailmankaikkeus on normaali paikka. Transhumanismi tai tiede tai teknologia eivät ryövää maailmasta ihmeellisyyttä tai henkisyyttä, koska maailmassa ei ole koskaan ollut mitään ihmeellistä. Kaikki ihmeellisyys tai "hengellisyys" on ihmisten mielissä.

Alan Watts puhui aikoinaan piikikkäistä ja mönjäisistä ihmisistä. Piikikkäät haluavat kaiken olevan tarkkaa ja järjestyksessä, mönjäiset kaipaavat hämäryyttä ja monitulkintaisuutta. Ehkä transhumanistit näyttävät sinusta ainoastaan piikikkäiltä ja kaipaisit enemmän mönjäisyyttä sekaan. Se johtuu kuitenkin vain omasta näkökulmastasi, sinun fokuksesi on erilainen. Henkisyyttä ei puutu - se on vain toisenlaisella tasolla kuin odotat.





Kerrostalon Profeetta: "Entäpäs sitten, jos "kuolemaa" ei ole ja se mitä me kutsumme "kuolemaksi" onkin vain muodonmuutos tai jopa askel seuraavaan kehitysvaiheeseen?"

Kuten sanottua, kuolema ei ole ongelma, sen pakollisuus on ongelma. Jokaisen tulisi voida itse päättää haluaako kuolla vai ei. Samoin kuin jokainen tulisi voida itse päättää haluaako ottaa askeleen seuraavaan kehitysvaiheeseen vai ei. Sillä ei ole merkitystä onko kuolema askel johonkin vai ei, askeleen ottamisen vain tulisi olla ihmisen itsensä päätettävissä. Tällä hetkellä luonto puskee ihmisiä pakolla ottamaan askeleen tuntemattomaan. Ja tuntematonhan voi olla paljon tyhjempi, tylsempi ja vähemmän henkisempi kuin tämä maailma.

Jos kuolema todella olisi askel johonkin parempaan, haluaisin tietää sen etukäteen ja tieteellisesti todistetusti. En osta sikaa säkissä vain siksi, että jonkun mielestä tuntuu siltä, että säkistä löytyy ihmisen seuraava kehitysvaihe.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Käyttämistäsi sanavalinnoista huokuu sellainen ikävä leima. Sinä oletat ihan liikaa, äläs nyt laita sanoja suuhuni. Lentokapteeni voi minun puolestani vaikka tanssia ripaskaa. En minä koita käskeä ketään tekemään mitään tai sanoa, mitä jonkun "pitäisi" tehdä.

"Jos ei ole kyse mistään yliluonnollisesta, mistä sitten?"

Ei hengellisyys ole mitään lauleskelua tai maagista keijupölyä. Kuten sinä itse sanoit, maailmassa ei ole koskaan ollut mitään ihmeellistä ja maailmankaikkeus on ihan normaali paikka. Ei yliluonnollisessakaan lopulta ole mitään "yliluonnollista". Se on ihan normaalia meininkiä. "Yliluonnollinenkin" voi muuttua tiedon ja ymmärtämisen avulla luonnolliseksi (se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alunperin "yliluonnollista" asiaa olisi olemassa), ja tätä minä ehkä ymmärrän hengellisyydellä - se on eräänlaista intuitiivista viisautta, joka yhdistää "piikikkyyden" ja "mönjäisyyden".

Jos haluaa ymmärtää todellisuutta, niin nykytieteen antamat lasit tuntuvat olevan siihen valitettavan kapeat ja putkimaiset. Kaikkea kun ei voi kvantifioida kaavioksi. Ei minulla mitään transhumanismia/-isteja vastaan ole, mutta minua vähän arveluttaa lopputulos, mikäli teknologiseen kehitykseen tähtäävästä aatteesta puuttuu ns. universaali viisaus.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Minua vähän arveluttaa lopputulos, jos järkevään ajatteluun aletaan sekoittaa tällaista ns. universaalia viisautta, jota ei voi arvioida eikä verrata mihinkään.

Evojeesus kirjoitti...

Jep, on ylipäätään vaikea erottaa mikä on meistä riippumatonta "todellisuutta" ja mikä on tietoisuutemme tekemää projektiota.

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän.

"Jep, on ylipäätään vaikea erottaa mikä on meistä riippumatonta "todellisuutta" ja mikä on tietoisuutemme tekemää projektiota."

Niin on.

Evojeesus kirjoitti...

Vaikuttaa siltä että ainakin osa "henkisyydestä" on silkkaa projektiota, esim. nämä enkelien kanssa juttelijat ja ufoviestien vastaanottajat..

Anonyymi kirjoitti...

Onko henkisyys eri asia kuin hengellisyys, vai mitä te sillä tarkoitatte?

"...jos järkevään ajatteluun aletaan sekoittaa tällaista ns. universaalia viisautta..."

Eikö viisaus ole mielestäsi järkevää?

Yksityisetsiva kirjoitti...

Henkisyys ja hengellisyys kuulostavat minulle aivan samanlaiselta sanahelinältä.

Eikö viisaus ole mielestäsi järkevää?

Tyhjänpäiväistä sanojen määritelmien pyörittelyä. Jos viisaus tarkoittaa sinulle jotakin määrittelemätöntä mumbojumboa, niin ei se silloin ole järkevää.

Kerro mitä se universaali mumbojumbo on. Kerro mitä asioita pitäisi *käytännössä* tehdä toisella tavalla, jos haluaisi olla hengellisempi. Muuten en voi arvioida mitä minulta puuttuu tai mitä minulla jo on.

Anonyymi kirjoitti...

Kerrostalon profeetta: Olen sattumalta törmännyt kommentteihisi aika monenlaisissa blogeissa.

Luullakseni olen päätynyt hyvin samankaltaiselle tielle. Tie on yksinäinen.

Kun tiellä on tarpeeksi pitkällä, on nykyisen yhteiskunnan kannalta täysin marginaalissa eikä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä enää käytännössä löydy.

Siksi helposti tulee ajoittain tarve hakea vahvistusta väittelemällä muiden kanssa. Jotenkin sitä kai alitajuisesti ajattelee, että jos saa vakuutetuksi jonkun muun, voi vahvistaa omaa käsitystään.

Mutta: ei muita ihmisten mieltä voi kääntää argumentoimalla. Yrittämisestä seuraa vain tuskaa. Oikeastaan ainoa järkevä syy väitellä näista asioista verkossa on lyödä tarpeeksi päätä seinään oppiakseen, ettei lopulta mikään muu muutos kuin itsestä lähtevä ei ole mahdollinen. Se auttaa myös kamppailussa oman mielen kanssa.

Tsemppiä, kyllä se siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitoksia anonyymille, sitä samaa. Ei löydy? Mikäs sinä sitten olet? :) Kyllä meitä oikeastaan on yllättävän paljon, suurin osa vain on hiljaa.

En minä hae vahvistusta, enkä yritä "markkinoida" maailmankatsomustani. Ei minulle ole sillä mitään merkitystä, vakuuttuuko joku muu jostain. Koen silti, ettei tietoa ole järkeä hamstrata... toisinaan sitä keksii itsekin kaikenlaista. Toiset kuuntelevat ja ymmärtävät, toiset eivät - minä esitän oman viestini, tehkööt muut siitä omat johtopäätöksensä. Tämä on minulle eräänlaista digitaalista mietiskelyä, mutta toisaalta ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat.

Kirjoitin eilen vielä tämän, mutta nettiyhteyteni hajosi ratkaisevalla hetkellä:

@Yksityisetsiva:
Se universaali mumbojumbo tarkoittaa minusta intuitiivista tapaa ymmärtää asioita ilman niiden eksaktia määrittelemistä. Samanlaista oivaltamista se pohjimmiltaan on kuin mikä tahansa muukin oivaltaminen.

Se on eräänlaista kokonaisuuksien hahmottamista, jota voisi havainnollistaa vaikka näin: jos tarkastelet elefanttia liian läheltä, näet ehkä vain jalan tai kärsän. Voit tietty kääntää päätäsi ja nähdä, että no nyt tuossa on sitten korvat ja muitakin jalkoja ja niin edelleen. Voit myös ottaa elefantista vaikka kudosnäytteen ja asettua tarkastelemaan kudoksen solujen rakennetta elektronimikroskoopilla - mutta jos et missään vaiheessa ota muutamaa askelta taaksepäin nähdäksesi elefantin kokonaisuudessaan, et lopulta tiedä, mikä elefantti on. Jos kyseessä on niinkin pieni kohde kuin elefantti, tämä on tietty aika helppoa, toisin kuin laajempia juttuja tarkastellessa.

Pointtini tässä oli se, että eksakti määrittely voi toisinaan olla hyvinkin kahlitsevaa. Sinä puhuit aikaisemmin piikeistä ja mönjistä - tämä saattaa sinusta vaikuttaa hyvinkin mönjäiseltä meiningiltä, mutta kyse on ennemmin näiden kahden yhteenliittymästä. Ymmärrykseen tarvitaan sekä piikikkyyttä että mönjäisyyttä. Siitä en ole ihan varma, olenko piikikäs mönjä vai mönjäinen piikki, ehkä ne ovat sama asia.

Mitä tulee siihen, mitä sinun "pitäisi" tehdä käytännössä - en osaa kysymykseen vastata ja vaikka osaisinkin, en vastaisi. Hengellisyys kun ei ole mikään "kaikki heti mulle nyt" -juttu, kuten ei viisauskaan, vaan se vaatii tiettyä henkilökohtaista uhrautumista. Se ei ole lopputulos, vaan prosessi. Mikä minä muka olen sinulle kertomaan, miten voisit parhaiten kokea ja toteuttaa omaa hengellisyyttäsi? Sinun täytyy keksiä se itse, tai ehkä sinä jo teetkin niin. Olennainen kysymys onkin: "Haluatko sinä olla hengellisempi?" Jos haluat, varmasti löydät siihen myös keinon. Jos et halua, niin sitten et halua.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=9sXZgNwfzYc

Robert Anton Wilson - Joy of Art

Ei saa tuputtaa.

Senno Ekto Gamat

Anonyymi kirjoitti...

Tuputtaa? Minä vastasin kysymykseen hei.

Anonyymi kirjoitti...

Kysymykseen voi vastata tuputtamattakin.

Mikko kirjoitti...

Anonyymi: Sanonta "pitää syöttää pienellä lusikalla" sopii tähän hyvin.

Oletteko kommentaattorit katsoneet tuon videon? Se on hyvä ja lyhyt. Tulee mieleen Einsteinin toteamus "ongelmia ei voi ratkaista samalla ajattelun tasolle kuin ne ovat syntyneet".

Tulee fiilis, että piikikäs Yksityisetsivä linkkasi Wattsin videoon hakatakseen mönjäisiä videolla päähän, eikä edistääkseen yhteisymmärrystä: hämäryys ja monitulkintaisuus ovat aika negatiivisesti arvoladattuja termejä. Toivottavasti olen väärässä.

Wattsin arviot tuntuvat oikeilta siinä, että mönjäisyys ja piikikkyys ovat tavallaan todellisuuden eri tasoja. Kommunikaatiovaikeudet alkavat jo siitä, miten käsite "taso" ymmärretään: kun asiaa miettii hieman, tajuaa ettei se ole, eikä voikaan olla puhtaasti piikikäs eikä mönjäinen käsite.

Oikeastaan Wattsin pointin voi selittää toisin siten, että jos haluaa siirtyä ylemmälle tarkastelutasolle, mönjäisten ja piikikkäiden on pakko toimia yhteistyössä. Mitään muuta tapaa siirtymään ei ole. Kaikki tieteelliset keksinnöt ovat viimekädessä olleet ensin mönjäisiä.

Länsimaisen yhteiskunnan kirous on, että mönjäiset ihmiset ovat ryhtyneet piikikkäille vihamielisiksi. Oikeastaan mönjäiset lähinnä rakentavat defenssejä suojatakseen omia jämähtäneitä ajatuksiaan. Mönjäiset ovat nostaneet siilinpiikit pystyyn. Vielä alemmalle tasolle jämähtäneistä mönjäisistä ei ole hyötyä seuraavalle tasolle pääsemisessä.

Kirjoitin asiasta pidemmin merkinnän vähän toisesta näkökulmasta lähtien, Kipinänä oli New Scientistin artikkeli uusimmista psykologisista tutkimuksista liittyen Idän ja Lännen kulttuureihin ja ajattelun eroihin.

Vanhan sanonnan mukaan insinööri voi rakentaa mitä tahansa jonka tiedemies ymmärtää. Transhumanismi tuntuu perustuvan ajatukselle, että se on vain teknologinen eikä tiedollinen ongelma. Luulen että kyseessä on kategoriavirhe.

Insinööri ei pysty luomaan kuolleesta elävää, ja syy tuntuisi olevan ettei tiede vielä oikeasti ymmärrä elämää. Elämän synnyttäminen olisi vasta ensimmäinen askel transhumanismin toteutumisen polulla, sen jälkeen on muita, vielä isompia haasteita.

En minä silti mitenkään "vastusta" transhumanismia, eiköhän hankkeesta synny kaikenlaista mielenkiintoista sivutuotetta vaikka lopputulos jäisikin saavuttamatta.

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja mitähän minä olen tuputtanut, kun en edusta mitään uskontokuntaa, kirkkoa, yhdistystä, instituutiota tai esoteeristä agendaa...? "Tuputtaminen" olkoon sinun tulkintasi - mutta se ei ole ollut, eikä tule olemaan tarkoitukseni.

Anonyymi kirjoitti...

Minä ainakin tuputan. En minäkään edusta ketään tai mitään. Tietääkseni.

Sitten on sellaisia kuin Mikko tuossa, jotka puhuu niin hienosti, ettei jalat enää kosketa maan pintaa kuin todella harvoin.

Meidän muiden pitää kyllä sitten jo vähintään edes kovaan ääneen pää painuksissa toitotella, että hävettää: "Joo, hävettää!!! Tuputan."

Ne jotka sanoo, ettei tuputa, aivan varmasti tuputtaa. Eivätkä siat edes myönnä!

...

Kyllä minä tiedän, ettet sinä tuputa.

Kerrostalon profeetta kirjoitti...

Hei taas sinulle. Ajattelin, että voisit ehkä olla kiinnostunut H.P. Blavatskyn teoksesta "Hunnuton Isis", mikäli et ole sitä lukenut. Erit. tiedettä käsittelevästä ensimmäisestä osasta. Tai ehkä et, heh.

Lisätietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Isis_Unveiled

ps. Pidä mielesi auki. :)