Marshall Brain on tullut kuuluisaksi HowStuffWorksin perustajana. Siinä ohessa hän pitää Robotic Nation Evidence –blogia, joka keskittyy robottien täyttämään tulevaisuuteemme. Eilisessä merkinnässään Robots and teachers hän ottaa kantaa uutiseen, jossa kerrotaan liiallisen televisionkatselun olevan pahaksi lapsille.
“Children who were exposed to the unrealistic levels of stimulation at a young age continued to expect this in later life, leading to difficulty dealing with the slower pace of school and homework.”
Ja tästä näemme, että on kaksi tapaa katsoa maailmaa:
1. Vanhassa maailmankuvassa ylistimuloidut lapset ovat ongelma, koska heidän aivonsa odottavat enemmän stimulaatioita kuin koulu voi tarjota. Niinpä luokittelemme heidän kärsivän ADD:stä ja annamme Ritalinia, jotta heidän aivonsa hidastuisivat koulun ”normaalille” tasolle.
2. Uudessa maailmankuvassa rohkaisemme lapsia ylistimuloimaan aivojaan niin paljon kuin mahdollista. Tämä nopeuttaa aivoja ja tekee lapsista älykkäämpiä. Luokittelemme normaalit koululuokat lapsille vaarallisiksi ”Stimulation Deprivation Enviromenteiksi” (SPE), joissa lapsia uhkaa tylsistyminen ja taantuminen.
Asetelma on liioitellun mustavalkoinen, mutta jälleen esimerkki siitä miten normaali-ihmisyyden ylittäjiä pidetään automaattisesti sairaina ja heidät yritetään palauttaa harmaan massan tasolle.
Robotit ovat tietysti ratkaisu tähänkin ongelmaan. Ihmisopettajat ovat hitaita ja tylsiä, eivät he jaksa leikkiä lasten kanssa jatkuvasti. Robotti-ope hoitaisi homman väsymättä, paljon vikkelämmin ja tehokkaammin. Ja miksi lasten pitäisi yleensä istua koulussa? He voivat oppia kotonaan tietokoneen välityksellä ja vanhemmat voivat tarkkailla opetusta vierestä. Vanhemmilla taas on aikaa olla kotona lastensa kanssa, koska robotit hoitavat myös heidän päivätyönsä.
Mitä työtä ihmisille yleensä jää? Eipä paljonkaan. Marshall Brain kertoo:
- robotit hoitavat tehdastyöt
- robotit hoitavat palvelutyöt
- robotit hoitavat liikenteen
- robotit huolehtivat turvallisuudesta
- robotit hoitavat sotimisen
- robotit hoitavat näyttelemisen
- robotit hoitavat lääkitsemisen
- robotit hoitavat rakentamisen
- robotit hoitavat lentämisen
- robotit hoitavat toimistotyöt
- robotit hoitavat tutkimustyöt
- robotit hoitavat opetuksen
- robotit hoitavat maanviljelyn
Yleensäottaen robotit tekevät kaiken paremmin. Kukaan ei ole korvaamaton. Robotit maalaavat hienompia tauluja kuin ihmiset, soittavat parempaa musiikkia kuin ihmiset ja kirjoittavat mielenkiintoisempia blogeja. Työntekijät paiskivat silmät ristissä ylitöitä; ensin tuplavuoroa, sitten triplavuoroa – mutta ei auta, lopulta ihmiset saavat potkut ja robotit astuvat remmiin tekemään työtä väsymättä kellon ympäri. Loppuun ajetut ihmisparat jäävät työttömiksi rannalle ruikuttamaan. Mutta keksitäänkö ihmisille tulevaisuudessa uusia töitä? Kyllä, mutta robotit vievät pian nekin. Ihmisten työtehtäviksi jää suunnilleen vauvan pitäminen sylissä ja kissan silittäminen.
Onko tällainen työttömyys sitten huono juttu? Ihmisillä on enemmän aikaa harrastuksille, leikkimiselle, matkustamiselle ja uusien asioiden opettelulle. Pysyvällä palkallisella lomalla ehtii katsella väliinjääneet TV-sarjat ja lukea viimeinkin kaikki uutuuskirjat. Hetkinen – palkallisella lomalla? Kuka sen palkan maksaa? Järjestääkö yhteiskunta kaikille kansalaisille yhtäläisen peruspalkan? Sehän olisi ihan järkevä ratkaisu, eiväthän robotit mitään palkkarahoilla tee. Tehdasrobotin palkkashekki (24 tunnin päivätyöstä) voisikin mennä ihmiselle, joka toimisi oman nimikkorobottinsa huoltajana. Tai yleensä ottaen kaikkien robottien tienaamat rahat jaettaisiin kaikkien ihmisten kesken.
Vaan tuleeko meistä tällä menolla dekadentti tarkkailijalaji? Robotit tuottavat viihdettä koteihin ja ihmiset vain istuvat sohvalla vailla huolen häivää, nektaria siemaillen ja juoruillen. Kukaan ei viitsi sormeaan nostaa, robotit tekevät kaiken puolestamme.
Mikä tässä kuvassa on vialla?
Siitä unohtuu eräs oleellinen seikka: mekin olemme tulevaisuudessa robotteja. Robotit hoitavat työt paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmiset, joten on vain järkevä ratkaisu, että ryhdymme lisäämään koneosia myös itseemme. Robottien maailmanvalloitusta ja ihmisten syrjäyttämistä ei tule tapahtumaan, koska olemme samalla puolella. Siirtymävaiheessa ihmiset voivat vielä seisoa toimettomina, mutta posthumanismi seuraa transitiota vääjäämättä.
Tulevaisuuden ihmiset tulevat olemaan monitoimikoneita, jotka voivat siirtyä vaivattomasti työstä toiseen ja tehdä sitä työtä mikä sattuu huvittamaan. Kyborgieläinlääkärit leikkaavat potilaita laserintarkasti ja kyborgimaalarit luovat kankaalle hypersurrealistisia maisemia. Kyborgiopettaja on se sama vanha ihmisopettaja, mutta päivitettyä mallia.
Asetelma robottien ja ihmisten välillä ei ole mustavalkoinen. Ihmisten työttömyyttä ei torjuta robottien kieltämisellä ja työpaikkojen suojelemisella. Roboteille ei kannata ryhtyä tarjoamaan Ritalinia, jotta ne hidastuivat ihmisen tasolle. Oikea ratkaisu on ylikellottaa ihmiset robottien tasolle.
Linkit
Robotic Nation
Robots in 2015
Robotic Freedom
Robotic Nation FAQ
Mission to Mars
When you think about it, it is a miracle that any of us ever got to read Harry Potter. Consider the fact that a book with this much potential was written by a person on welfare. Think about how many other works -- music, art, literature, engineering, science, invention -- have never seen the light of day because of the same sorts of social problems (or because the potential author/artist/inventor is working 12 hours a day scrubbing toilets in two minimum wage jobs to make ends meet).
- Marshall Brain, Robotic Freedom
Frontier Models are Capable of In-context Scheming
4 tuntia sitten
2 kommenttia:
En kyllä todellakaan allekirjoita väitettä että robotit maalaisivat "hienompia tauluja kuin ihmiset". Varmasti robotti pystyisi teknisesti taitavampaan (tai ainakin tarkempaan) jälkeen kuin ihminen. Taiteen tärkeimpänä prioteettina ei ole ympäristön jäljentäminen vaan taiteilijan subjektiivinen näkemys ympäristöstä ja sen merkityksestä hänelle itselleen. Yksinkertaisemmin: taiteilijan teokselle antamasta "sanomasta".
Siinä vaiheessa kun robotti/AI läpäisee Turingin testin, voimme alkaa pohtia pystyisikö se kenties taiteilemaan ja kertomaan meille jotain syvällistä robottiudesta.
Jos saisit yllättäen tietää, että suosikkimaalauksesi on robotin tekemä, vähenisikö sen taiteellinen arvo silmissäsi äkillisesti? Jos vähenisi, silloin määrittelet taiteen "aidoksi" ainoastaan ihmismielen läpi suodatettuna. Tällainen on minusta ahdasmielistä, jos vaihtoehtona on universaalimpi, ihmistaiteilijasta riippumaton määritelmä taiteelle. Kyllä, taide on subjektiivinen näkemys, mutta subjektiivisen näkemyksen ei tarvitse kuulua ihmiselle.
Jos robottiin ohjelmoidaan sinun subjektiivinen näkemyksesi hyvästä taiteesta, silloin robotti voi maalata juuri sinun mielestäsi hyviä maalauksia, mutta paljon tarkemmin ja nopeammin. Jos et tiedä tauluja robotin maalaamiksi, et huomaa eroa.
Turingin testikin on ahdasmielinen: se mittaa ihmisälyä, ei yleisälyä. Turingin testiä läpäisemätön tekoäly voi olla jo paljon ihmisälyä parempi suuremmassa määrässä asioita, koska ihmisäly on vain yksi alaotsikko suuremmassa yleisälyjen kategoriassa. Juuri nykyisenlainen ihmisäly ei ole tärkein mittari.
Kärjistettynä voisi yhtä hyvin sanoa, että vain kitaralla soitettu musiikki on oikeaa musiikkia ja muut soittimet tulevat olemaan aina huonoja elleivät ne opi soimaan kuten kitara.
Lähetä kommentti