Näyttelijän tiekartta

Actor’s Web Log – Peter Malof pitää blogia näyttelemisestä.

Näytteleminen ja muut (ne vähemmän pehmeät) tavat muuntautua toisenlaisiksi olennoiksi ja persoonallisuuksiksi yhdistyvät mielessäni hyvin tiukasti toisiinsa. En tee myöskään suuria eroja ”normaalin” elämän enkä näyttelemisen välille. Joistakin se voi kuulostaa teennäiseltä ja keinotekoiselta (tai hämmentävältä ja vaaralliselta), etten suostu pysymään ”luonnollisessa” persoonallisuudessani, mutta yhteen hahmoon pysähtyminen on liian rajoittavaa. Ihmiset ottavat erilaisia rooleja tiedostamattaan tilanteen mukaan, mutta minä haluan tiedostaa ja valita omat roolini. Jos haluan olla avoin ja ulospäinsuuntautunut, teen itsestäni avoimen ja ulospäinsuuntautuneen, vaikka olisin "luonnostani" hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. Jos satun vahingossa oopperaan, voin yksinkertaisesti päättää pitäväni oopperasta ja pitää siitä ihan oikeasti, vaikka se olisi täysin "luonnollisen" musiikkimakuni vastaista. Sillä ei ole väliä millainen minä olen vaan sillä mitä itsestäni teen.

Without getting into a big discussion about what it means to be a human being, let’s agree, for now, to define a being in what may be a limited manner. Think of a being in terms of its consciousness, its awareness. In an immediate sense (as opposed to an historical or, perhaps, spiritual sense), you are, moment to moment, whatever inhabits your consciousness. Much of the time (for many of us) our moments are filled with self-image. This strengthens our sense that we are, not only human beings, but very specific human beings. If, however, even for a very short moment, our consciousness (our awareness) is filled entirely with a tree that stands in front of us, for that short moment the tree defines our being. In other words, it’s the only thing that’s going on. While fully seeing the tree, there is only Tree-ness. There’s nothing else in the moment. So it's accurate to say that we have, in a very real sense, “become” the tree, even if for only a short time.

But what does this have to do with acting? Well, when we “become” the tree, a very interesting thing happens. The boundaries that define us as individuals are stretched beyond our limited perception of self. We allow ourselves to become more than ourselves. We include something beyond ourselves (in this case, a tree) in our sphere of reality. Similarly, actors who are effective at stretching their boundaries, broadening their awareness to include more than themselves, become larger individuals. We call this presence.
- Enlarging Your Boundaries – Part Two

Näyttelijäblogin ohessa on myös Malofin ilmainen nettikirja The Actor’s Roadmap.

I'm using the term "character acting" to apply to all "serious" acting because, no matter what the role, it's helpful to embrace the concept that a character must be built. The notion of building a character is not synonymous with false acting. In fact, if you don't build your character, consciously, as a manipulative artist, you are liable to harm the story.

Eilen huomasin erään perunalastumerkin mainoslauseen: Making Good Even Better. Varsin sopiva.


All the world's a stage, And all the men and women merely players: They have their exits and their entrances; And one man in his time plays many parts.
- William Shakespeare