Frak yotz

Yksi pienimmistä tulevaisuusaktivismin muodoista on se, että ryhtyy käyttämään tulevaisuuden sanoja, joiden haluaa yleistyvän tulevaisuudessa. Otetaan esimerkiksi Judge Dreddin kirosana drokk. Jos haluamme tulevaisuuden, jossa käytetään scifistisempiä kirosanoja, ryhtykäämme käyttämään niitä tänään. Pukeutuminen on toinen pikkujuttu: jos haluat tulevaisuuden ihmisten näyttävän kybergooteilta, pukeudu sellaiseksi tänään ja edistä tyylien vuotamista valtavirtaan vähintään laimennettuina versiona.

Nykymaailman rajojen ylittäminen kielen, kulttuurin, asenteiden, tunteiden, taiteiden, ihmissuhteiden, kasvatuksen ja muiden "pehmeiden" asioiden puolella jätetään transhumanismissa vähemmälle huomiolle, ainakin noin näennäisesti. Niiden kehittyminen on tavallaan itsestäänselvää, eivätkä ne ole erityisen radikaaleja muutoksia, joten niihin ei myöskään panosteta kovin suunnitelmallisesti. Ajatellaan, että teknologian muuttuessa ne muuttuvat itsekseen ja katu keksii omat käyttötarkoituksensa. Jokainen pukeutuu ja käyttäytyy omalla tyylillään tai sillä tyylillä mitä kaupasta sattuu löytymään ja sillä siisti. Tyyliä ei valita tietoisesti tulevaisuuden kulttuurin näkökulmasta.

Tarvitaan jotain sen suuntaista kuin Maximum Cultural Development. Otetaan parhaat palat todellisista ja fiktiivisistä kulttuureista ja yhdistetään ne tulevaisuuden superkulttuuriksi. Laitetaan tulevaisuus muistuttamaan vaikka Star Trekin ja Star Warsin sekoitusta. Sisustetaan oikeasti kuten kuvitteellisella 24. vuosisadalla. Kaupoissa ei ehkä myydä niitä vaatteita tai sisustuselementtejä, joita haluaisit käyttää tulevaisuudessa, eikä kaveripiirissä käytetä niitä sanoja tai käyttäytymismalleja, joiden haluaisit yleistyvän tulevaisuudessa. Mutta jonkun niitä on alettava käyttää.

Ihmisillä on tietty meemistö ja beemistö, joka ohjaa käyttäytymistä. Se syntyy perheen ja suvun perinteistä, koulutuksesta, kaveripiireistä, kokemuksista, yhteiskunnasta sun muusta. Jos on ehtinyt hankkia vaimon ja lapsia, asiat perheessä on totuttu tekemään tietyllä tavalla. Ei voi yhtäkkiä ilmoittaa, että tästä lähtien ostan synttärikakun ja karkkipäiväpussin sijaan vain tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Pukeutumistyyliään ei voi yhtäkkiä muuttaa kybergootiksi tai tulee sanomista. Se tosin otetaan ehkä myönteisemmin vastaan, jos ryhtyy käyttämään nykypäivän kirosanojen sijaan jotakin fiktiivisistä täytesanoista.

Millaisen superkulttuurin haluaa kehittää ympärilleen ja mitä muutoksia on valmis tekemään sen eteen omassa elämässään? Onko siinä mieltä, että heivaa entiset juopottelukaverinsa ja hankkii uusia, raittiimpia kavereita halutessaan muuttaa kulttuurin vähemmän juopotteluun perustuvaksi? Radikaaleja muutoksia elämäntyyliinsä tekemällä tuttavat saa häviämään kyllä pikkuhiljaa itsekseenkin, joten uudet beemit kannattaa ottaa käyttöön vähän kerrallaan. Jos taas löytyy tarpeeksi pokkaa rikkoa kaikki sosiaaliset lukot ja ympäristön odotukset, voi tehdä hurjan muodonmuutoksen vaikka yhdessä päivässä. Käytös, vaatetus, kieli, sisustus, musiikkimaku, ruokavalio, liikkuminen - koko elämä uusiksi. Sitten saa kuulla yhtenään elokuvakommenttia "en enää tunne sinua".

Teknologiset keinot Kulttuurin rakentamiseksi isolla koolla eivät ole vielä aivan valmiita, mutta asenteita, käytöstä ja ihmissuhteita voi jo viilata paremmin tulevaisuuteen sopiviksi. Larry Nivenin "Sensuroitu!" on sellainen täytesana, jota pitää ryhtyä käyttämään. Haluan tulevaisuuden, jossa kiroillaan muillakin kuin perusihmisen anatomiaan ja muinaisuskontoon liittyvillä sanoilla.