Sokerivesi

Sain linkkivinkin Seth Robertsin itsellään testaamasta yksinkertaisesta painonrajoitusdieetistä, The Shangri-La Dietista. Sokerivettä tai ruokaöljyä naamariin tunti ennen ateriaa, niin näläntunne pysyy hallinnassa. Painonsa kanssa kamppailevat voivat testata.

Sokeriveden juontiin en kyllä itse ryhtyisi. Eräästä kaverista oli absolutismianikin oudompaa se, että en juo kokista. Minusta se on vain ylimainostettua, epäterveellistä sokerilitkua. Kokista tai Pepsiä juovista ihmisistä tulee ensimmäisenä mieleen, että he ovat mainossotien uhreja, aivottomia ja hampaattomia zombeja kaatamassa sisuksiinsa ruskeaa myrkkyä, josta jatkuva plasebopropaganda on tehnyt osan heidän identiteettiään ja kulttuuriaan (näin lievästi sanoen). Jos jotain maustevettä on pakko juoda, juokaa mieluummin vaikka OpenColaa. Vielä mieluummin puhdasta vettä. Ja aina kun mahdollista, ei-pullotettua vettä. Evian on Naive toisinpäin.

Kalorirajoitteisesta ruokavaliostani sen verran, että olen saavuttanut jonkinlaisen tasapainon. En varmaankaan rajoita enää tästä enempää. Syön sopivasti, nälkä ei vaivaa, en paljon sairastele ja energiaa tuntuu riittävän. Paino on pysynyt vuosikaudet 60 kilossa ja sukulaiset huomauttelevat edelleen liiasta laihuudesta. Ainoa hieman pysyvämpi sivuvaikutus on kylmyys, ja ehkä myös seksuaalinen kylmyys, mutta en näe niitä suurina haittoina. Täytyy vain laittaa vähän enemmän vaatetta.


As my friends watched the film "Every Day of Your Life", they soon understood why I was laughing so hard. The movie showed Coca-Cola bottlers all over the world. Different cultures in different ceremonial dress were all drinking Coke. Bottles of Coke were being taken by pack animals to remote villages. It was ludicrous. We all left the film with the knowledge that Coca-Cola may have started as an American obsession, but it had spread worldwide like a pestilence.
- It's a World of Coca-Cola