Pelokas raha ei koskaan voita

Päivän Helsingin Sanomien tiedesivuilla on juttu venäläisestä kryoniikkayrityksestä Kriorusista. Mielenkiintoisinta artikkelissa olivat maininnat siitä, että lainsäädännöltään vapaamielisessä Sveitsissä voisi säilöä jopa elävän ihmisen ja lainsäädäntö Suomessakaan ei aiheuta ongelmia kuolleiden ihmisten säilömisen osalta. Haastateltu asiantuntija suosittelee kuolemista yksityissairaalassa ja tietysti ennakkosopimuksia sairaalan ja hautaustoimiston kanssa.

Itse ryhtyisin paljon mieluummin suomalaisen kryoniikkayrityksen asiakkaaksi kuin ulkomaisen (vinkkinä yrittäjähenkisille ihmisille).

***

Radical Honesty - Päivän yleisteema näyttää kuitenkin olevan suoraan puhuminen. Hesarin NYT-liitteessäkin oli tarinaa Brad Blantonin aloittamasta kampanjasta, jossa pyritään kertomaan aina totuus kaikille ihmisille.

Jostain syystä ihmisen oletetaan heti haukkuvan kaikki, jos hän alkaa puhumaan totta. Aivan kuin ihmiset aina ajattelisivat pohjimmiltaan pahaa toisistaan, kaikki mukavuus olisi pelkkää teatteria ja masentuneen ihmisvihaajan mielipide olisi lopullinen totuus. Itse ainakin puhun totta, jos sanon "kiva kampaus", "hyvää teetä", "hauska tavata" tai muuta sellaista. Suurimman osan ajasta minä oikeasti ajattelen ihmisistä hyvää. Joskus se käsitetään pinnallisuudeksi tai sarkastisuudeksi tai mielistelyksi, mutta todennäköisesti vain lausahdan banaalin yksinkertaisen totuuden.

Äärimmäisyyksiin menevässä totuuden kertomisessa on tietysti se ongelma, että jos aina paljastaisin luottamukselliset tiedot kaikille, kukaan ei enää uskaltaisi kertoa minulle mitään. Salasanojen ja rahakätköjen täytyy pysyä salaisina.

Crockerin säännöt ovat eri asia kuin radikaali rehellisyys. Siinä annetaan muille ihmisille lupa olla radikaalin rehellisiä minua kohtaan. Minä olen ystävällinen muille, mutta muiden ei välttämättä tarvitse olla ystävällisiä minulle. Koska pohjimmiltani minä tietysti oletan, että sinäkin haluat olla pohjimmiltasi ystävällinen, vaikka et sitä suoraan puhuessasi mainitsekaan.

Jos on pakko sanoa jotain ikävää totuuden nimissä, voi tietysti kysyä ensin kohteliaasti luvan. Saanko puhua suoraan, haluatko kuulla totuuden?

***

Persistence of Myths Could Alter Public Policy Approach - Myyttejä vastaan taistelu myyttejä murtamalla ei tehoa, koska silloin toistetaan myyttiä ja vahvistetaan myytin muistamista. Hiljaisuuskaan ei ole hyvä ratkaisu, koska silloin annetaan hiljainen hyväksyntä myytin muistamiselle. Paras tapa on tarjota uutta infoa ja vahvistaa sitä toistolla ilman myytin mainitsemista. Sama juttu kuin addiktion lopettamisessa: älä ajattele olevasi tupakointia lopetteleva henkilö, ajattele olevasi terveitä elämäntapoja kannattava henkilö.

***

Peter Thiel Explains How to Invest in the Singularity

Operating under the notion that the bad versions of the singularity are things that one simply cannot invest in at all, Thiel said that, in some sense, if you believe in something like this, you have no choice but to bet on it as an investor. And what will those investments be? Well, according to Thiel, the best investments will be the ones that represent the most aggressive bets on the singularity. In fact, we may already be seeing such bets.

"Enough is Enough" - A Thinking Ape’s Critique of Trans-Simianism

While our ancestors were able to experience the pure ape feeling of clubbing an animal to death with a rock, we are left with the cold, sterilized bow that kills cleanly and quickly from a safe distance. This separation from basic daily activities is a slippery slope. What would happen if we no longer had to gather fruits and nuts, and they simply grew wherever we wanted them, or had drinking water flow right to our feet instead of wandering in search of streams for days? These seeming conveniences would rob us of what it means to be an ape. Klomp predicts that through a technology called ‘hygiene’ we could extend the simian lifespan well into the late 20s or possibly 30s. What exactly will the post-simian do with all that time? Do we really want to live in a society populated by geriatric 27- year- olds? In living so long and spending so much time ‘thinking,’ do we not also run the risk of becoming a cold, passionless race incapable of experiencing our two emotions (fear and not fear)? How much of our simianity are we willing to sacrifice for this notion of progress?