11.6.08

Miksi aikaansa edellä oleva tuote ei mene kaupaksi?

Perhaps there is a scientific tipping point beyond which people will sign up in droves for cryonics. For example, some cryonics activists argue that demonstration of reversible vitrification of a small animal will have such an effect. This may or may not be the case, but it still leaves the puzzle unresolved as to why cryonics organizations were not swamped with membership requests after publishing electron micrographs that demonstrated excellent ultrastructural preservation of brain tissue after vitrification.
- Why is cryonics so unpopular?

Ihmiset eivät tiedä tarvitsevansa tuotetta ennen kuin se on kaupassa ja mainoksissa. Kuinka moni tiesi, ettei tule toimeen ilman kännykkää ennen kuin sai kunnon kännykän käteensä? Joskus 80-luvulla kännyköiden käyttäjiä pidettiin juppeina ja "kansan syvissä riveissä" heille naureskeltiin kuten nykyään naureskellaan esim. avaruusturisteille, jotka laittavat miljoonan palamaan, että pääsevät pyörähtelemään painottomassa kapselissa. 90-luvulla naureskeltiin plastiikkakirurgilla käyneille turhamaisille naisille tai Internetissä chattaaville elämättömille nörteille. Bloggaajat olivat kaikki narsistisia itsensäpaljastajia, nettideittailu oli vain epätoivoisille pervoille ja roolipelaajat olivat saatananpalvojia. Olemme kasvaneet näistä asenteista jo ohitse, lajina. Olemmehan? Asenteet ja mielipideilmastot muuttuvat joskus turhan hitaasti.

Miksi tavalliset lääkärit eivät mainosta kryoniikkaa kuolemansairaille ihmisille? Koska sitä ei ole tehty aikaisemmin. Miksi kryoniikkaa ei tarjota yhtenä normaalina vaihtoehtona hautauksen rinnalla? Koska sitä ei ole tehty aikaisemmin. Koska sitä ei ole saatavilla. Odotushuoneista ei löydy esitteitä. Lehdistä ei löydy mainoksia. Kuluttajille ei tarjota vaihtoehtoja. Jonkun täytyy kertoa suomalaiselle, että kryoniikka on koko kansalle sopiva näppärä keksintö, ei mitään narsististen rikkaiden juppien tai elämättömien nörttien puuhastelua.

Kuvitellaan, että Helsinkiin avataan Suomen ensimmäinen kryosäilytystä tarjoava yritys. Kuvitelkaa sitä hetken aikaa. Muutamia kryotankkeja, nestemäistä heliumia, käsittelytilat, säilytystilat... Rapakon takaa mallia, parhaat palat päältä noukkien ja bisnes pyörimään. Suomen oloihin sovitettuna, ilman vuosikymmenien yritysten ja erehdysten taakkaa.

Seuraavaksi uutisissa kerrotaan, että Norjalaisia järkyttää ruumisarkkujen murskaaminen. Suomalainen kryoniikkapalvelun tarjoaja tarttuu tilaisuuteen ja mainostaa, ettei heidän tankkejaan taatusti murskata. Meillä ruumis säilyy taatusti siinä kunnossa kuin se on tankkiin laitettu. Me olemme luotettavampi vaihtoehto kuin hautausmaat. Meillä on laadukas, moderni, sivistynyt tapa toimia. Meidän toimitilamme näyttävät yksityiseltä hammaslääkäriasemalta, eivät hämärältä kiviriviltä metsikössä. Metallitankin äärellä saa suorittaa toki suorittaa perinteisiä uskonnollisia hautausrituaaleja, jos haluaa; olemme uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Olemme täällä tasapainottamassa tilannetta - toiset valitsevat promession, toiset valitsevat säilytyksen. Säilytyksen asteen voi valita vapaasti, meiltä löytyy kaikkea peruspakastimista uusimpiin vitrifikaatiotekniikoihin. Emme ota kantaa siihen, ovatko asiakkaamme kuolleita vai eläviä, me vain säilytämme heitä. Emme ota kantaa siihen mitä asiakkaamme uskovat kryoniikalla saavuttavansa. Säilyttäminen on meidän bisneksemme.

Kuka perustaa Suomen ensimmäisen kryoniikkapalvelun? Asiakkaat odottavat. Asiakkaat odottavat, että joku kertoisi heille minkä vaihtoehdon puutetta he eivät ole huomanneet.

10 kommenttia:

Aleksei kirjoitti...

En kyllä suosittelisi ketään perustamaan kryoniikka-yritystä. Tai voi perustaa siinä määrin kuin valmista kysyntää on, mutta aktiivinen markkinointi on huonohko idea.

"Hei, minulla on tällainen tuote, jota kaikki tuntemasi ihmiset pitävät huuhaana, mutta joka herättää sinut kuolleista jos maksat minulle rahaa."

Lievä uskottavuusongelma... jota voisi kyllä lieventää sillä, että hyvää hyvyyttään tarjoaisi kryoniikkaa ilmaiseksi, mutta sellainen ei itse asiassa olisikaan eettistä, koska on parempi käyttää rahansa eksistentiaaliriskien minimoimisprojektihin.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Ehdotuksenihan oli juuri se, että kryoniikkaa *ei* mainostettaisi millään erityisen futuristisella vaan joku perustaisi yrityksen, jonka tunnuslause on "Säilyttäminen on meidän bisneksemme". Ei lupauksia mistään muusta.

Mainostuksessa vertauskohtina kävisivät esimerkiksi omavarasto.fi tai Scancool. Tai Doomsday Vault.

Eksistentiaaliriskien suora minimointi olisi tietysti ideaalitilanteessa tärkeintä, mutta käytännössä olemme mielestäni sen verran kaukana ideaalitilanteesta, että mutkan kautta vaikuttaminen voi tuottaa lähes yhtä suurta hyötyä kuin suora x-riskeihin puuttuminen.

Tässä suorin reitti vs. nopein reitti -vertailussa saattaa olla perustavanlaatuinen näkemysero välillämme (myös transhumanistisen liikkeen jäsenmäärän kasvattamisen hyödyn osalta). Olisi mukava keskustella asiasta ja testata onnistummeko saavuttamaan saman johtopäätöksen.

Aleksei kirjoitti...

Ok, vähän hyppäilin muodostamaan liiallisia käsityksiä tuosta blogientryn keskivaiheen "Jonkun täytyy kertoa suomalaiselle, että kryoniikka on koko kansalle sopiva näppärä keksintö" -kommentista.

Kun en usko että löytyisi porukkaa jotka pitäisivät kryoniikkaa näppäränä minkään muun tavoitteen kuin elämän jatkamisen saavuttamisessa, ja näin ollen huolimattomasti muodostin käsityksen että tässä puhuttiin tämän näppäryyden ilmituomisesta osana mainostusta.


Tuosta eri reittien vertailusta... asiaan liittyvä suurin ongelma on se, että maailman monimutkaisuuden vuoksi kaikki arviot hyödyllisimmästä toimintatavasta ovat väistämättä hyvin epävarmoja arvauksia. Monilla valinnoilla on tosiaan paljon epäsuoria seurauksia.

Tämän epävarmuuden vuoksi ei yleensä niinkään kannata keskittyä etsimään parasta toimintatapaa kaikkien jossain määrin hyödyllisten joukosta, vaan tehdä valintansa jossain määrin hyödyllisten toimintatapojen joukosta sillä perusteella, minkä verran onnistuu itsessään aikaansaamaan motivaatiota mihinkin.

Oma tuntumani on, että vaivalloisimmat ja ratkaisevimmat vaiheet transhumanismin kannalta ovat jo takana. On saavutettu aika edistynyt vaihe sen kannalta, että älykkäät ihmiset aika helposti kuulevat transhumanismista, kuten myös sen kannalta, että miljonääri- ja miljardöörirahoittajia on, ja kaikki kriittisimmän hyödyllisyystason ylittävät projektit saavat rahoitusta.

Transhumanistisen liikkeen jäsenmäärän kasvattamiseen liittyen sanoisin toisaalta, että sitä pidän käytännössä täysin merkityksettömänä paljonko on julkisesti itseään transhumanisteiksi kutsuvia, ja toisaalta, että varsinkaan ei-erityisen-älykkäiden värväämiseen en panostaisi ollenkaan. Hyvänä älykkyystestinä sille, että onko syytä olettaa että henkilö pystyy suhtautumaan transhumanismiin järkevästi eikä muodosta olennaisesti uskonnollisia käsityksiä jos transhumanistiksi rupeaisi, pitäisin juuri sitä tarvitseeko nähdä kovasti vaivaa transhumanismin markkinoimiseksi henkilölle, vai päätyykö hän omatoimisesti varsin järkeviin käsityksiin th-aiheista kunhan vain hieman kuulee niistä.

Ja se, onko henkilöllä motivaatiota suht omatoimisesti perehtyä th-aiheisiin niistä kuultuaan, taas lienee aika vahvasti yhteydessä siihen, olisiko henkilöllä motivaatiota tehdä mitään hyödyllistä minkään suhteen vaikka transhumanistiksi rupeaisi.

Haluan pyrkiä välttämään transhumanististen uskontojen syntymistä, ja niiden synty nähdäkseni on juuri se mitä aktiivinen markkinointa edistäisi. Tasokkaat ihmiset päätyvät asioista kärryille vähemmällä, kun taas aktiivinen markkinointi tavoittaa laumaeläjät, joiden suhteen sitten vaihtuisi vain se minkälaiseen irrationaaliseen laumaan kuuluvat.

Jokusen vuoden päästä saatetaan haikeasti muistella niitä aikoja, kun suuret irrationaaliset massat *eivät* olleet innostuneita transhumanismista.

Aleksei kirjoitti...

Ja lisättäköön vielä, että tätä blogiasi en pidä turhana markkinointina, vaan erittäin loistavana ajankäyttövalintana. Juuri tämän verran suomenkielistä materiaalia th-aiheista nähdäkseni kannattaa olla; tämän kautta tasokkaat ihmiset päätyvät sitten perehtymään asioihin enemmän. Ja tämä on itsellenikin kovin hyödyllinen paikka tarkistaa olenko missannut jotain huomionarvoisia ajankohtaisia linkkejä.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Oma tuntumani on, että vaivalloisimmat ja ratkaisevimmat vaiheet transhumanismin kannalta ovat jo takana.

Samaa mieltä, suurrahoittajien löytyminen suurprojektien aloittamiseksi on onnistunut ja siinä mielessä th-liike on saavuttanut yhden päätavoitteensa ja tehnyt itsestään onnistuneesti osittaistyöttömän.

Haluan pyrkiä välttämään transhumanististen uskontojen syntymistä, ja niiden synty nähdäkseni on juuri se mitä aktiivinen markkinointa edistäisi.

Samoin, mutta jos epärationaalisten ihmisten aloittamia th-uskontoja ei voida välttää (mikä on hyvinkin mahdollista), minusta olisi parempi että nimenomaan rationaaliset ihmiset aloittavat ne damagen minimoimiseksi ennen kuin epärationaaliset ehtivät ensin.

Itse asiassa arvelen, että seuraava vaihe on nimenomaan se, että suurista projekteista aletaan saada selkeitä tuloksia (tai vain yksi tavalliselle kaduntallaajalle selkeästi hyödyllinen ja näkyvä th-tekniikka) ja muodostuu ryntäys saada lisää samaa. Näkisin hyvänä suunnitelmana, että tulvauomat on kaivettu valmiiksi ja mahdollisia PR-katastrofeja varten on varoitusjärjestelmät ja korjaussuunnitelmat. Yksikin kävelevä PR-katastrofi voi pilata bileet kaikilta, mutta ei suljeta ovia kaikilta sen vuoksi.

Ehkä minulla on yleisesti ottaen optimisempi käsitys ei-rationaalistenkin ihmisten potentiaalista ja oppimiskyvystä. Esimerkiksi asian-heti-ymmärtävä voi olla passiivinen, koska transhumanismi ei tuo mitään erityistä muutosta elämään, mutta vuosien-vakuuttelua-tarvitsevasta voi tulla lopulta erittäin aktiivinen, koska hän on kiivennyt vuorelle vaikeimman kautta.

"Jos et tiedä vastausta heti, sinulle on turha selittää" -asenne on opettajalle aika huono, oppilaat tuntevat itsensä tyhmiksi epäonnistujiksi tai seuraa vain reaktanssia. Perusasenteen pitäisi olla kannustava, vaikka sen ylläpitäminen välillä hankalalta tuntuukin.

Alari kirjoitti...

Oletteko muuten tulleet kryoniikan yhteydessä miettineeksi kuolemantuomiota? Sieltä nimittäin löytyisi rutkasti koekaniineja. Kuolemaantuomituilla voitaisiin tehdä jäädytys-sulatuskokeita, koska hehän kuolevat joka tapauksessa, joten mitä väliä sillä tuomitulle on, miten kuolevat? Yksilön kannalta lopputulos on täysin sama. Tavoitteena olisi tietysti aina herättää jäädytetty pakkasesta, joten kaikki kuolemantapaukset olisivat puhtaasti tiedon ja tekniikan rajoituksista johtuvia onnettomuuksia. Tuomitulla olisi siis pieni mahdollisuus säilyä hengissä, mikä on paremmin kuin nyt.

Kuolemantuomion logiikka on, että joku henkilö on muun yhteisön kannalta tavalla tai toisella liian hankala, joten hänestä muun yhteisön edun nimissä hankkiudutaan eroon. Tuomitun käyttäminen kokeissa olisi vain yhteisön edun maksimointia: tuomittu kuolee joka tapauksessa, mutta yhteisön tieto siitä miten pakastus-sulatus toimii/ei toimi lisääntyisi.

Itse en pidä kuolemantuomiosta. Jos joku ei sopeudu joukkoon, paras tapa tietenkin olisi luoda tälle henkilölle uusi yhteisö, johon hän sopisi, tai muokata hänet sellaiseksi että hän sopeutuisi olemassaolevaan yhteisöön. Tämä ei vain ole vielä mahdollista, joten on pärjättävä sillä mitä on. Kuolemaantuomio kumminkin on kai rangaistuksista kaikkein vanhin, joten se tuskin menee pois muodista ainakaan ihan pian.

Nykyään tuomitut kuolevat ... jaa, no eivät oikeastaan minkään tavoittelemisen arvoisen asian puolesta. Kunhan vain kuolevat. Kryotesteistä saataisiin edes jotain uutta tietoa.

Aleksei kirjoitti...

Kuolemantuomio on kyllä hyvinkin jo mennyt pois muodista monissa maissa, ja sen käyttöä aika yleisesti pidetään hyvin epäeettisenä. Esim. ihmisoikeusjärjestöt tuppaavat kategorisesti tuomitsemaan kuolemantuomion käytön.

Olisi äärimmäisen epäilyttävää järjestää asiat niin, että yhteiskunnan muut jäsenet selvästi hyötyisivät, jos kuolemaantuomittujen määrä nousee. Tällainen järjestelmä loisi kannustimen tuomita porukkaa kuolemaan epämääräisin perustein.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Kryoniikan käyttäminen "tuomiona" olisi aika huono idea moneltakin kannalta. (Et kai sentään tarkoittanut, että elävä ihminen pakastetaan kuoliaaksi myrkkypiikkien käytön sijaan?)

Eri asia olisi, jos kuolemaantuomittu olisi tehnyt vapaalla jalalla ollessaan kryoniikkasopimuksen tavallisen hautauksen sijaan vapaaehtoisesti. Hoitajat ryntäisivät laittamaan ruumista jääveteen myrkkypiikkien antamisen jälkeen ja "puolivapaaehtoinen" koekaniini olisi siinä. Kuolemansyy tiedetään tarkasti ja kyseessä ei ole heikko vanhus => hyvä mahdollisuus olla ensimmäinen ihmiskokelas, johon pitkästä kryonisesta säilytyksestä elvytystä kokeillaan (onnistuneiden eläinkokeiden jälkeen).

(En nyt puutu ollenkaan siihen, onko se sitten enää virallisesti "kuolemaantuomio", jos tuomitulla on mahdollisuus herätä henkiin tai pitääkö hänet henkiinherättämisen jälkeen tuomita uudelleen kuolemaan... Ojasta allikkoon, sanoi sammakko, kun horroksesta heräsi.)

Puolivapaaehtoisia koekaniineja olisivat kenties myös sairaat vanhukset, jotka ovat tehneet sopimuksen kryonisesta säilyttämisestä ja toivovat eutanasiaa (kun kaikki kipuja lievittävät hoidot ovat epäonnistuneet), ja asuvat paikassa, jossa eutanasia on sallittua. Heidän tapauksessaan taas pitäisi olla ennen elvytystä varma, että eutanasian syynä ollut sairaus voidaan korjata, tai muuten alkaa äkkiä tehdä mieli takaisin säiliöön.

Alari kirjoitti...

Kuolemantuomio on kyllä hyvinkin jo mennyt pois muodista monissa maissa, ja sen käyttöä aika yleisesti pidetään hyvin epäeettisenä.

Olisi äärimmäisen epäilyttävää järjestää asiat niin, että yhteiskunnan muut jäsenet selvästi hyötyisivät, jos kuolemaantuomittujen määrä nousee.


Kuolemantuomio on mennyt monin paikoin pois muodista, mutta useissa paikoissa, esimerkiksi Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, se on yhä käytössä. Japani voisi kai muuttuakin, mutta en usko, että Kiina tai Yhdysvallat hylkäävät kuolemantuomion kovin pian.

Teloituksia on yli tuhat vuodessa, joten jos kokeet tehtäisiin sarjassa, eli seuraava koehenkilö jäädytetään vasta kun edellisestä epäonnistumisesta on otettu opiksi, koehenkilöiden "kysyntä" olisi paljon suppeampaa kuin "tarjonta". Näinollen en usko, että tämä johtaisi mihinkään epämääräisiin tuomioihin: nykyisiä tapauksia olisi enemmän kuin riittävästi. Lisäksi Kiinassa jo nyt otetaan teloitetuilta hyväkuntoiset elimet pois, ja siirretään ne elinsiirtoa odottavan potilaan varaosiksi, joten ajatus yhteisen hyvän maksimoinnista ei ole täysin vieras. Onhan parempi ottaa varaosat talteen, kuin antaa niiden tuhoutua.

Teknologian nykytasolla ihmiskokeet eivät kai ole vielä ajankohtaisia, mutta sitten kun päästään niin pitkälle, että aletaan etsimään vapaaehtoisia, niin teloitettavat mielestäni ovat hyvä vaihtoehto b jos vapaaehtoisia ei löydy.

Aleksei kirjoitti...

Näinollen en usko, että tämä johtaisi mihinkään epämääräisiin tuomioihin: nykyisiä tapauksia olisi enemmän kuin riittävästi. Lisäksi Kiinassa jo nyt otetaan teloitetuilta hyväkuntoiset elimet pois, ja siirretään ne elinsiirtoa odottavan potilaan varaosiksi, joten ajatus yhteisen hyvän maksimoinnista ei ole täysin vieras.

Kuvitteletko, että nykyiset kuolemantuomiot eivät kovin usein olisi nimenomaan hyvinkin epämääräisin ja epäilyttävin perustein tehtyjä? Tai että Kiinan hallitsijoilla on yhteinen hyvä keskeisenä motiivina valintojensa taustalla?

Pikemminkin Kiinassa jo ollaan siinä pisteessä, että kuolemaantuomittujen elinten hyötykäyttö luo paineen jatkaa epämääräisten ja mielivaltaisten kuolemantuomioiden jakamista.

(On muuten myös niin, että Kiinassa tehtävien teloitusten todellinen määrä monien toimesta arvioidaan aika paljon suuremmaksi kuin viralliset luvut, jotka nekin ovat aika suuria.)