Vapauta kirjasi, kätke aarre

Näistäkin kannattaa taas muistuttaa vielä toukka-asteella eläviä.

Jokaisella ahkeralla kirjatoukalla on hylly täynnä kirjoja, joita ei enää tule luettua. Vaikka kirja olisi todella hyvä, sitä ei välttämättä jaksa tai ehdi lukea edes toiseen kertaan. Jotkut keräävät kirjoja pelkästä keräämisen ilosta, eivätkä välttämättä lue ostoksiaan kertaakaan. Hienot kirjat pölyttyvät hyllyssä, ja lukematon kirjahan on yhtä ikävä näky kuin kassakaappiin piilotettu maalaus. Millä tavoin voisi antaa muidenkin ihmisten nauttia kirjakeräilijän erinomaisesta mausta?

BookCrossing tulee avuksi. BookCrossingin ideana on vapauttaa kirjat, päästää ne takaisin luonnolliseen kiertokulkuunsa kädestä käteen. Koko maailmasta tulee kirjasto, jossa kirjahyllynä voi toimia mikä tahansa rakennuksen nurkkaus. BookCrossingin säännöt ovat lyhykäisyydessään nämä:

1. Lue hyvä kirja.
2. Rekisteröi kirja www.bookcrossing.comissa. Saat kirjallesi oman BCID-numeron (BookCrossingID) ja voit tehdä sille itse tunnustarran. Tunnustarraan kannattaa kirjoittaa esimerkiksi näin: En ole kadonnut kirja! Olen vapautettu kirja, lue lisätietoja osoitteesta www.bookcrossing.com
3. Vapauta kirjasi. Lainaa se kaverillesi, jätä se puistonpenkille, unohda se kahvilapöytään, jätä se bussiin, teippaa se lyhtypylvääseen, laita se muovipussiin ja piilota kallionkoloon - ihan mitä vain. Kun joku löytää kirjasi, hän voi ilmoittaa löydöstään nettiin, lukea kirjan ja vapauttaa sen eteenpäin. Näin voit itsekin seurata, missä kirjasi kulkee ja kuka sitä lukee.

BookCrossingin voi yhdistää kätevästi toiseen harrastukseen nimeltä Geocaching (BookCrossingin perustaja sai inspiraationsa siitä). Geocaching on eräänlaista aarteenetsintää - ideana on piilottaa aarrelaatikko, geokätkö, johon voit laittaa mitä vain yllätyksiä löytäjälle. Yleensä laatikoihin laitetaan viesti tai vieraskirja - BookCrossingiin yhdistettynä voi jättää vapauttamansa kirjan laatikkoon. Aarrelaatikon piilotuksen jälkeen laitat vain kätköpaikan GPS-koordinaatit muistiin ja lähetät ne osoitteeseen www.geocaching.com. Näin kaikki maailman ihmiset voivat etsiä piilottamaasi aarretta. Kun kätkö löytyy, löytäjä voi kirjoittaa nimensä vieraskirjaan, ottaa BookCrossing-kirjan mukaansa ja laittaa vaikka oman BookCrossing-kirjansa seuraavan aarteenetsijän löydettäväksi.

Piilottakaa siis enemmän aarteita, ihmiset! Turha aarteita on etsiä, jos kukaan ei niitä vaivaudu piilottamaan. Tiedottakaa tällaisista harrastuksista myös kavereillenne, sillä tietämättömät ihmiset voivat viedä vapautetut kirjat poliisin hoiviin, ottaa ne pysyvästi itselleen tai heittää jopa roskiin. Samoin voi käydä piilotetuille aarteille, jos tietämättömät löytävät ne eivätkä välitä laatikoissa olevista tiedotuksista vaan vievät ne mukanaan (aivan liian monelle kiertokirjalle käy juuri näin). Älkää pilatko toisten ihmisten iloa – antakaa aarrelaatikoiden olla paikallaan ja kirjojen kiertää!

Ensi vuoden alussa toteutan jälleen oman aarreprojektini. Suunnitelma on tämä: piilotan aarrelaatikon johonkin nerokkaaseen paikkaan. Laitan laatikkoon ainakin kirjan, mutta myös jotain yllättävämpää. Seuraavaksi piirrän monimutkaisen aarrekartan, johon laitan kryptisiä, runomuotoisia arvoituksia ja sanaleikkejä, jotta etsinnästä ei tulisi liian helppoa. Voi olla, että teen jopa useampia karttoja tai leikkaan kartan osiksi, jotka piilotan erikseen. Sitten tuleekin hauskin kohta: piilotan kartan tai sen kappaleet kirjaston kirjojen väliin.

Älkää siis ihmetelkö, jos lainakirjan välistä putoaa aarrekartta syliin! Ottakaa se talteen, jäljittäkää ohjeiden mukaisesti kaikki muut kartanpuolikkaat ja lähtekää reippaasti aarteenetsintään. Joudutte luultavasti ravaamaan ympäri kaupunkia vihjeiden perässä ja lukemaan mytologiaa ja Egyptin historiaa johtolankoja etsien, mutta se on sen arvoista!

Millaisten kirjojen väliin piilotan aarrekartat? Ehkä karttakirjojen? Ehkä tiedekirjojen? Luultavasti sellaisten, joita lainataan harvemmin. Menkää kirjastoon etsimään, ehkä joku muukin on keksinyt piilottaa aarrekarttoja. Ehkä kartat löydetään vasta vuosien kuluttua ja löytäjä lähettää mailin (aarrelaatikosta löytämäänsä osoitteeseen) kertoen, kuinka pirullisen hankalaa kätkölle oli löytää.

Voi olla, että karttoja on piilotettu myös kirpputorikirjojen väliin - heilutelkaa siis kaikkia kirjoja ylösalaisin kirpputorilla käydessänne! Monien mielestä tämä voi olla turhaa hommaa, että mitään ei kuitenkaan löydy ikinä, mutta me aarteidenpiilottajat tiedämme paremmin: se ei ole turhaa, koska meitä aarteidenpiilottajia on oikeasti olemassa!

Näin olemme tehneet maailmasta taas hieman mielenkiintoisemman paikan!


Linkkejä
Letterboxing – aika samanlainen juttu kuin Geocaching.
Found-art – sama kuin Bookcrossing, mutta nyt vapautetaankin piirustuksia ym. kuvataidetta.
Nervousness - etanapostin välityksellä kiertäviä taide-esineitä: kirjoja, kuvia, kasetteja, levyjä.
1000journals - kiertäviä päiväkirjoja, joihin jokainen voi piirtää tai kirjoittaa.
Phototag – tässä systeemissä laitetaan kertakäyttökameroita kiertämään. Jokainen kameran löytänyt ottaa vain yhden kuvan ja laittaa kameran taas kiertoon. Kun viimeinen kuva on otettu, kuvaaja laittaa kameran postiin ja sitten kameran kuvat laitetaan nettiin.
Eurobilltracker – seuraa seteliesi matkailua ympäri maailmaa.
Armchair Treasure Hunt Club - aarteenetsintää nousematta nojatuolista.
Degree Confluence - projekti, jonka tarkoituksena on ottaa valokuva jokaisesta maailman pituuspiirin ja leveyspiirin risteyskohdasta. Jokainen voi osallistua – ottaa vain kameran mukaansa, menee risteyskohtaan, ottaa kuvan siitä ja lähettää kuvan osoitteeseen www.confluence.org, ja laittaa mukaan vielä lyhyen sanallisen kuvauksen visiitistään paikan päälle. Valtamerten, napajäätiköiden tai hiekkaerämaiden keskellä olevista risteyskohdista ei oteta kuvia, koska ne olisivat aika tylsiä: pelkkää merta, lunta tai hiekkaa. Saa niissäkin silti käydä ihan omin luvin.