10.7.04

Retrospektiivi

Aloitin blogin kirjoittamisen lokakuussa 2003, joten vuosipäivään on vielä reilusti aikaa. Tavoilleni uskollisena teen retrospektiivin hieman aikaani edellä.

Kaikki salaisen henkilöllisyyden omaavat supersankarit tietävät, että joskus kaksoiselämä on kuluttavaa. Muutamat harvat ja valitut tietävät oikean henkilöllisyyden (selvittäminen ei kyllä vaadi kummoisiakaan etsiväntaitoja), mutta suurin osa ei – eikä sitä saakaan tietää, sehän pilaisi koko salaisen henkilöllisyyden idean. Superroistot uhkailisivat serkkuja ja juorulehdet soittelisivat, että sopiiko tulla tutkimaan vaatekaappia. Tuntemattomat moikkailisivat kadulla ”Terve Batman” ja kauppajonossa että ”Hämähäkkimieskö se siinä leipää ja mehua ostelee?” Sitten kun olisi tavanomaisella partiokierroksella netissä, niin kaverit huutelisivat ”Jaa jätkä täällä trikoissa pomppii, onko tämä joku performanssi?” Yritä siinä sitten pelastaa maailmaa.

Voisihan sitä tietysti pomppia katoilla Peter Parkerinakin, mutta se nyt olisi aivan tyylitöntä ja latteaa. Puku tekee miehen, nimi tekee hahmon, trikoot saavat sankarin erottumaan lehden sivuilta ja naamiomieheen on helppo samaistua. Vertauksia käyttämällä saa kerrottua kiinnostavan tarinan ja arkielämän lähenemään tulevaisuutta.

Yksi motivaatio blogin aloittamiseen oli se, että googlettamalla ei löytynyt netistä juuri mitään suomenkielistä tietoa näistä asioista. Ei niin minkäänlaisia esittelyartikkeleita, vaikka koko universumin ja Lapin kohtalo on vaakalaudalla! Siinähän ei muu auttanut kuin ryhtyä itse kirjoittamaan. Blogi oli itsestäänselvä ratkaisu julkaisualustaksi, ja luovaa etsiväntyötä tekemällä ja johtolankoja järjestelemällä opin sitten itsekin enemmän.

Toinen syy kirjoittamiseen oli se, että halusin ”rokottaa” ihmisiä etukäteen sitä typerää väittelyä vastaan, mitä esim. Yhdysvalloissa käydään ihmisten parantelusta, kantasoluista ja muusta oleellisesta.

Silmälasit yrittävät tehdä minusta täydellisen! Paholaisen keksintö! Tuhoan lasit vasaralla! Kääk, vasara on huipputeknologiaa, joka yrittää tehdä lasien tuhoamisesta täydellistä! Täytyy käyttää luonnollista keinoa: nyrkkiä! Auts, sain haavan! Missä sitä nestelaastaria olikaan? Ei, en saa käyttää nestelaastaria, se parantaa minua! En ole enää ihminen, jos parannan haavat! Älkää viekö minulta ihmisyyttäni ja arvokkuuttani nestelaastareillanne! Ihmisten täytyy kuolla luonnonmukaisesti haavoihinsa silloin kuin minä sanon, ei silloin kun ihmiset itse haluavat! Meidän täytyy pysäyttää nämä kurjat mutskut, jotka yrittävät tehdä kaikista haudankaivajista ja eläkeläisistä työttömiä! He uhkaavat maatamme kuin VHS-nauhat, naisten äänioikeus ja mustat Afrikkalaiset!

Parempi ottaa ennakkoa ja estää turhat väittelyt heti alkuunsa. Toivottavasti olen saanut muutettua asenteita parempaan suuntaan.

Ihmiset ovat niin juurtuneita vanhoihin uskomuksiinsa ja mielipiteisiinsä, etteivät osaa yleistää asiaa. Jokaikinen uskomus pitää vääntää nurin yksityiskohtaisesti ja jokaikinen ruuvi irroittaa sorkkaraudalla ennenkuin vanhan ajatusrakennelman saa sortumaan. Kun yhden uskomuksen saa irroitettua, mieli hyppää turvaan toiseen ja tarraa kiinni. Maailma muutetaan yksi ihminen kerrallaan ja ihminen muutetaan yksi mielipide kerrallaan.

Olen saanut aika paljon sähköpostia näinä menneinä kuukausina, ja muutakin kuin roskapostia. Naisilta varsinkin on tullut paljon kiitteleviä maileja, vaikka luulisi että jatkuva robottipuhe ja urosten väliset väittelypainit karkottavat heidät (tappeleminenhan on kovien jätkien tapa tehdä yhteistyötä). Miehiltä onkin löytynyt enemmän uskallusta lähettää kriittistä mailia ja linkkivinkkejä. Kritiikki on ollut enimmäkseen asiallista, joten siltäkään osin ei ole mitään valittamista. Näennäisesti tilanne on kohtalaisen hyvä ja tietous lisääntynyt, mutta täytyy muistaa, että bloggaajat ovat vain sivistynyttä vähemmistöä. Suurin osa kansasta kulkee edelleen tietämättömyyden ja taikauskon suossa.

Tuohon sivupalkkiin olisi tarkoitus koota valitut palat tai Best of Yksityisetsivä -kokoelma linkkejä kaikkien rakastamiin ikivihreisiin klassikkomerkintöihin. Tai pikemminkin sellaisiin, jotka koen itse onnistuneiksi volteiksi. Uusi tieto voi tehdä vanhoista merkinnöistä vanhentuneita, mutta henki pysyy samana. Maailman pelastaminen ja ihmisten parantaminen jatkuu koko ajan. Jos näyttää siltä, ettei mitään edistystä tapahdu eikä kukaan sano mitään, se johtuu siitä ettet sinä itse laita mitään edistystä tapahtumaan. Samojen asioiden toistamista ja ruuvien irroittamista täytyy jatkaa niin pitkään, että muutos tapahtuu.

Jäähyväisistä ei ole kyse, vastahan tässä ollaan lämmitelty.

Eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin!


This is a story about four people named Everybody, Somebody, Anybody, and Nobody. There was an important job to be done and Everybody was sure that Somebody would do it. Anybody could have done it, but Nobody did it. Somebody got angry about that, because it was Everybody's job. Everybody thought Anybody could do it, but Nobody realized that Everybody wouldn't do it. It ended up that Everybody blamed Somebody when Nobody did what Anyone could have.

Ei kommentteja: