Marginaalissa

Kun näistä kuolleista sankareista puhutaan, niin täytyy mainita myös vastikään edesmennyt evoluutiobiologi ja kreationistien kauhu John Maynard Smith (1920-2004). Richard Dawkinsin esipuhe/muistopuhe Smithille on mukavaa luettavaa.

Betterhumansissa muistellaan taas Smithin ja silloisen marginaali-proto-transhumanisti J.B.S Haldanen ystävyyttä sekä Smithin suosikkiscifikirjaa, Olaf Stapledonin Viimeisiä ja Ensimmäisiä. Tämä massiivinen tulevaisuuden historia vuodelta 1930 kannattaa kaikkien ihmisten lukea ihan vain sen vuoksi, että se antaa hieman laajempaa perspektiiviä asioihin.

Stapledonin kirjasta muistui mieleen, kun itse lainasin sen kirjastosta joskus 90-luvun puolivälissä. Joku aiempi lainaaja oli töhertänyt mustekynällä kirjan alkupuolen marginaalit täyteen pientä tekstiä. Lainaaja ei ollut käsittänyt kirjaa scifiksi, sillä hän arvosteli sitä aivan kuin kyseessä olisi ollut jokin Nostradamus-tyylinen ennustuskirja. Jos kirja olisi ollut vakavalla naamalla kirjoitettu ennustus, niin kritiikit olisivat osuneet ihan nappiin, mutta nyt ne olivat eksyneet täysin väärään paikkaan. Toisaalta erehdyksen ymmärtääkin, sillä kirjastotädit olivat tunkeneet Stapledonin New Age -osastolle eivätkä scifihyllyyn. Näin ne erehdykset kasaantuvat.

Töhertelijä oli omalla tavallaan myös aikaansa edellä, sillä hän oli tehnyt kirjan sisällöstä interaktiivisen. Kirjan lukemisen vaikeuttaminen alleviivauksilla ja sivukommenteilla ei ole kovin lukijaystävällistä, mutta erään toisen saman kirjaston kirjan kommentointiin oli sentään käytetty aikaa ja vaivaa. Lukija oli laittanut mustekynällä numeroviitteet kappaleisiin ja kirjoittanut pitkiä kommentteja kirjan lopussa oleville tyhjille sivuille. Kirja oli Ray Bradburyn Fahrenheit 451. Se oli selvästi tehnyt vaikutuksen. Mahdollisesti kyseessä oli sama töhertelijä kuin Stapledonin kirjassa, mutta hän oli kehittynyt hieman eteenpäin – kenties juuri Stapledonin kirjan lukemisen ansiosta, koska hänhän oli töhertänyt merkintöjä vain kirjan alkupuolelle.

Olisi hauska kerätä kaikki töhertelijän lukemat kirjat omaan kirjahyllyyn. Niistä voisi hyvinkin tulla uuden ajan klassikoita. Kuvitelkaa, kuinka keräilijät kiertelisivät kirjastojen poistomyynneissä metsästämässä töherrettyjä kirjoja ja vertailisivat käsialoja siinä toivossa, että laarin pohjalta sattuisi löytymään yksi "Stapledon".

Digitaalisiin kirjoihin täytyy ehdottomasti laittaa mukaan kommentointisysteemi kuten blogeihin. Muutenhan kaikki vanhat kirjantöhertelijät jäävät toimettomiksi.


Ancient Egyptians believed that upon death they would be asked two questions and their answers would determine whether they could continue their journey in the afterlife. The first question was, "Did you bring joy?" The second was, "Did you find joy?"