Arviolta 27% ruuasta menee roskiin USA:ssa - One Country’s Table Scraps, Another Country’s Meal
Ensin siis syödään liikaa isoja annoksia ja sitten vielä heitetään ruokaa pois - Portion Size, Then and Now
Freeganeille tai dyykkareille ei tällainen tuhlaus käy. Wasted Food on blogi tuhlatusta ruuasta.
Miksi roskiin menevää ruokaa ei lahjoiteta nälkäisille kirkkaassa päivänvalossa? Koska kaupat ovat mieluummin ylivarovaisia, eivät halua ihmisten sairastuvan heidän tuotteistaan. Ei lähdetä siihen, että ihmisten annettaisiin itse katsoa onko tuote syötäväksi kelpaavaa. Jotkut kaupat sentään lähettävät lähes vanhentunutta ruokaa ilmaiseen jakoon hyväntekeväisyyteen.
Pakkauksen parasta ennen tarkoittaa, että tuote on parhaimmillaan ennen merkittyä päivää ja sen jälkeen se on vain hyvää tai suhteellisen syötävää. Viimeinen käyttöpäivä taas tarkoittaa, että sen jälkeen syöminen ei kannata. Roskiin heitetty ruoka on hylättyä, joten lain mukaan sen saa ottaa (paitsi jos roskis on yksityisalueella ja lukossa).
Ehkä palaamme siihen, että ruoka kerätään sään ja sattuman mukaan ympäristöstä kuten viidakossa. Joskus löytyy hyvä apaja, jolla elää viikon. Joskus roskikset ovat tyhjiä ja ruokaa on etsittävä illasta aamuun. Jos roskiksista ei löydy mitään, voi mennä syömään maksa-mitä-haluat ravintolaan.
Mutta ihmiset valittavat, että työ on niin kiireistä. Ei ole aikaa syödä terveellisesti, ei ole aikaa kierrättämiseen tai keräilyyn, ei riitä energiaa pitää huolta luonnosta. On niin niin helppoa ostaa iso pakkaus, ahmia nopeasti liikaa ja heittää ylimääräiset roskiin. Yksi syy lyhentää työpäiviä ja vähentää työtaakkaa.
Suomen metsissä kasvaa miljoonia kiloja mustikoita (sekä puolukoita ja variksenmarjoja), joita saa poimia ilmaiseksi ja myydä verovapaasti. Metsät ovat kuin yhteisiä peltoja, joita ei tarvitse viljellä. Miksi kaikki eivät ryntää poimimaan ilmaisia marjoja? Koska se on liian vaivalloista eikä niistä makseta tarpeeksi. Kaupungissa asuvan pitäisi lähteä metsään hyttysten syötäväksi, löytää sopiva paikka ja rehkiä selkä kaarella (ellei käytössä ole varrellista puimuria) ja palkaksi saa ehkä euron kilolta. Ei erityisen houkutteleva tarjous. Marjanpoimijoita tuodaan Suomeen ulkomailta, koska heille kelpaa huonompikin palkka, mutta silti metsiin jää miljoonia kiloja marjoja joka kesä. Ulkomailta tulleille kelpaisi varmasti kauppojen roskiin heittämä ruokakin.
Varisten kolikkoautomaatista muistui mieleeni idea mustikoita keräävistä roboteista. Ei mitään käveleviä, kolisevia marjankeräyskoneita vaan auringonvalolla toimivia hyönteisen tai linnun tapaisia minibotteja, jotka keräävät marjat metsistä ja säilövät ne sisäänsä. Väsymättömät bottipuimurit kantavat marjoja yksi toisensa perään avoimesta ikkunasta ja pudottavat päivittäisen marja-annoksen suoraan kulhoon. Aurinko paistaa, mustikat kasvavat, robotit kuljettavat. Kaikki on kuten pitääkin.
The problem isn’t unique to the United States. In England, a recent study revealed that Britons toss away a third of the food they purchase, including more than four million whole apples, 1.2 million sausages and 2.8 million tomatoes. In Sweden, families with small children threw out about a quarter of the food they bought, a recent study there found.Samalla yli puolet kansasta on ylipainoisia - Study predicts 75 percent overweight in US by 2015
Ensin siis syödään liikaa isoja annoksia ja sitten vielä heitetään ruokaa pois - Portion Size, Then and Now
Freeganeille tai dyykkareille ei tällainen tuhlaus käy. Wasted Food on blogi tuhlatusta ruuasta.
Miksi roskiin menevää ruokaa ei lahjoiteta nälkäisille kirkkaassa päivänvalossa? Koska kaupat ovat mieluummin ylivarovaisia, eivät halua ihmisten sairastuvan heidän tuotteistaan. Ei lähdetä siihen, että ihmisten annettaisiin itse katsoa onko tuote syötäväksi kelpaavaa. Jotkut kaupat sentään lähettävät lähes vanhentunutta ruokaa ilmaiseen jakoon hyväntekeväisyyteen.
Pakkauksen parasta ennen tarkoittaa, että tuote on parhaimmillaan ennen merkittyä päivää ja sen jälkeen se on vain hyvää tai suhteellisen syötävää. Viimeinen käyttöpäivä taas tarkoittaa, että sen jälkeen syöminen ei kannata. Roskiin heitetty ruoka on hylättyä, joten lain mukaan sen saa ottaa (paitsi jos roskis on yksityisalueella ja lukossa).
Ehkä palaamme siihen, että ruoka kerätään sään ja sattuman mukaan ympäristöstä kuten viidakossa. Joskus löytyy hyvä apaja, jolla elää viikon. Joskus roskikset ovat tyhjiä ja ruokaa on etsittävä illasta aamuun. Jos roskiksista ei löydy mitään, voi mennä syömään maksa-mitä-haluat ravintolaan.
Mutta ihmiset valittavat, että työ on niin kiireistä. Ei ole aikaa syödä terveellisesti, ei ole aikaa kierrättämiseen tai keräilyyn, ei riitä energiaa pitää huolta luonnosta. On niin niin helppoa ostaa iso pakkaus, ahmia nopeasti liikaa ja heittää ylimääräiset roskiin. Yksi syy lyhentää työpäiviä ja vähentää työtaakkaa.
Suomen metsissä kasvaa miljoonia kiloja mustikoita (sekä puolukoita ja variksenmarjoja), joita saa poimia ilmaiseksi ja myydä verovapaasti. Metsät ovat kuin yhteisiä peltoja, joita ei tarvitse viljellä. Miksi kaikki eivät ryntää poimimaan ilmaisia marjoja? Koska se on liian vaivalloista eikä niistä makseta tarpeeksi. Kaupungissa asuvan pitäisi lähteä metsään hyttysten syötäväksi, löytää sopiva paikka ja rehkiä selkä kaarella (ellei käytössä ole varrellista puimuria) ja palkaksi saa ehkä euron kilolta. Ei erityisen houkutteleva tarjous. Marjanpoimijoita tuodaan Suomeen ulkomailta, koska heille kelpaa huonompikin palkka, mutta silti metsiin jää miljoonia kiloja marjoja joka kesä. Ulkomailta tulleille kelpaisi varmasti kauppojen roskiin heittämä ruokakin.
Varisten kolikkoautomaatista muistui mieleeni idea mustikoita keräävistä roboteista. Ei mitään käveleviä, kolisevia marjankeräyskoneita vaan auringonvalolla toimivia hyönteisen tai linnun tapaisia minibotteja, jotka keräävät marjat metsistä ja säilövät ne sisäänsä. Väsymättömät bottipuimurit kantavat marjoja yksi toisensa perään avoimesta ikkunasta ja pudottavat päivittäisen marja-annoksen suoraan kulhoon. Aurinko paistaa, mustikat kasvavat, robotit kuljettavat. Kaikki on kuten pitääkin.
3 kommenttia:
Jos ihmiset kasvattaisivat itse oman ruokansa, tai edes osan siitä, vaikkapa kasvihuoneissa talojen katoilla, menisi jätteisiin paljon vähemmän ruokaa, koska sen eteen olisi itse nähty vaivaa. Nyt kun yhä suurempi osa asioista valmistetaan "siellä jossain", on yhä vaikeampi arvostaa kaikkea materiaalista hyvää, koska se on alkuperältään yhä abstraktimpaa, ja siten vaikeammin hahmotettavissa. Lisäksi tehostuva tuotanto helpottaa haaskausta, kun uutta saa niin helposti ja halvalla.
Pari kuukautta sitten näin bussissa esimerkkitapauksen: kolme esiteiniä heitteli kännykkää huvikseen. Sitten kännykkä putosi kopisten bussin lattialle. Totesin tähän, että "Älkää rikkoko sitä, joku teidän ikänen on koonnut sen Kiinassa." Heti loppui tyhmä leikki.
Samoin jotkut shoppaavat uusia vaatteita ihan vain tunteakseen olonsa hetken aikaa paremmaksi, ja vanhat, vielä hyväkuntoiset vaatteet heitetään pois/jemmataan kaapin perälle. Samalla käytöstä poistuu kaikki näihin esineisiin käytetty aika, materiaalit ja energia.
Ongelmana on, että tuotanto ja kulutus ovat toisistaan irrallaan, ja ikäänkuin tapahtuvat eri maailmoissa. Ja jätteetkin laivataan sinne missä tavarat valmistettiin.
Oikea ongelma on tehdä tuotannosta ilmaista jolloin ei tarvi säästellä mitään ja kaikki on tyytyväisiä.
Pari kuukautta sitten näin bussissa esimerkkitapauksen: kolme esiteiniä heitteli kännykkää huvikseen. Sitten kännykkä putosi kopisten bussin lattialle. Totesin tähän, että "Älkää rikkoko sitä, joku teidän ikänen on koonnut sen Kiinassa." Heti loppui tyhmä leikki.
Hyvä heitto (pun intended). :D
Joka kodin nanotehdastuotanto olisi tietysti se ultimaattinen ratkaisu. Tavaraa voisi siirtää virtuaalimalleista todellisuuteen niin paljon kuin tekee mieli ja kierrättää takaisin atomeiksi sitä mukaa kuin ei-virtuaalinen kaappitila loppuu.
Nyt vain täytyy yrittää tulla toimeen tämän päivän primitiivisillä valmistus- ja kierrätystekniikoilla ja keksiä niihin väliparannuksia.
Spime-teknologiakaan ei ole vielä ehtinyt levitä kunnolla käyttöön. Olisipa heitelty kännykkä osannut itse kertoa valmistajistaan ja kulkureitistään esiteinin käteen.
Lähetä kommentti