Joissakin vuoropohjaisissa peleissä saat aina tietyn määrän kultarahoja tai resurssipisteitä vuoron alussa. Perustulo tai kansalaispalkka (mitä suunnitelmaa sanoilla tarkkaan ottaen esittääkään) tarkoittaa sitä, että saat yhteiskunnalta automaattisesti tietyn summan rahaa kuten tällaisissa peleissä. Saat palkkaa pelkästä pelaamisesta. Jokainen saa perustulon tasapuolisesti kuukauden kestävän vuoronsa alussa, kaikki pääsevät aloittamaan (reilun pelin hengessä) samoista lähkökohdista.
Hyviä syitä siirtyä kansalaispalkkaan ovat mm.
1. Loppu pakkotyölle. Pakollisuus on alentavin ja primitiivisin syy tehdä asioita. Muinaisina aikoina oli pakko tehdä työtä selvitäkseen hengissä, mutta tällaisesta luonnon asettamasta rajoituksesta tulisi päästä eroon. Ihmiskunnan kehityksen tulisi olla ihmisoikeuksien laajenemisen kehitystä. Palkkaorjuuden poistaminen tulisi olla päämäärä siinä missä orjuuden ja rasismin poistaminenkin. Työttömyys ei ole ongelma, jos pidät työttömyydestä ja työllisyys ei ole ongelma, jos pidät työstä, mutta ongelmallista on se, jos ihminen joutuu olemaan työtön tai työllistetty pakon vuoksi. Perustulo takaisi ihmiselle vapauden ihmisarvoiseen elämään ilman työhön pakottamista ja kiristystä tukien menetyksellä.
2. Vajaatyöllisyys. Nykyinen järjestelmä ei kannusta pikkuhommiin, koska niitä tekemällä menettää tuet eikä käteen jää lopulta paljon mitään. Perustulon kautta työllisyys lisääntyisi, koska ihmiset voisivat tehdä pätkätöitä ja osa-aikatöitä, joita ei nyky-yhteiskunnassa voi tehdä liian huonon palkan vuoksi. Yhdeksäntuntisia työpäiviä paiskovien stressaantuneiden ihmisten sijaan meillä voisi olla kolme tyytyväistä kolmen tunnin työpäivää tekevää ihmistä. Työttömäksi jääminen tai pieni palkka ei olisi enää samanlainen uhka, koska perustulo pyörisi automaattisesti joka tapauksessa. Perustulon avulla jokainen voisi tehdä juuri sitä työtä mitä haluaa ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta. Jokainen voisi kantaa kekoon sen kokoisen korren kuin jaksaa. Perustulo ei heikentäisi työmoraalia, se heikentäisi pakkotyömoraalia ja pakkotyöhön alistumisen kuuluukin heiketä. Useimmat ihmiset tekisivät edelleen hieman töitä mieluummin kuin eläisivät pelkällä kansalaispalkalla ja pelkillä peruselintarvikkeilla. Työntekijöille kansalaispalkka olisi vain turvaverkko, joka tekisi trapetsilla keikkumisesta mukavampaa, koska putoaminen ei olisi enää niin vaarallista.
3. Yksinkertaisuus. Nykyisessä hyvinvointivaltiossa työtön joutuu juoksemaan luukulta toiselle työttömyystukien, opiskelutukien, toimeentulotukien, asumistukien ym. perässä. Työttömiä tuetaan joka tapauksessa joko suoraan tai epäsuoraan, joten suora toiminta olisi suotavaa. Perustulo yksinkertaistaisi järjestelmää ja tekisi sen läpinäkyvämmäksi, jolloin ihmisarvoa alentava kyykytys sekä monimutkaista järjestelmää hyväksikäyttävät huijarit häviäisivät. Järjestelmän monimutkaisuus on lähinnä historiallista painolastia, josta tulisi päästä eroon.
4. Edistyksellisyys. Työt automatisoituvat, robotit kehittyvät ja yhä useampien ihmisten työ muuttuu tarpeettomaksi. Jos ihminen ei rakasta työtään, se on syytäkin siirtää robottien (tai jakaa useampien ihmisten) hoidettavaksi sen sijaan, että jatkaisi yhä stressaavammaksi käyvää työtä yksin itkua vääntäen. Jos ihminen taas rakastaa työtään, hän tekee sitä vaikka harrastuksekseen roboteista piittaamatta. Automaatio katkaisee työn ja rahan välillä olevan suhteen, koska robotti ei tarvitse palkkaa. Niinpä palkan on tultava ihmiselle muualta kuin työstä. Lisäksi vanhentuneesta teknologiasta ei ole enää tarpeen pitää kiinni työttömyyttä peläten, koska toimeentulo ei ole sidottu siihen. Uuden teknologian voi ottaa käyttöön hyvillä mielin, koska se ei vie leipää suusta.
5. Kukaan ei ole tehnyt sitä aikaisemmin. Parhaat syyt olla tekemättä mitään ovat "se on jo tehty aikaisemmin" ja "kukaan ei ole tehnyt sitä aikaisemmin". Jonkun on oltava ensimmäinen ja ensimmäinen maa voisi olla Suomi.
Sitten katsotaan asiaa siltä kannalta, että jos ihmiset saavat pitää perustulon turvin hauskaa päivät pitkät, yhteiskunnan teknologinen kehitys hidastuu, tuottavuus laskee ja lopulta hauskanpitokin päättyy, kun ruoka loppuu eikä kukaan juhlijoista jaksa valmistaa lisää. Teknologisen singulariteetin pelätään siirtyvän kauemmas tulevaisuuteen, koska ihmiset eivät olekaan pakotettuja tylsään tehdastyöhön (Singulariteetin oletetaan tässä tarkoittavan hyvää Singulariteettia). Kumpi on sitten tärkeämpää, yksilöiden vapaus vai yhteiskunnan kehitys? Ovatko ihmiset todella pakotettuja menemään tehtaisiin ja muuttumaan koneiksi kerta toisensa jälkeen tänä päivänä, jotta joskus tulevaisuudessa olisimme vapaita lakkauttamaan tehtaat? Ensin työ ja sitten huvi?
Monet ihmiset toivoisivat kuitenkin olevansa vapaita palkkaorjuudesta, jotta voisivat tehdä enemmän ja tärkeämpiä asioita ihmiskunnan hyväksi. Työn vuoksi ei ole aikaa kierrättää, ei ole aikaa syödä terveellisesti, ei ole aikaa liikkua, ei ole aikaa lukea kirjoja, ei ole aikaa ajatella asioita syvällisesti. Ihmiset haluaisivat tavoitella unelmiaan ja edistää maailman kehitystä uusilla tavoilla, mutta palkkaorjuus vie kaiken ajan, energian ja motivaation. Perustulon tarjoaman turvaverkon puuttuminen estää ottamasta riskejä ja käyttämästä luovuutta. Näin tulevaisuuden rakentaminen siirtyy aina jonnekin tulevaisuuteen.
Toiset tekevät tylsää pakkotyötä niin vähän kuin mahdollista, toiset tekevät hauskaa ja mielenkiintoista työtä niin paljon kuin jaksavat. Pakkotyöllistämisen kautta ihmiset saadaan tylsiin ja stressaaviin töihin pienellä palkalla, mikä on tietysti yhteiskunnalle hyödyllistä, mutta yksilön kannalta huono juttu. Perustulon myötä kävisi kenties niin, että näistä tärkeistä ja tylsistä töistä maksettaisiin enemmän palkkaa, koska muuten ihmiset eivät viitsisi tehdä niitä ja työvuorot olisivat tarpeeksi lyhyitä, jotta työnteko ei tuntuisi niin monotoniselta.
Aloin kirjoittamaan vielä siitä miksi työttömät eivät mene metsään poimimaan mustikoita (niistä ei makseta tarpeeksi), mutta parasta että katkaisen tajunnanvirran tähän ja kirjoitan mustikoista huomenna, jos se tuntuu edelleen kirjoittamisen arvoiselta.
Lisäys:
Perustulon määrä voi olla aluksi hyvin vähäinen, se ei ole varsinainen pointti. Periaatteessa tärkeintä on, että on jokin summa, jonka tietää saavansa vuoron alussa kaikesta huolimatta, oli edellinen pelivuoro mennyt kuinka huonosti tahansa; jokin perusraha, jota ei tarvitse anella kerta toisensa perään tai jonka menettämistä ei tarvitse pelätä. Uusi ihmisyys- tai kansalaisoikeus, joka kuuluu pakettiin kuten vapaus keräillä marjoja metsästä tai lainata kirjoja kirjastosta.
Hyviä syitä siirtyä kansalaispalkkaan ovat mm.
1. Loppu pakkotyölle. Pakollisuus on alentavin ja primitiivisin syy tehdä asioita. Muinaisina aikoina oli pakko tehdä työtä selvitäkseen hengissä, mutta tällaisesta luonnon asettamasta rajoituksesta tulisi päästä eroon. Ihmiskunnan kehityksen tulisi olla ihmisoikeuksien laajenemisen kehitystä. Palkkaorjuuden poistaminen tulisi olla päämäärä siinä missä orjuuden ja rasismin poistaminenkin. Työttömyys ei ole ongelma, jos pidät työttömyydestä ja työllisyys ei ole ongelma, jos pidät työstä, mutta ongelmallista on se, jos ihminen joutuu olemaan työtön tai työllistetty pakon vuoksi. Perustulo takaisi ihmiselle vapauden ihmisarvoiseen elämään ilman työhön pakottamista ja kiristystä tukien menetyksellä.
2. Vajaatyöllisyys. Nykyinen järjestelmä ei kannusta pikkuhommiin, koska niitä tekemällä menettää tuet eikä käteen jää lopulta paljon mitään. Perustulon kautta työllisyys lisääntyisi, koska ihmiset voisivat tehdä pätkätöitä ja osa-aikatöitä, joita ei nyky-yhteiskunnassa voi tehdä liian huonon palkan vuoksi. Yhdeksäntuntisia työpäiviä paiskovien stressaantuneiden ihmisten sijaan meillä voisi olla kolme tyytyväistä kolmen tunnin työpäivää tekevää ihmistä. Työttömäksi jääminen tai pieni palkka ei olisi enää samanlainen uhka, koska perustulo pyörisi automaattisesti joka tapauksessa. Perustulon avulla jokainen voisi tehdä juuri sitä työtä mitä haluaa ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta. Jokainen voisi kantaa kekoon sen kokoisen korren kuin jaksaa. Perustulo ei heikentäisi työmoraalia, se heikentäisi pakkotyömoraalia ja pakkotyöhön alistumisen kuuluukin heiketä. Useimmat ihmiset tekisivät edelleen hieman töitä mieluummin kuin eläisivät pelkällä kansalaispalkalla ja pelkillä peruselintarvikkeilla. Työntekijöille kansalaispalkka olisi vain turvaverkko, joka tekisi trapetsilla keikkumisesta mukavampaa, koska putoaminen ei olisi enää niin vaarallista.
3. Yksinkertaisuus. Nykyisessä hyvinvointivaltiossa työtön joutuu juoksemaan luukulta toiselle työttömyystukien, opiskelutukien, toimeentulotukien, asumistukien ym. perässä. Työttömiä tuetaan joka tapauksessa joko suoraan tai epäsuoraan, joten suora toiminta olisi suotavaa. Perustulo yksinkertaistaisi järjestelmää ja tekisi sen läpinäkyvämmäksi, jolloin ihmisarvoa alentava kyykytys sekä monimutkaista järjestelmää hyväksikäyttävät huijarit häviäisivät. Järjestelmän monimutkaisuus on lähinnä historiallista painolastia, josta tulisi päästä eroon.
4. Edistyksellisyys. Työt automatisoituvat, robotit kehittyvät ja yhä useampien ihmisten työ muuttuu tarpeettomaksi. Jos ihminen ei rakasta työtään, se on syytäkin siirtää robottien (tai jakaa useampien ihmisten) hoidettavaksi sen sijaan, että jatkaisi yhä stressaavammaksi käyvää työtä yksin itkua vääntäen. Jos ihminen taas rakastaa työtään, hän tekee sitä vaikka harrastuksekseen roboteista piittaamatta. Automaatio katkaisee työn ja rahan välillä olevan suhteen, koska robotti ei tarvitse palkkaa. Niinpä palkan on tultava ihmiselle muualta kuin työstä. Lisäksi vanhentuneesta teknologiasta ei ole enää tarpeen pitää kiinni työttömyyttä peläten, koska toimeentulo ei ole sidottu siihen. Uuden teknologian voi ottaa käyttöön hyvillä mielin, koska se ei vie leipää suusta.
5. Kukaan ei ole tehnyt sitä aikaisemmin. Parhaat syyt olla tekemättä mitään ovat "se on jo tehty aikaisemmin" ja "kukaan ei ole tehnyt sitä aikaisemmin". Jonkun on oltava ensimmäinen ja ensimmäinen maa voisi olla Suomi.
Sitten katsotaan asiaa siltä kannalta, että jos ihmiset saavat pitää perustulon turvin hauskaa päivät pitkät, yhteiskunnan teknologinen kehitys hidastuu, tuottavuus laskee ja lopulta hauskanpitokin päättyy, kun ruoka loppuu eikä kukaan juhlijoista jaksa valmistaa lisää. Teknologisen singulariteetin pelätään siirtyvän kauemmas tulevaisuuteen, koska ihmiset eivät olekaan pakotettuja tylsään tehdastyöhön (Singulariteetin oletetaan tässä tarkoittavan hyvää Singulariteettia). Kumpi on sitten tärkeämpää, yksilöiden vapaus vai yhteiskunnan kehitys? Ovatko ihmiset todella pakotettuja menemään tehtaisiin ja muuttumaan koneiksi kerta toisensa jälkeen tänä päivänä, jotta joskus tulevaisuudessa olisimme vapaita lakkauttamaan tehtaat? Ensin työ ja sitten huvi?
Monet ihmiset toivoisivat kuitenkin olevansa vapaita palkkaorjuudesta, jotta voisivat tehdä enemmän ja tärkeämpiä asioita ihmiskunnan hyväksi. Työn vuoksi ei ole aikaa kierrättää, ei ole aikaa syödä terveellisesti, ei ole aikaa liikkua, ei ole aikaa lukea kirjoja, ei ole aikaa ajatella asioita syvällisesti. Ihmiset haluaisivat tavoitella unelmiaan ja edistää maailman kehitystä uusilla tavoilla, mutta palkkaorjuus vie kaiken ajan, energian ja motivaation. Perustulon tarjoaman turvaverkon puuttuminen estää ottamasta riskejä ja käyttämästä luovuutta. Näin tulevaisuuden rakentaminen siirtyy aina jonnekin tulevaisuuteen.
Toiset tekevät tylsää pakkotyötä niin vähän kuin mahdollista, toiset tekevät hauskaa ja mielenkiintoista työtä niin paljon kuin jaksavat. Pakkotyöllistämisen kautta ihmiset saadaan tylsiin ja stressaaviin töihin pienellä palkalla, mikä on tietysti yhteiskunnalle hyödyllistä, mutta yksilön kannalta huono juttu. Perustulon myötä kävisi kenties niin, että näistä tärkeistä ja tylsistä töistä maksettaisiin enemmän palkkaa, koska muuten ihmiset eivät viitsisi tehdä niitä ja työvuorot olisivat tarpeeksi lyhyitä, jotta työnteko ei tuntuisi niin monotoniselta.
Aloin kirjoittamaan vielä siitä miksi työttömät eivät mene metsään poimimaan mustikoita (niistä ei makseta tarpeeksi), mutta parasta että katkaisen tajunnanvirran tähän ja kirjoitan mustikoista huomenna, jos se tuntuu edelleen kirjoittamisen arvoiselta.
Lisäys:
Perustulon määrä voi olla aluksi hyvin vähäinen, se ei ole varsinainen pointti. Periaatteessa tärkeintä on, että on jokin summa, jonka tietää saavansa vuoron alussa kaikesta huolimatta, oli edellinen pelivuoro mennyt kuinka huonosti tahansa; jokin perusraha, jota ei tarvitse anella kerta toisensa perään tai jonka menettämistä ei tarvitse pelätä. Uusi ihmisyys- tai kansalaisoikeus, joka kuuluu pakettiin kuten vapaus keräillä marjoja metsästä tai lainata kirjoja kirjastosta.
15 kommenttia:
Noin perusteltuna perustulo kuulostaa teoriassa järkevältä ajatukselta. Olen perustuloa ehdottavilta aina pyytänyt jonkinlaista ensimmäisen approksimaatiota perustulon määrästä ja muista veroista. Homma on aina jäänyt siihen.
Perustulon pitäisi kai riittää jonkinlaiseen minimitoimeentuloon eli asumiseen ja ruokaan. Muuten muita tukisysteemeitä ei voida purkaa. Verovapaan minimitoimeentulon pitäisi kai olla jossain 1000 eurossa?
Yleensä perustuloehdotuksiin liitetään samalla tuloveron yksinkertaistus tasaveroprosentiksi. Omien laskelmieni mukaan tasaveroprosentin pitäisi olla 70% luokkaa ylimenevistä tuloista. Kuulostaa tuloloukulta.
Naulan kantaan, samaa on tullut joskus itsekin mietittyä. Vaikka pidänkin työstäni, se ei ole kaikkein hyväpalkkaisinta, palkitsevinta tai terveellisintä työtä ja lisäksi se tosiaan syö valtaosan ajastani, jonka voisin ehkä toisinkin käyttää.
Mieleen tulee vain se, että nykypäivän maailmassa automaatio ei ole vielä niin pitkälle vietyä, että ihmiset voisivat ryhtyä sankoin joukoin vaikka elämäntapaintiaaneiksi tuottavuuden siitä kärsimättä. Pointti, jota yritän tuoda esiin, on että kansalaispalkkakin on kustannettava jollakin.
Luin pikaisesti jokin aika sitten kirjan Sisällä vai Ulkona - kohti perustuloa ja siinä oli joitakin hyviä laskelmia, mutta en laittanut mitään muistiin. Mikko, mitä mieltä olet Vihreiden perustulomallista?
http://www.vihreat.fi/perustulo
Vihreiden 440e/kk olisi tietysti vasta pelinavaus, kuten hekin sivullaan sanovat. Ajattelin kirjoitettuani juuri samaa kuin Entity - ehkä on niin, että automaation täytyy kehittyä vielä eteenpäin ennen kuin perustulo on sen kannalta realistista ottaa käyttöön, mutta olen silti taipuvainen sille kannalle, että perustulo olisi (jossakin muodossa) otettava käyttöön jo ennen sitä. Ehkä vain siitä syystä, että se valmistaisi ihmisiä tulevaan robottiyhteiskuntaan tai että automatisaatio voisi jopa kehittyä nopeampaa perustuloyhteiskunnan kautta (tämä jälkimmäinen on kyllä pelkkä intuitiivinen ajatus).
Perustuloyhteiskunta ja laajamittainen maahanmuutto sopivat aivan erityisen huonosti yhteen.
Entä Kanadan malli, missä maahanmuuttajat saavat ensimmäisten vuosien palkkansa vain velaksi, mikä on maksettava takaisin?
Kylmiltään näyttää siltä, että vihreiden ehdotuksessa ei ole juuri mitään perustulon hyviä puolia.
Ehdotettu perustulo on niin matala, että sillä voisi poistaa ilmeisesti ainoastaan kotihoidon tuen ja opintotuen. Toisaalta perustulo toisi mukanaan siihen liittyvän byrokratian. Ei vaikuta uskottavalta että byrokratian määrä juuri vähenisi.
Ilmaisu on epäselvää, mutta käsitän asian niin, että ehdotus ei ole tuloverojen suhteen neutraali vaan esimerkiksi vuoden 2004 ehdotus edellyttäisi muiden verojen korotusta 10,6 miljardia euroa. Se katettaisiin nostamalla pääomatulojen veroprosenttia 12,5% ja keräämällä miljardi lisää ympäristöverolla.
Vihreiden on pakko ymmärtää, että noin suuri pääomatulojen verotuksen korotus on epärealistinen. Luulen, että tuossa tilanteessa Nokia muuttaisi pääkonttorinsa ulkomaille ja verotulot todellisuudessa tippuisivat.
Perustulon psykologinen vaikutus sen sijaan on ilmeisesti otettu huomioon. Luulisin, että 50% on tuloverossa jonkinlainen psykologinen kipuraja jonka jälkeen lisätyönteko ei tunnu kovin mielekkäältä: suurin osa menee jollekin muulle kuin itselle.
Perustulon yksi ongelma tulee siitä, jos joku on ensin töissä hyvässä työpaikassa, ja saa 5000e/kk palkkaa, ja ostaa itselleen talon lainalla, ja sitten tehdas lopettaakin ja kyseinen henkilö saa potkut. Tässä tilanteessa ei olisi välttämättä varaa maksella lainaa ja muita kuluja, ja olisi pakko mennä töihin.
"Työhän" tarkoittaa ihmisen materiaalisten tarpeiden (asunto, ravinto, vaatteet, lämmitysenergia) tyydyttämiseksi tehtyä toimintaa. Tällä hetkellä pystymme kollektiivisesti tyydyttämään kollektiiviset materiaaliset tarpeemme (lähes) kokonaan, mutta yksilötasolla emme. Kun teknologia kehittyy entisestään, voidaan olettaa, että yhä suuremmassa määrin yksilön materiaaliset tarpeet voidaan tyydyttää yhden yksilön työpanoksella.
Mikäli teknologia siis skaalautuisi kitkatta alaspäin, voisimme jo nyt "julistautua itsenäisiksi" ja tuottaa itse oman ravintomme, vaatteemme jne.
Teknologia voidaan tässä mielessä jakaa kolmeen ryhmään: 1.Voidaan toteuttaa yksin (esim. kasvisruoan viljely), 2.Ei voida toteuttaa yksin (esim. tietotekniikan komponentit, lääkkeet), ja 3."Harmaa vyöhyke" (epäselvä status, esim. liharavintoa voi kasvattaa, mutta teurastus on ongelma).
Mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea off-grid-asumista ja muita vaihtoehtoisia, osittaiseen tai täyteen omavaraisuuteen pyrkiviä elämäntapoja, jotta kekseliäät* yksilöt voisivat omista käytännön lähtökohdistaan kehittää teknologiaa ja siirtää sitä "harmaalta vyöhykkeeltä" toimivien teknologioiden joukkoon. Tämä edesauttaisi teknologian kehittämistä, jolloin pääsisimme nopeammin tilanteeseen, jossa yksilöiden ei tarvitsisi olla materiaalisten tarpeidensa suhteen yhteisöstä riippuvaisia. Nykyäänhän tämä ei ole mahdollista, koska asunnosta ja viljelyspalstoista joutuu maksamaan kiinteistöveroa. Eli vaikka olisit omavarainen, joku tulonlähde on oltava, mikä tarkoittaisi luultavimmin palkkatyötä.
Lisäksi on huomattava, että tämä koskee vain yhteiskunnan materiaalista ulottuvuutta, eli koulujen, terveydenhoidon yms. järjestäminen jää tässä avoimeksi.
Muotoilempas tämän vielä hienosti: Tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa yhdenkään yksilön materiaalinen elämänlaatu ei muuttuisi miksikään, vaikka kaikki muut yksilöt lakkaisivat olemasta.
*a.k.a innovoivat
Perustuloyhteiskunta ja laajamittainen maahanmuutto sopivat aivan erityisen huonosti yhteen.
Kaikki eivät mahdu ensimmäiseen laivaan. Otetaan kyytiin sen verran kuin pystytään.
Ei vaikuta uskottavalta että byrokratian määrä juuri vähenisi.
Perustulon "byrokratia" olisi jo psykologisestikin yksinkertaisempaa ja kevyempää, koska se tulisi jokaiselle automaattisesti.
Ilmaisu on epäselvää, mutta käsitän asian niin, että ehdotus ei ole tuloverojen suhteen neutraali
Minäkään en ole varsinaisesti ajatuksen kanssa kahlannut kaikkea läpi, mutta minulle jäi sellainen käsitys, että se on neutraali. Lainaus sivulta http://www.vihreat.fi/fi/perustulo/malli/yksityiskohdat
Vihreä perustulomalli on valtion kannalta kustannusneutraali. Kaikki täysikäiset saavat perustulon, mutta samalla ansiotulojen verotus muuttuu vastaavasti. Lopulta ihmisten käteen jäävät ansiot eli nettopalkka + perustulo vastaa suunnilleen ihmisten nykyisiä käteen jääviä ansioita.
Luulisin, että 50% on tuloverossa jonkinlainen psykologinen kipuraja jonka jälkeen lisätyönteko ei tunnu kovin mielekkäältä: suurin osa menee jollekin muulle kuin itselle.
Sehän on juuri hyvä puoli korkeiden palkkojen korkeassa verotuksessa, että se kannustaa ihmistä vähentämään liiallista työtaakkaansa. :)
Perustulon yksi ongelma tulee siitä, jos joku on ensin töissä hyvässä työpaikassa, ja saa 5000e/kk palkkaa, ja ostaa itselleen talon lainalla, ja sitten tehdas lopettaakin ja kyseinen henkilö saa potkut. Tässä tilanteessa ei olisi välttämättä varaa maksella lainaa ja muita kuluja, ja olisi pakko mennä töihin.
Eiköhän tämä ole henkilön oma ongelma, oli perustulo käytössä tai ei.
Tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa yhdenkään yksilön materiaalinen elämänlaatu ei muuttuisi miksikään, vaikka kaikki muut yksilöt lakkaisivat olemasta.
Henkilökohtaisista nanotehtaista minun pitikin kirjoittaa, kunhan omilta "pakkotöiltä" ja kirotulta pakkonukkumiselta jäisi aikaa.
Henkilökohtaisista nanotehtaista minun pitikin kirjoittaa, kunhan omilta "pakkotöiltä" ja kirotulta pakkonukkumiselta jäisi aikaa.
Nanotehtailla tavoite toteutuu kyllä satavarmasti, mutta itse ainakin uskon, että se voisi osin toteutua jo alkeellisemmallakin teknologialla. Pitäisi siis antaa mahdollisuus ihmisten kokeilla eri ajatuksia käytännössä, jotta selviää, mikä toimii ja mikä ei. Jos ja kun jokin asia toimii, voidaan se ottaa käyttöön, jolloin pakkotyöltä jää vähän enemmän aikaa käytettäväksi muihin asioihin, kuten nanotehtaiden miettimiseen. Eihän kryotankkejakaan ajeta alas sillä perusteella, että "mutku ei se vielä toimi 100% tapauksissa, joten ei yritetä. 10 vuoden päästä sitte, ehkä".
Minäkään en ole varsinaisesti ajatuksen kanssa kahlannut kaikkea läpi, mutta minulle jäi sellainen käsitys, että se on neutraali. Lainaus sivulta http://www.vihreat.fi/fi/perustulo/malli/yksityiskohdat
Vihreä perustulomalli on valtion kannalta kustannusneutraali. Kaikki täysikäiset saavat perustulon, mutta samalla ansiotulojen verotus muuttuu vastaavasti. Lopulta ihmisten käteen jäävät ansiot eli nettopalkka + perustulo vastaa suunnilleen ihmisten nykyisiä käteen jääviä ansioita.
Irti kontekstista otettuna tuon voi ymmärtää juuri esittämälläsi tavalla, mutta kun selaa läpi muuta tekstiä ilmenee että perustulo on valtion kannalta "kustannusneutraali" vain siksi koska samalla kun tuloverotus vähenee lisätään veropohjaa eli muita verotuloja: pääoman verotusta ja viherveroja. Vaikuttaisi myös siltä, että tuoreimmassa laskelmassa on laskettu myös säästöä byrokratiassa. Siksi sanoinkin, ettei se ole tuloveron kannalta kustannusneutraali.
Lainaus:
"Mallissa olisi perustulon saajia 2, 8 miljoonaa, joille maksettaisiin perustuloa yhteensä 13,2 miljardia euroa. Perustulo korvaisi muita tulonsiirtoja 2,6 miljardin euron verran. Vastaavasti verotulot lisääntyisivät veropohjan laajenemisen takia 10,6 mrd €."
Sehän on juuri hyvä puoli korkeiden palkkojen korkeassa verotuksessa, että se kannustaa ihmistä vähentämään liiallista työtaakkaansa. :)
Jos haluat perustuloehdotukselle laajan kannatuksen, kannattaa edistää mieluummin arvoneutraalia ratkaisua kuin sellaista joka ei ole arvoneutraali. Tuo argumentti ei ole arvoneutraali vaan saa useimmat vastustamaan perustuloa.
Vihreidenkään ehdotus ei ole suinkaan arvoneutraali. Siinä esitetään, että pääomaverotuksen kiristys tekisi verotuksesta "reilumman". Vaikka itse olen aatteellisesti samaa mieltä siitä, että pääomaveroa verotetaan liian vähän, poistan varmistimen aina kun joku vetoaa verotuksen kiristyksessä tai löysentämisessä "reiluuteen".
Taisi olla Bertrand Russell joka totesi, että sekä rikkaat että köyhät vaativat lisää rahaa vetoamalla oikeudenmukaisuuteen.
Yksityisetsiva, tuo ongelma on siis perustulon, koska nykyisessa tyottomyyskorvauksessa (anteeksi etta skandit puuttuvat, joku outo bugi mulla) saa enemman rahaa jos on ollut toissa hyvapalkkaisessa tyossa, mutta perustulomallissa ei. Jos perustulomalliin lisataan tallaisia erikoistapauksia, niin pointti byrokratian vahyydesta huononee.
Siksi sanoinkin, ettei se ole tuloveron kannalta kustannusneutraali.
Ahaa, selvä.
Vaikka itse olen aatteellisesti samaa mieltä siitä, että pääomaveroa verotetaan liian vähän, poistan varmistimen aina kun joku vetoaa verotuksen kiristyksessä tai löysentämisessä "reiluuteen".
Taisi olla Bertrand Russell joka totesi, että sekä rikkaat että köyhät vaativat lisää rahaa vetoamalla oikeudenmukaisuuteen.
Köyhälle 400 kuussa on jo hyvä raha ja tuntuu "reilulta", mutta rikkaalle se ei ole paljon mitään, menetettynä tai tienattuna.
Russellista tuli mieleeni, että Joutilaisuuden ylistys muistuttaa, että ennen suurten massojen työ vapautti muutamat harvat töistä, eikä massojen työ ollut arvokasta siksi, että se oli työtä, vaan siksi koska vapaa-ajan tuottaminen edes harvoille on arvokasta. Siirtyessämme tästä tilanteeseen, jossa meillä on suuret massat työttömiä (tai pätkätyöläisiä) ja muutama harva työntekijä, on muutamien harvojen työ arvokasta massoille, koska se tuottaa vapaa-aikaa. Parasta tietysti olisi, jos työtä tekevät massat olisivat robotteja.
Yksityisetsiva, tuo ongelma on siis perustulon, koska nykyisessa tyottomyyskorvauksessa (anteeksi etta skandit puuttuvat, joku outo bugi mulla) saa enemman rahaa jos on ollut toissa hyvapalkkaisessa tyossa, mutta perustulomallissa ei. Jos perustulomalliin lisataan tallaisia erikoistapauksia, niin pointti byrokratian vahyydesta huononee.
Ansiosidonnainen käsittääkseni pysyy ennallaan esim. Vihreiden perustulomallissa.
Lainaus sivulta
http://www.vihreat.fi/perustulo/vastauksia
Totta kai perustulo vähentää byrokratiaa, vaikka joitain tukimuotoja jäisikin.
Toimeentulotuen hakijan ei tarvitse esittää kaikkia kuitteja. Työvoimatoimistojen henkilökunnan ei tarvitse tietää tuhatta tulkintaa ja muutosta. Pätkätyöläisen ei tarvitse välipätkän aikana hakea sosiaaliturvaa, vaikka asumistukea saisikin. Kun kaikki tietävät oikeutensa, niiden selvittäminen ei ole enää täyspäivätyö.
(Joo, vihreiden malli ei ole mitenkään täydellinen, mutta parempia malleja odotellessa.)
Pidin tästä perustulo ajatuksesta siksi, että jossain vaiheessa länsimaissa ei ole enää kannattavaa pitää yllä kuin automatisoitua tuotantoa. Automaatiotekniikka on kehittynyt viimevuosina hurjaa vauhtia, eikä mikään alalla tunnu viittaavan siihen, että kehitys olisi hidastumassa.
Jossain vaiheessa ihmisten työpanos käy tarpeettomaksi. Silloin muodostuu ongelma siitä, että nykyinen talousmalli toimii sen ajatuksen pohjalta, että ihmiset tienaavat töistä rahaa ja kuluttavat sitä. Kun useimmat työt voidaan automatisoida, tältä järjestelyltä putoaa pohja.
Tämä tilanne saattaa olla todellisuutta nopeammin kuin arvaammekaan. Itse en yllättyisi, jos tällainen kehitys nähtäisiin jo seuraavien parinkymmenen vuoden kuluessa.
Voi kuitenkin olla, että tällaisiin asioihin todella vaikuttamaan pystyvät tahot, poliitikot ja puolueet, tulevat niin pahasti jälkijunassa verrattuna teknologian kehityksen ja käyttöönoton nopeuteen, ettei tarpeellisiin toimenpiteisiin osata ryhtyä ennen kuin ongelmat alkavat ilmetä.
Voi kuitenkin olla, että tällaisiin asioihin todella vaikuttamaan pystyvät tahot, poliitikot ja puolueet, tulevat niin pahasti jälkijunassa verrattuna teknologian kehityksen ja käyttöönoton nopeuteen, ettei tarpeellisiin toimenpiteisiin osata ryhtyä ennen kuin ongelmat alkavat ilmetä.
Vertaisverkko-, internettelevisio-, internetsuodatus- ja DRM-keskustelujen perusteella valtaosa päättäjistä on pihalla kuin lumiukot, ja kuuntelee _vääriä_ liike-elämän edustajia. Kun tähän vielä lisätään ryhmäpaine, on melko varmaa, että tekniikka ja liike-elämä kulkevat kaksi askelta heidän edellään.
Lähetä kommentti