31.7.08

Miten peruskaduntallaajan mielipiteet tulevista radikaaleista ihmiselämän muutos- ja kehitysmahdollisuuksista saataisiin myönteisiksi?

(Harvoin Kysyttyjä Kysymyksiä, kysymys 4.)

Kysymykseen ei taida olla olemassa hopealuotivastausta. Kuten sanottua, markkinatalous tuottaa tehokkaasti tarjontaa, jos asiasta on selkeää kysyntää, mutta kolikon toinen puoli on se, että ihmiset eivät useinkaan ymmärrä haluavansa asioita ennen kuin niitä on saatavilla. Uusi tuote pitäisi ensin saada hyllyyn yhtä helposti kuin vanha tuote, yhtä valmiissa paketissa, ja yhtä monien ystävienkin pitäisi sitä jo käyttää. Tähän voisi linkittää myös kirjoitukseni siitä mitä Aubrey de Grey kutsuu kolmiotukkisumaksi.

Opiskelijat ovat hyvä kohderyhmä mielipidevaikuttamiselle, koska he ovat useimmiten innokkaita kyseenalaistamaan vallitsevan tilan, eivätkä ole ehtineet kalkkeutua kiinni vanhoihin arvoihin ja yhteiskuntarakenteisiin; jos A-suunnitelma vanhan koulukunnan vakuuttamisesta ei toimi, asenne-ilmasto muuttuu viimeistään B-suunnitelman kautta eli vanhusten lähtiessä eläkkeelle ja nuorison ottaessa heidän paikkansa. Mutta transhumanistista filosofiaa itsessään ei erityisemmin tarjota kouluissa, tarjolla on vain vanhoja tuotteita vanhoissa paketeissa, joten oppilaat tottuvat huonompiin käyttöjärjestelmiin/elämänfilosofioihin ja käyttävät niitä paremmasta tietämättä. Eivätkä lapsesta asti fiktion kautta syötetyt asenteet auta asiaa.

On myös mietittävä siltä kannalta, että onko peruskaduntallaajan mielipiteiden kääntämisellä yleensä merkitystä. Tavikset menevät usein virran mukana sen kummempia miettimättä ja ottavat muutokset (parempaan ja huonompaan) suhteellisen passiivisesti vastaan sitä mukaa kuin niitä tulee (mikä on toisaalta positiivista ja toisaalta negatiivista). Transhumanistisen liikkeen tehtäväksi jää tästä näkökulmasta katsoen vain varmistaa, että ylemmät ja aktiivisemmin kehitykseen vaikuttavat tahot ovat myötämielisiä nopeuttamaan kehitystä ja varmistamaan sen turvallisuuden.

Esimerkiksi miljonäärejä ja miljardöörejä voidaan ajatella tämän maailman "supersankareina", joiden ainoa supervoima on suuri määrä rahaa. He omaavat rahojensa kautta peruskaduntallaajaa suuremman vaikutusvallan kehityksen suuntaan. Samoin tietysti taviksia fiksummat ja toiminnallisemmat ihmiset ovat parhaita kohderyhmiä, kuten myös jonkin sortin julkkikset, poliitikot, journalistit ja yleisesti mielipidevaikuttajat.

Massojen hylkäämisessä on tietysti se riski, että leimataan heti elitistiksi (ajattelematta yhtään sitä, että huippu-urheilijoiden kannustaminen on samanlaista elitismiä) tai pidetään transhumanismia "liian korkealentoisena tällaiselle pienelle ihmiselle", vaikka yleisiltä peukalosäännöiltään transhumanistinen näkökulma on yksinkertaisempi: älykkyys, kauneus, vapaus ja elämä ovat hyviä asioita, eivätkä ne muutu automaattisesti pahoiksi, vaikka niitä olisi paljon nykyistä enemmän tai niitä lisättäisiin muutenkin kuin perinteisin keinoin.

Peruskaduntallaajien kohdalla on myös hyvä muistaa, että aina voi löytyä mustia hevosia (tai joutsenia), jotka saattavat aiheuttaa perhosefektin tavoin yllättävän suuria mielipide-ilmaston muutoksia pienellä vaivalla. Vaikka suurimmat resurssit suuntaisikin eliitin kannustamisen suuntaan, ei kannata unohtaa niitä kaikkein pienimpiäkään vaikutusmahdollisuuksia, joihin tavallinen kadunmies (tai nainen) pystyy.

Yksi mahdollisuus olisi kehittää kaksi eri makua: massoille sopiva h+light ja eliitille sopiva h++. Eksisteliaaliriskien miettiminen otsa rypyssä ei kiinnosta kadunmiestä, mutta eksistentiaaliriski-teemalla järjestetyt karnevaalit kuulostavat hauskalta (tai mistäpä minä kadunmiesten aivoitukset tietäisin). Toiset pitävät klassisesta, toiset metallista, eikä metallifestivaaleja mainosteta Rondossa. Keventämisessä on tietysti ongelmana se, että meemit vesittyvät ja liike muuttuu liian viihteelliseksi tai nykypoliittisesti korrektiksi edistääkseen asiaa oikeasti. Kuin progebändi, joka alkaa suuremman suosion toivossa soittaa suoraa poppia ja muuttuu yhdentekeväksi; suosio kasvaa, mutta musiikki ei.

Olen ollut taipuvainen sille kannalle, että yksikin selkeästi transhumanistinen hitti (selkeästi elämää pidentävä lääke, selkeästi suorituskykyä lisäävä nootropiini, selkeästi ihmisosaa parempi kyborgiosa, jonka saa käydä asentamassa itseensä sairaalassa tai lävistysliikkeessä) voi riittää vyöryn käynnistämiseen. Samalla tavoin kuin tarvitaan vain yksi nanotehdas, jonka jälkeen sitä voi kopioida loputtomasti eteenpäin. Ja kuten tarvittiin vain vertaisverkot ohittamaan kaikki vanhat, kalkkiutuneet bisnesmallit, lait ja jakelusysteemit.

Jatkokysymys: Onko yleisten mielipiteiden kääntäminen liian iso ja vaikea tehtävä pienelle transhumanisti-yhteisölle?

Etukäteen sitä on hankala sanoa. Täytyy yrittää parhaansa.
Never doubt that a small group of thoughtful, committed citizens can change the world; indeed, it's the only thing that ever has.
- Margaret Mead


Olen muuten ajatellut ryhtyä markkinoimaan itseäni nimellä Y+. Onko myyvä idea? =^.^=

8 kommenttia:

Alari kirjoitti...

Esimerkiksi miljonäärejä ja miljardöörejä voidaan ajatella tämän maailman "supersankareina", joiden ainoa supervoima on suuri määrä rahaa. He omaavat rahojensa kautta peruskaduntallaajaa suuremman vaikutusvallan kehityksen suuntaan. Samoin tietysti taviksia fiksummat ja toiminnallisemmat ihmiset ovat parhaita kohderyhmiä, kuten myös jonkin sortin julkkikset, poliitikot, journalistit ja yleisesti mielipidevaikuttajat.

Ainakin osa raharikkaista on mielenvikaisia ja/tai rikoksella rikastuneita. Jos nämä ihmiset saadaan vakuuttuneiksi tekniikan mahdollisuuksista, voivat he väärinkäyttää niitä. Samoin kannattaa välttää turhia julkkiksia ja roskajournalisteja, he tekisivät pelkällä olemuksellaan enemmän tuhoa kuin edistystä. Kun "Suomen suurimmat silikonit!"-lööpit trivialisoivat kosmeettista kirurgiaa, mitä saisikaan aikaan otsikko "Suomen turboahdetuimmat aivot!"?

Itse olen ajatellut, että paras tapa massojen positiiviseen aivopesuun olisi "piilottaa" populaarikulttuuriin haluttuja meemejä. Tämä tosin voisi kostautua. Jos Salatuissa Elämissä joku vetäisi YO-kirjoitusten aamuna äitinsä (keskittymistä parantavia) mielialalääkkeitä, voisi moni suuttua.

Parempi ajatus olisi "sanoja, ei tekoja", eli kukaan ei vetäisi mitään nappeja, mutta asiasta keskusteltaisiin kaveriporukassa. Televisioviihteen katsojat sitten osallistuisivat tähän faktapohjaiseen fiktiiviseen keskusteluun sivustakatsojien roolissa. Tämä olisi helppo toteuttaa esimerkiksi siten, että lukiota käyvät hahmot perustavat keskustelukerhon, tai osallistuvat sellaisen toimintaan. Transhumanistiliitto varmasti osaisi lähettää käsikirjoittajatiimin vieraaksi henkilöitä, jotka osaisivat kehittää uskottavan fiktiivisen vuoropuhelun, joka päättyisi haluttuihin johtopäätöksiin.

Ja jos muita ei löydy vapaaehtoisiksi, ilmoittaudun tässä ja nyt itse sellaiseksi. o/

Olen muuten ajatellut ryhtyä markkinoimaan itseäni nimellä Y+. Onko myyvä idea?

Ei. Ei sinne päinkään. Kamala idea, juuri sellainen postmoderni tekotaiteellinen piperrys joka tuhoaa vuosien työllä rakennetun uskottavuuden. Mutta hyvä että mielesi toimii luovasti, ja hyvä että kysyt toisten mielipidettä asiasta.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Tämä olisi helppo toteuttaa esimerkiksi siten, että lukiota käyvät hahmot perustavat keskustelukerhon, tai osallistuvat sellaisen toimintaan. Transhumanistiliitto varmasti osaisi lähettää käsikirjoittajatiimin vieraaksi henkilöitä, jotka osaisivat kehittää uskottavan fiktiivisen vuoropuhelun, joka päättyisi haluttuihin johtopäätöksiin.

Keskustelukerho ei kuulosta järin dramaattiselta ja kirjoittajat eivät yleensä pidä siitä, että joku tulee sanomaan heille mihin heidän henkilöidensä tulisi päätyä.

Parempi idea olisi ehkä järjestää transhumanistinen workshop, johon kirjoittajat itse voisivat tulla hiomaan taitojaan ja pohtimaan töitä tuoreista näkökulmista.

Kamala idea, juuri sellainen postmoderni tekotaiteellinen piperrys joka tuhoaa vuosien työllä rakennetun uskottavuuden.

Se oli huumoria. :)

Lauri kirjoitti...

Jonkun pitäisi tehdä verkkosivu, mihin kerättäisiin kaavioita ja kuvaajia, jotka kertovat hyvinvoinnin lisääntymisestä teknologisen/tieteellisen kehityksen myötä. Tämä sivu olisi helppo lähettää sähköpostilla yksilöille tai ryhmille, joiden kanssa on keskustellut tai aikoo keskustella radikaalin teknologisen kehityksen positiivisista vaikutuksista. Sivun pitäisi olla erittäin selkeä ja helppolukuinen, jotta heti ensisilmäyksellä uudet lukijat hoksaisivat, mistä on kysymys. Ja samalla sisällön tulisi olla alusta lähtien kiinnostava, jotta lukija jaksaa tarkastella kaavioita pidemmällekin.

Sivu sisältäisi selkeitä kaavioita ja taulukoita esimerkiksi ihmisen keskimääräisestä eliniästä, kuolemista tartuntatauteihin, BKT:n kehityksestä, elektroniikan suorituskyvystä, vapaa-ajan lisääntymisestä jne. Sisältö olisi joko jaoteltu muutamaan isoon pääryhmään, kuten (rahallinen) tuottavuus, terveys, energia (tuotanto, käyttö), tietokoneiden yms elektroniikan suorituskyky jne. Tai sitten olisi vain yksi sivu, jolle olisi kerätty joka alueelta yksi tai kaksi tyhjentävää havainnekaaviota/-taulukkoa.

Tätä verkkosivua opiskelijat voisivat käyttää kouluaineissa tai esitelmissään. Tai sivun sisällöstä voisi luoda vaikka valmiin powerpoint-esityksen kaikkien käytettäväksi. Toki näitä tietoja ilmenee silloin tällöin uutisissa, blogeissa, wikipediassa ynnä muuaalla, mutta luulisin, että tällaisella keskitetyllä ja hyvin esitetyllä informaatiolla voisi olla suuria positiivisia vaikutuksia tiedon leviämiseen.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Gapminder.orgissa ja käsittääkseni nykyään myös Google Spreadsheetin kautta (Google osti Gapminderin ohjelman) voi tehdä erittäin havainnollisia karttoja.

Siitä vain Googlen Spreadsheetillä tekemään ja julkaisemaan! :)

Kurzweilin kaavioita löytyy tästä:
http://www.kurzweilai.net/articles/art0134.html?printable=1

Alari kirjoitti...

kirjoittajat eivät yleensä pidä siitä, että joku tulee sanomaan heille mihin heidän henkilöidensä tulisi päätyä

Onhan jo product placementia, miksei siis myös meme placementia. Eikä tämän keskustelun tarvitsisi vaikuttaa mitenkään pääjuonenkäänteisiin, jos niin ei haluttaisi.

Muistan lukeneeni jostakin ei-höpölähteestä, että viimeisten 10 vuoden aikana KAIKKI tuottavuuden kasvu Pohjois-Amerikassa olisi ollut seurausta tietotekniikan kehityksestä. Tosin on epäselvää, miten tuottavuus lasketaan; tuotannon siirtymisellä kehitysmaihin voi olla osansa luvuissa.

Suomessahan on kai sähköisten potilastietojen projekti meneillään. Siinä konkreettinen esimerkki, mutta ei kovin dramaattinen.

Entity kirjoitti...

Onhan TV:ssä jo "meme placementiä" tahatonta ehkä, mutta siitä huolimatta. Sähköinen media on kuitenkin nykypäivänä useimpien ihmisten pääasiallinen päivittäinen kulttuurinlähde. Hyvänä esimerkkinä suhtautuminen ihmisiin, joilla on paljon rahaa. Toiset ihailevat heitä nykypäivän jumalsankareina ja toiset inhoavat heitä kansakunnan valtasuonta kuppaavina loisina. Tosimaailmassa rikkaan ja köyhän ainut ero on se, että rikkaalla on enemmän rahaa.

Ilmeisesti tieto transhumanistisista aihepiireistä, kuten singulariteetti ja kryoniikka, on ylittänyt kynnyksen marginaalista yleiseen tietoon melko hyvin. Asenteet tietysti laahaavat perässä, mutta niinhän niillä on tapana.

Massojen hylkääminen tuntuu monilla johtuvan juuri siitä sydämettömästä elitismistä, joka on tämän ajan tauti. Kaikki eivät toki voi olla kehityksen kärkitekijöitä, eivät ole monet transhumanistiksi itseään kutsuvatkaan. Kuitenkaan se ei tarkoita sitä, että transhumanistiset teemat olisivat niin korkealentoisia ja käsittämättömiä, etteikö niitä kuka vain normaaliälyinen voisi käsitellä.
Ongelma on enemmän taas asenteissa ja siinä, että on tuhottoman hidasta yrittää auttaa edes yhtä ihmistä luomaan käsitteellisiä työkaluja niiden suurten kokonaisuuksien hahmottamiseen, joista transhumanistit puhuvat.

Massojen kohdalla prosessi on vielä hitaampia, eikä sen onnistumisesta ole mitään takeita.
Helpompi tie on vain keskittää tieto pienelle eliitille joka sen avulla ohjaa ja hallitsee suuria massoja. Se taas ei nähdäkseni poikkea mitenkään siitä miten asiat on hoidettu kautta historian ja toisinaan toivoisin, että terävillä transhumanistikollegoilla olisi tässä asiassa hieman edistyksellisempiä näkemyksiä tarjolla. Loppujen lopuksi nykytilanne on "vain" hyvä alku ja matka kohti todellista edistystä on vasta edessä.

Yksityisetsiva kirjoitti...

Näin TV:stä pätkän Bond-leffaa, jossa pääpahis oli nukkumaton. Lieneekö ollut transhumanismin vastustajien meme placementia? ;)
No, pikemminkin varmaan pelkkää "tehdään pahiksesta jotenkin outo ja epäihmismäinen" -ajattelua.

Helpompi tie on vain keskittää tieto pienelle eliitille joka sen avulla ohjaa ja hallitsee suuria massoja.

Massat ovat turhan helposti manipuloitavia uskonnoilla sun muilla likaisilla keinoilla, joiden käyttöön ei rationaalisena ihmisenä haluaisi alentua. Pitäisikö pelätä sitä, että projekti epäonnistuu siksi, ettei tarpeeksi likaisia keinoja suostuta käyttämään?

Kuvaannollisesti saattaa olla jälleen niin, että kisoihin on lähetettävä pieni eliittijoukko hoitamaan tehtävä, koska maasta ei löydy viittä miljoonaa ammattiurheilijaa (tai muuta kisajoukkueen tarvitsemaa jäsentä).

Toivottavasti pieni eliittijoukko saa sitten aikaan sellaisen menestyksen tehtävässään, että massatkin pääsevät irti laumamentaliteeteistaan ja ovat lopulta kaikki suorituksiltaan eliittitasoa, jolloin eliitti-käsite sinänsä menettää merkityksensä ja huippuälykkyys muuttuu yhtä runsaaksi kuin mustikat metsässä.

Entity kirjoitti...

Käytännössä kaikki kehitys tapahtunee pienten piirien työn tuloksena. Riippuu tietysti näkökulmasta sekin, myös niiden ihmisten työpanos on tärkeä, jotka pitävät yllä yhteiskuntaa, jossa on mahdollista pohtia asioita pidemmälle kuin perusselviytyminen edellyttää.

Idealistina en itsekään usko likaisten keinojen käyttämiseen, mutta en kuitenkaan voi kieltää etteivätkö ne näyttäisi toimivan. Tosin niiden toiminta perustuu ainakin osittain tietämättömyydestä kumpuavaan pelkoon. Tavallinen tallaaja pitää tieteellisiä teorioita ja arkikokemuksen ulkopuolisia ilmiöitä samanlaisina uskonasioina kuin ne mitä luetaan rippiskoulussa kat'kismuksesta.

Kunhan asioista puhutaan tarpeeksi ne alkavat kulkea kansan suussa ja muuttuvat osaksi sitä maailmankuvaa mikä ymmärretään. Se ehkä voisi pehmentää maailman väistämättömästä muutoksesta johtuvaa shokkia.