Eräs tuttu happopää pyysi minua tarinoimaan lisää älyhuumeista. Englanninkielisiä sivuja kun ei kuulemma jaksa lukea. Hmm. No, tämän kerran.
Lääketieteelliset instituutiot ovat yhtä mieltä siitä, että lääkkeiden tehtävä on ainoastaan parantaa sairauksia. Normaalia ihmistä ei lasketa sairaaksi. Niinpä mitään ”normaaliuden” ylittäviä lääkkeitä ei pidetä sopivina eikä niiden kehitystä rahoiteta. Lääkärit eivät suostu määräämään sinulle pillereitä, jotka voisivat tehdä sinusta paremman kuin normaalin. Jos haluat saada oloasi paremmaksi, sinun täytyy todistaa, että olosi on epänormaali.
Miten normaali sitten määritellään? Puhutaanko nyt 1900-luvun alun normaalista terveydestä vai 1900-luvun lopun terveydestä? Suomalainen normaali-ihminen on yleensä paljon terveempi kuin koko elämänsä nälänhädästä kärsinyt afrikkalainen. Pillereitä olisi parempi lähettää afrikkalaisten elämää kohentamaan, kuin yrittää nostaa meidän hyvinvoivien länsimaalaisten terveyttä entisestään. Se olisi eettisesti ja moraalisesti oikein - ja samalla tavoin olisi moraalisesti oikein lopettaa viinanjuonti ja lähettää kaikkien perjantaipullojen hinnalla apua kehitysmaihin. Mutta tekevätkö ihmiset niin? Eivät. Ihmiset syövät ja juovat itsensä ylipainoisiksi nälänhädästä kärsivistä lapsista välittämättä ja syövät sitten laihdutuspillereitä. Kenellekään ei tule mieleen lähettää Buranaa Kiinaan, kun omaa päätä särkee tai tekee mieli kääriä marisätkä. Se on niin helppoa saarnata moraalista muille, kun oma vatsa on kuitenkin aina lähimpänä.
Eräitä urheilijoita on taas jäänyt kiinni steroidien käytöstä. Tällaiset uutiset ovat niin tavallisia, ettei niihin kiinnitä edes huomiota (eikä urheilu yleensä edes kiinnosta minua pätkääkään). Erilaisen tästä jutusta tekee kuitenkin se, että ensimmäistä kertaa urheilijat käyttivät kallista designer-steroidia. Se oli varta vasten valmistettu huijauskäyttöön. Käyttöä olisi tuskin edes huomattu, ellei sisäpiiriin kuulunut valmentaja olisi lähettänyt näytettä steroidista dopinglabraan. Aineen nimi on tetrahydrogestrinoni eli THG. Tavallista gestrinonia käytetään lähinnä naisten endometrioosin hoidossa (kivulias tila, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on kohdun ulkopuolella) ja THG on muunnos siitä. En tiedä aineesta tämän enempää, mutta arvelen, ettei steroidissa itsessään ole mitään suurempia sivuvaikutuksia, koska sen käyttöä ei edes huomattu. Ikävä juttu on vain se, että steroidia käyttivät urheilijat huijatakseen kilpailussa.
Useimmat ihmiset näkevät elämänkin kilpailuna. Evoluutio nähdään vain lajien ja yksilöiden välisenä kilpailuna ja kehitystä on vain kiihtyvä asevarustelu. Näinhän asia ei todellisuudessa ole, kuten aikaisemmin mainitsin yhteistyön merkityksestä ja symbiogeneesistä evoluutiossa. Eikä sen tarvitse olla näin vain sen vuoksi, että evoluutio on niin sattunut säätämään. Me olemme ihmisiä ja meillä on vapaus valita. Voimme ohjata evoluutiota sen sijaan, että olisimme sen tahdottomia orjia. Perisuomalainen (tai pikemminkin peri-ihmismäinen) kateus iskee kuitenkin heti, jos joku saa enemmän kuin itse. Haluamme, että kaikki lähtevät samalta viivalta. Jos Teräsmies ei olisikaan tullut Kryptonilta vaan nappailisi hormoneja saadakseen supervoimia, hänen suosionsa olisi varmasti hieman erilainen.
Mutta ihmiset eivät lähde samalta viivalta. Kaikki syntyvät erilaisiksi, toiset lahjakkaiksi ja toiset vähemmän lahjakkaiksi; toiset hyvinvointivaltioihin, toiset kehitysmaihin. Lähdemme ”kilpailuun” automaattisesti eri linjoilta. Mikä avuksi? Vähemmän lahjakkaille voidaan antaa lääkkeitä, jotta heilläkin olisi mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa. Niinpä steroidit ja älyhuumeet pitäisikin nähdä eriarvoisuutta tasoittavana eikä eriarvoisuutta lisäävänä asiana. Tehokkaiden älyhuumeiden (ja geeniteknologian) avulla kenestä tahansa voi tulla supernero tai Teräsmies. Niiden ansiosta voimme saavuttaa tasa-arvon, jota luonto ei ole meille antanut. Ja kehittämällä itseämme kehitämme samalla omia mahdollisuuksiamme auttaa afrikan nälkäänäkeviä.
Pinseri kertoo, että jotkut idiootit yrittävät parantaa blogilistasijoituksiaan huijaamalla. Tässä on hyvä (joskin surkuhupaisa) esimerkki epärehellisestä kilpailusta. Mutta otetaanpa pieni ajatusleikki: entä jos joku käyttäisi älyhuumeita parantaakseen kirjoitustensa tasoa ja nousisi listalla sen takia? Olisiko se väärin? Ei. Jokaisella on samat mahdollisuudet kehittää itseään kirjoittajana ja käyttää mitä aineita haluaa. Laki sattuu kuitenkin kieltämään älyhuumeet, mikä johtaa siihen, että vain ”epärehellisillä” kirjoittajilla on älyhuumeita. Pelille on luotu säännöt, jotka rajoittavat ihmisten kehitystä leimaamalla kehityksen edistämisen epärehelliseksi toiminnaksi.
Blogilistan huijaaminen on myös kehityksen vastustamista. Blogilistan säännöt eivät rajoita kehitystä vaan kannustavat sitä leikkimielisellä "kilpailulla", joten huijaamalla blogipelissä hidastat kehitystä ja kuulut samaan sarjaan luddiittien ja kreationistien kanssa.
Vastusta epärehellisyyttä ja epätasa-arvoa. Kannata älyhuumeita, kehitystä ja blogilistaa.
Tuttuni varmaankin tarkoitti pyynnöllään, että pitäisi antaa lisää vinkkejä huumeista eikä pitää moraalisaarnaa, mutta valitettavasti tällä tajunnanvirtatekniikalla ei koskaan tiedä mihin päätyy. Mutta pysy kanavalla, ehkä joskus myöhemmin.
Theoretical Alignment's Second Chance
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti