Selviytyjät

On tiettyjä asioita, jotka jokaisen maailman ihmisen pitäisi tietää. Yksi sellainen elintärkeä tieto on se, kuinka tehdään paalusolmu. Jos osaat tehdä vain tavallisen kengännauhasolmun, asiasi ovat huonossa jamassa. Entä jos putoat kaivoon? Sinulle lasketaan pelastusköysi ja pelastajat käskevät sinua sitomaan köyden ympärillesi - paalusolmulla. Siinä sitten meneekin sormi suuhun, että mikäs ihme se paalusolmu oikein on? Opettele siis tekemään paalusolmu, se saattaa pelastaa henkesi. Jokaisen sivistyneen ihmisen täytyy osata tehdä paalusolmu. Äidit ja isät, opettakaa lapsillenne kuinka tehdään paalusolmu. Sen pitäisi olla yhtä selvä asia kuin pyörällä ajamisen opettaminen.

Jokaisella järkevällä ihmisellä pitäisi olla aina myös veitsi mukanaan. Sen ei tarvitse olla mikään ramboveitsi, jonkinlainen pikkuruinen terä avainnipussa riittää. Ei sitten tarvitse tuijottaa tyhmänä, kun täytyisi katkaista köysi. Ihminen on kehittänyt historiansa aikana valtavasti työkaluja, mutta vielä nykyäänkin saattaa tulla eteen sellainen yksinkertainen ongelma, että pitäisi saada tavallinen köysi poikki, eikä mitään sopivaa katkaisuvälinettä olekaan mukana. Hampaat eivät kestä eivätkä käsivoimat riitä. Kaikki tämä teknologia ja tietotaito, eikä yhtä vaivaista narunpätkää saa poikki! Ihminen on tällaisessa tilanteessa yhtä avuton kuin apina. Miljoonastakaan työkalusta ei ole mitään hyötyä, ellei niitä ole mukana silloin kun tarvitsee. Ottakaa tästä neuvosta opiksenne, hyvät naiset ja herrat: pitäkää aina edes pientä teräasetta mukananne.

Jokaisen maailman ihmisen pitäisi opetella hieman perusselviytymistaitoja. Macgyveriksi ei tarvitse ryhtyä, kunhan tietää edes tietyt perusjutut. Nykyään kaikki osaavat lähettää sähköpostia, mutta normaali itsepuolustus saattaa muodostua ylivoimaiseksi tehtäväksi. ”Taistele tai pakene” –reaktio on muuttunut pelkäksi paikallaan seisomiseksi. Ihmiset ovat niin tottuneet asioiden sujumiseen, että kun asiat eivät sitten sujukaan aivan täydellisesti, iskee apatia. Ei osata tehdä itse mitään, aletaan vain purra peukalonkynttä ja rukoillaan pelastusta henkiolennoilta tai ufoilta. Voi hyvänen aika sentään, pojat ja tytöt: opetelkaa puolustamaan itseänne!

Opetelkaa edes, mitä merkitsevät sellaiset käsitteet kuin vipu ja kiila - älkääkä vain lukeko teoriaa, vaan opetelkaa hyödyntämään niitä käytännössä. Kun tiedätte tällaiset yksinkertaiset asiat, olette jo merkittävästi paremmassa asemassa kuin avuttomat apinat.

Tärkeintä selviytymisessä on kuitenkin asenne. Asenteen on oltava sellainen, että tuli millainen tilanne tahansa, siitä voidaan selvitä. Ei pidä ryhtyä itkemään pahaa maailmaa ja alistua kohtaloonsa. EI PANIIKKIA, kuten Encyclopedia Galactica neuvoo. Kyllä tästä selvitään, ei mitään hätää. Älä luovuta. Jos jokin menee rikki, sen voi korjata. Jos jokin asia on pielessä, se voidaan hoitaa kuntoon. Jos yksi ratkaisu ei toimi, keksitään toinen ja kolmas ja vaikka viidestuhanneskuudestoista kunnes onnistutaan. Kyllä me jotain keksitään. Periksi ei anneta. Kun muut jäävät istumaan passiivisina ja voivottelevat että kaikki on turhaa, kunnon yksityisetsivä ottaa vasaran käteen ja laittaa asiat tapahtumaan. Mikään este ei ole niin korkea, etteikö sitä voisi ylittää kovasti yrittämällä. Tällaisesta asenteesta käytetään nimitystä käytännöllinen optimismi. Jotkut puhuvat myös Olympialaisesta asenteesta, mutta se ei välttämättä ole ihan sama asia. ”Herkuleksen urotöitä Olympialaisella asenteella” on silti kaikkien kunnon yksityisetsivien motto.

Asiaan liittyen satuin olemaan eilen raskaissa kenttätöissä. Homma oli tietysti huippusalainen, joten en voi siitä enempää puhua. Alan miehille voin vihjaista, että tehtävään liittyi mm. suuri määrä lamppuöljyä, säkillinen vehnäjauhoja ja pieni pullo titaanitetrakloridia (tässä vaiheessa kaikki salaiset agentit nojaavat taaksepäin ja virnistelevät tietäväisinä). Asian ydin on siinä, että eilisessä tehtävässäni näin taas tavallisten ihmisten taholta niin alkeellisia virheitä, että ihan pahaa teki. Tuntui, että kaikki haaste hommasta häviää, kun pahimmat vihollisetkin mokailevat kuin alakoululaiset amatöörit.

Tällaisen amatöörihelvetin koettuani päätin aloittaa juttusarjan nimeltä Mitä Jokaisen Maailman Ihmisen Pitäisi Tietää (MJMIPT). Nimensä mukaisesti sarjan jutut kertovat sellaisista asioista, jotka teidän kaikkien kotikatsomoissa istuvien kengänkuluttajien tulisi sisäistää ihan oman hyvinvointinne tähden (eikä minunkaan tarvitsisi enää hävetä koko ihmislajin puolesta teidän toilailujenne takia).

Ylläolevat neuvot olivat MJMIPT-oppitunti numero 1.