Kaiken tohinan keskellä olen unohtanut kertoa teille sellaisen vähemmän olennaisen asian kuin elämän tarkoituksen. Mikä siis on elämän tarkoitus?
Vastaus: Elämällä ei ole tarkoitusta.
Kuvitellaanpa, että elämän tarkoitus olisi vaikkapa käydä Kuusamossa. Suuret ajattelijat päätyisivät vuosituhansien miettimisen jälkeen sellaiseen johtopäätökseen, että elämän tarkoitus on käydä Kuusamossa. Lähtisitkö käymään Kuusamossa? Pakkohan sinun olisi, jos se kerran on elämän tarkoitus. Vai olisiko ihan pakko? Eipäs olisikaan! Voisit hylätä koko elämän tarkoituksen ja keksiä itse jonkin paremman, jos Kuusamossa käyminen ei miellyttäisi ollenkaan. Lähtisitkin käymään vaikka Oulussa, saamarin vastarannan kiiski!
Elämän tarkoituksella ei ole mitään väliä, koska olemme vapaita valitsemaan. Jos elämällä olisi jokin tietty tarkoitus, johon kaikkien olisi pakko osallistua, se olisi pakollinen tarkoitus. Sehän olisi ihan kammottavaa, jos kosmos työntäisi kaikki ihmiset pakolla käymään Kuusamossa! Onneksi mitään tällaista pakkoa ei ole, vaan voimme valita ihan vapaasti missä käymme. Voitte olla siis helpottuneen onnellisia siitä, ettei meidän olemassaolollamme ole mitään pakollista päämäärää.
Isäni lohkaisee aina, että "Elämän tarkoitus on murheen karkoitus" ja nauraa höröttää päälle. Isä on terävä äijä, vaikka omaakin oudon huumorintajun (varmaan perinnöllistä) - murheen karkotus on aika hyvä valinta elämän tarkoitukseksi. Toinen vaihtoehto on sanoa, että "Elämän tarkoitus on elämä itse". Se on myös ihan hyvä vaihtoehto. Douglas Adams kertoi meille Linnunradan Käsikirjassa Liftareille, että elämän tarkoitus on 42. Sekin on oikein, koska ihan mikä tahansa voi olla elämän tarkoitus. Vaikka jokin satunnainen luku, jos niin haluaa. Se riippuu vain siitä mitä itse valitsee.
Tee valintasi.
Theoretical Alignment's Second Chance
5 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti