Tänään haluan kertoa teille kahdesta kirjasta, jotka kaikkien maailman ihmisten pitäisi lukea. Ihan oikeasti – jos et ole lukenut näitä kirjoja, lue ne. Tämä on käsky. Monet pitävät niitä ikäänkuin toisiaan täydentävinä aivolohkoina: ensimmäinen iskee suoraan aivojen loogiseen, selkeään ja järkevään puoliskoon, kun toinen ampuu sarjatulta mielen pimeisiin, järjettömiin ja sotkuisiin onkaloihin. Molemmissa kirjoissa on noin 800 sivua. Molemmat ovat Klassikoita isolla koolla. Niitä ei pidä lukea ”luenpas nyt tämänkin, kun kerran suositeltiin”-asenteella niinkuin tavallisia kirjoja ruokapöydässä tai junamatkalla. Niitä täytyy lähestyä pelonsekaisella kunnioituksella ja kääntää sivuja pinseteillä. Niihin täytyy varata aikaa, lukea hitaasti ja nautiskellen hiljaisessa huoneessa, mukavassa nojatuolissa ja sopivan pehmeässä valaistuksessa. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Ensimmäinen kirja on Douglas R. Hofstadterin Gödel, Escher, Bach: An Eternal Golden Braid (yleensä käytetään lyhennettä GEB). Mistä se kertoo? Nimestä voi päätellä, että se kertoo Kurt Gödelin teoreemoista, M.C. Escherin maalauksista ja Johann Sebastian Bachin musiikista. Kyllä, kirja kertoo heistä, mutta se kertoo myös paljon, paljon muusta. Se on kuin kellokoneiston tarkkuudella toimiva kiertoajelu, joka käy läpi teorioita tieteestä, matematiikasta, kielestä, musiikista, zenistä, tietoisuudesta, tekoälystä, biologiasta, ohjelmoinnista, taiteesta, meta-tasoista, oudoista loopeista ja paljon, paljon muusta täydellisellä tyyneydellä ja selkeydellä. Se on tieteen ja taiteen harmoninen yhteensulautuma, kirjallinen kivipuutarha. Siinä on runoja, kuvia, koaneita, matemaattisia kaavoja, ajatuskaavioita, sanaleikkejä ja näiden kaikkien sekoituksia. Lewis Carrollilta lainatut hahmot käyvät dialogeja asioista, joita Hofstadter analysoi, tai päinvastoin. Hahmot hyppivät Escherin tauluissa ja sekoittuvat jatkuvasti paradokseihin. Yhteen opukseen on tungettu valtava määrä aineistoa, mutta ”juoni” on saatu silti liukumaan sulavasti limittäin ja peräkkäin. Hofstadter itse tiivistää kirjansa teeman näin: ”GEB on hyvin henkilökohtainen yritys kertoa, kuinka eläviä olentoja voi syntyä elottomasta materiasta. Mitä on tietoisuus, ja miten tietoisuus voi nousta esiin aineesta, joka on yhtä tiedotonta kuin kivi tai lätäkkö?”. GEB ilmestyi 1979 ja voitti Pulitzerin seuraavana vuonna.
This is the most intelligent, the deepest, the most beautiful book in the world. Period. End of story. - Eliezer Yudkowsky
Toinen kirja on Robert Shean ja Robert Anton Wilsonin yhteistyö Illuminatus! Se on kirjallinen kaaos, jossa mikään ei ole totta ja kaikki on totta. Alunperin trilogia ilmestyi erillisinä kirjoina (I. The Eye in The Pyramid, II. The Golden Apple, III. Leviathan), mutta se kannattaa ostaa ja lukea yhtenä niteenä. Mistä se kertoo? Jos GEB oli tyyni kiertoajelu tieteellisessä ihmemaassa, Illuminatus! on kuin jättimäinen, psykedeelinen vuoristorata, jossa heittelehtivä vaunu kulkee äänennopeudella kohti katkennutta raidetta salaliittohörhöjä, alieneita, New Age-friikkejä, pilvenpolttelijoita, anarkisteja ja superälykkäitä delfiinejä kyydissään. Se kertoo Discordialaisista, Illuminateista, maailmanhistorian suurimmasta salaliitosta, Atlantiksesta, humanoideista, JFK:n murhasta, kosmisista pyramideista, anarkisti-individualistien maanalaisesta armeijasta, okkultismista, magiasta ja kaikesta. Se on kuin koko X-files –sarja sekoitettuna itämaiseen mystiikkaan, länsimaiseen populaarikulttuuriin ja silkkaan surrealistiseen hysteriaan, jonka jälkeen koko keitos on tungettu piippuun ja poltettu. Illuminatus! on rituaaliseksiä, LSD:tä ja spacerockia; tekemällä tehty underground-klassikko. Se ei ole hyvää kirjallisuutta, se ei ole (enää) kovin vallankumouksellinen eikä se ole loppujen lopuksi edes kovin hauska. Se on suora kierrepotku universumin haaroihin ja piirakka naamaan, eikä se edes yritä teeskennellä olevansa mitään muuta. Illuminatus! ilmestyi vuonna 1975 ja se on häirinnyt maailmankaikkeuden tasapainoa siitä asti.
You'll definately get your money's worth..... if you steal it. – A Tak
Molemmat kirjat täytyy lukea englanniksi, koska niitä ei ole saatavilla suomeksi. Eikä niitä luultavasti koskaan tulla suomentamaan, koska molemmissa tapauksissa se olisi kääntäjälle todella kova pala nieltäväksi, eikä suomennoksilla olisi juuri kaupallista arvoa, koska jokainen vähänkään asioista perillä oleva haluaa lukea nämä kirjat alkuperäiskielellä. GEB on kyllä käännetty esim. ranskaksi, mutta sekin oli niin kova homma, että kääntämisestä täytyi kirjoittaa ihan oma kirjansa.
Vinkki: Joulu, tuo pakanallinen Mithran palvontapäivä, on jälleen tulossa. Tässä olisi kaksi loistavaa pakettia pukinkonttiin.
Which things were you surprised to learn are metaphors?
2 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti