5.11.03

Optimistin paluu

Darin Morgan on mies, jonka nimi kannattaa pitää mielessä. Hän kirjoitti kaikki hauskimmat jaksot X-filesiin ja Millenniumiin; noihin reipashenkisiin salaliittosarjoihin, joista aika tuntuu sekä nimellisesti että käytännössäkin jo ajaneen ohitse. Jos joskus X-filesia katsoessanne mietitte, minkä takia jakso oli niin epänormaalin humoristinen, Morganilla oli taatusti sormensa pelissä. Pitäkää tätä miestä silmällä, häneltä voi odottaa mitä vain. Itseasiassa on hyvä juttu, että X-filesit ja Millenniumit tunkivat ufoilua katsojien kurkusta alas niin pitkään, että kaikki kyllästyivät siihen. Jotkut jaksot (erityisesti alkukausilta) ovat edelleenkin mukavia, mutta suurin osa mitäänsanomatonta roskaa.

Jose Chung’s Doomsday Defense –jakso on kuitenkin poikkeus. Se on yksi hauskimmista istunnoista ikinä, joita olen viettänyt TV:n edessä. Muistattehan? Jakso kertoi skientologeista, paitsi että Hubbardin nimi oli vaihdettu Onan Gooptaksi, liikkeen nimi oli selfosofia ja E-meterin tilalta käytettiin laitetta nimeltä Onan-o-Graph. Liikkeensä aluksi Goopta kirjoitti kirjoja nimeltä "How to Be Happy, Even When You Shouldn't", "How to Manipulate People by Your Apparent Friendliness" ja "How to Overcome Your Fears by Making Others Fear You".

Selfosofia opettaa, että kaikki negatiiviset tunteet täytyy poistaa ja optimistinen asenne on avain pelastukseen. Selfosofia-instituutissa potilaita kutsutaan ”lääkäreiksi”, koska potilas-sana tuottaa liikaa negatiivisia mielleyhtymiä. Ikimuistettavin kohtaus jaksosta on kenties sen lopussa, kun selfosofialainen psykopaatti Smooth yrittää paeta hyppäämällä semmoiset 10 metriä talon katolta toiselle. Frank yrittää estää hullua:

FRANK: Hey, don't try it! You'll never make it.
SMOOTH: Not with that negative attitude I won't!


Joten psykopaatti hyppää varmaan kuolemaansa. Jälleen yksi absurdin uskon uhri. Muistuttaa jotenkin Alan Mooren Killing Joke sarjakuva-albumin loppua, jossa Jokeri kertoo Batmanille vitsin kahdesta hullusta, jotka yrittävät paeta mielisairaalasta. Toinen keksii, että taskulampun valoa pitkin voi kulkea muurin ylitse, mutta toinen ei suostu, koska ”sammuttaisit sen kuitenkin puolimatkassa”.

Olen itse erittäin optimistinen ihminen. Masennun todella harvoin ja silloinkin masennus menee ohitse erittäin nopeasti. Vaikka olen kokenut sekä työssäni että yksityiselämässäni monta suurtakin tragediaa, ne eivät ole suistaneet minua pessimismiin. Pidän itseni hyvin tiukassa kontrollissa (näissä hommissa täytyy) ja tunteiden hallinta on tietysti osa itsekontrollia. Jos huomaan negatiivisia ajatuksia ja tunteita päässäni, en yritä tukahduttaa tai työntää niitä pois Prozacilla vaan alan analysoimaan tunteiden syitä ja keksimään ratkaisuja niihin. Yleensä tässä vaiheessa masennus katoaa itsestään. Tällainen ajatusten ja tunteiden hallinta on minulle puoliksi synnynnäistä, puoliksi opittua. Olen mennyt jopa niin pitkälle omien tunteideni manipuloinnissa, että altistan itseäni tahallisesti masennukselle, synkkyydelle, vihalle ja muille epämiellyttäville tunteille. Ihan vain huvin vuoksi. Haluan uusia kokemuksia ja kokeilen omia psyykkisiä rajojani.

Vaikka en olisi perusluonteeltani käytännöllinen optimisti, olen valinnut sen. Optimismi on itseään toteuttava ennustus. Tätä kutsutaan psykologiassa Matteus-efektiksi: optimistiset ihmiset ovat motivoituneempia ja psyykkisesti terveempiä, mikä johtaa yleensä parempiin tuloksiin, jotka taas lisäävät optimismia, joka taas lisää onnistumisia... ja niin edelleen. Optimistinen ihminen pärjää maailmassa paremmin kuin pessimisti. "Opitun optimismin teho ei perustu epärealistisen myönteiseen käsitykseen maailmasta, vaan ei-kielteisen ajattelun voimaan", sanoo Martin Seligman Optimistin käsikirjassa. Optimistiksi kannattaa siis oppia, hyvät naiset ja herrat! Hauskuutta seuraa!

Loppusitaatti on myös Jose Chung’s Doomsday Defensestä:

He wrote about downbeat stories about
depressed people doing dark things.
Who wants that? People don't want to
know how rotten mankind is: they want
to be enlightened while they're being
entertained.


Linkkivinkki: http://www.romana.fi/ajankohta/ekeski2003.htm

Ei kommentteja: